Koetut kriisit kuten pandemia, sota, energiakriisi ja inflaatio heijastuvat tulevan EU-agendan painotuksissa. Mitkä niistä ovat keskeisiä Fortumin kaltaiselle yritykselle ja miten niihin pyritään vaikuttamaan? 

Tulevan komission työlistan oletetaan korostavan Euroopan teollista kilpailukykyä, strategisten riippuvuuksien vähentämistä ja energian toimitusvarmuutta. Siirtymä puhtaaseen energiaan edesauttaa näiden tavoitteiden saavuttamista. Energia määrittää lähes kaikkea. 

Tässä murroksessa energiayhtiö Fortum on merkittävä toimija ja aktiivinen vaikuttaja myös EU-tasolla. 

– Julkaisimme hiljattain toivelistan seuraavan komission prioriteeteiksi. Yhteinen nimittäjä on puhtaan sähkön avulla tapahtuva dekarbonisaatio. Sähköntuotanto on jo hyvällä polulla kohti hiilineutraalisuutta erityisesti Pohjoismaissa. Nyt huomio pitäisi kääntää teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Siinä sähköistymisellä ja Euroopan vetytalouden kehittymisellä on tärkeä rooli, valottaa tulevaisuutta Fortumin yhteiskuntasuhteista vastaava Merja Paavola

Energiasiirtymää saattavat hänen mukaansa hidastaa ja jopa uhata lupamenettelyihin liittyvät byrokraattiset prosessit valituskierroksineen. Fortum näkisi mielellään päätöksien nopeutuvan niin EU:ssa kuin kansallisellakin tasolla. 

– Hankkeiden luvitusten osalta nykykomissio on tehnyt paljon, joskin sujuvoittamiseen tähtäävät toimet on hajautettu useisiin instrumentteihin ja kokonaisuus on vaikeaselkoinen. Lopulta vastuu on jäsenmailla, on kyse sitten sähköverkkojen rakentamisesta tai voimalaitoksista, Paavola toteaa. 

Pohjoismaisuutta edistetään Brysselissä 

Geopolitiikka heijastuu voimakkaasti energiasektoriin. Siksi alan yritysten on seurattava politiikan ja talouden kehityskulkuja myös Euroopan ulkopuolella. Energia-alaan vaikuttaa lisäksi kasvava määrä lainsäädäntöä. Suuri osa regulaatiosta tulee joko suoraan tai välillisesti EU:sta. 

EU-asioiden painoarvo Fortumille onkin kasvanut. Johtoa ja asiantuntijoita käy Brysselissä tiheästi, ja yhtiön toimitusjohtaja on vuodesta 2023 toiminut alan keskeisen järjestön Eurelectricin varapuheenjohtajana.  

Paavolan mukaan yhtiöiden on vaikutettava asioihin myös pysyvästi paikan päällä. Fortumin yhden hengen toimisto Brysselissä on kasvanut kolmen hengen EU-tiimiksi. Lisäksi EU-vaikuttamiseen osallistuu iso joukko henkilöstöä yhtiön toimintamaissa. Työtä tehdään sekä alan järjestöjen kautta että suoraan samanmielisten yhtiöiden kanssa.  

– Pohjoismaat ovat edelleen meille tärkeä viiteryhmä. Sen äänen tulisi kuulua voimakkaamminkin. ’Nordics’ on hyvä brändi Brysselissä. Olemme edelläkävijöitä ilmastopolitiikassa, meillä on kehittynyt alueellinen sähkömarkkina ja energiantuotantomme on lähes päästötöntä. Jaamme toimitilat Brysselissä muutaman pohjoismaisen energiayhtiön sekä neljän pohjoismaisen energiateollisuuden järjestön kanssa. 

Energiamuodot samalle viivalle 

Nykykomission viimeinen energia- ja ilmasto­politiikkaa koskeva tiedonanto, EU:n 2040 ilmasto­tavoitteet, julkaistiin helmikuun alussa. 

– Vaikka odotukset eivät osin olleet kovin rohkaisevia, oli todella myönteistä ja tärkeää, että komissio asettaa edelleen riman korkealle ja esittää 90 prosentin hiilidioksidin vähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä, Paavola kehaisee. Varsinainen lainsäädäntöehdotus jää tosin seuraavalle komissiolle. 

Ursula von der Leyenin komissiota on moitittu ideologisuudesta suhteessa energiantuotantomuotoihin. Fortum toivoo jatkossa avoimempaa ja pragmaattisempaa otetta ja esimerkiksi ydinvoiman asettamista samalle viivalle muiden hiilivapaiden tuotantomuotojen kanssa. 

Ennusmerkit osoittavatkin siihen suuntaan. Ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvien jäsenmaiden joukko on laajentunut ja ydinvoimasta ylipäätään puhutaan enemmän. Suhtautuminen pieniin reaktoreihin on jopa innostunutta. 

Fortumin toive komission pragmaattisuudesta ulottuu myös vesivoimaan. Joustavan vesivoiman kilpailukyvystä tulisi huolehtia samalla, kun avataan ovi vesivoimakapasiteetin kasvulle erityisesti pumppuvoimaloiden kautta. Toivelistalla on EU:n strategia vesivoimalle, muille uusiutuville energialähteille sellainen on jo laadittu.   

Paavola tähdentää, että puhdas siirtymä ei toteudu itsestään. Se vaatii vahvaa poliittista sitoutumista ja politiikka- ja lainsäädäntötoimia sekä kannusteita puhtaan energian tuottajille ja käyttäjille. Varsinkin vedyn osalta toimijoiden on syytä löytää toisensa.  

– Vetytaloudessa teollisten toimijoiden ja energiantuottajien välinen yhteistyö on tyypillisesti tiivistä. Tarvitaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja riskien jakamista. Tässä myös julkisilla toimijoilla on tärkeä rooli hankkeiden saamiseksi liikkeelle, mutta erityisesti infrastruktuurin ja markkinan rakentajana. 

Paavolan mukaan EU:n tohtisi panostavan myös energiateknologioiden toimitusketjujen kehittämiseen. Näin vähennettäisiin riippuvuutta kolmansista maista esimerkiksi ydin-, tuuli- ja aurinkovoimateknologioiden osalta.  

– Protektionismia emme kuitenkaan kannata, Merja Paavola alleviivaa. 

Sami Laakso

Vastavalo / Mikko Paartola 

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Jenna Vehviläinen </span></span>29.01.2024

Luetuimmat