YRITYSCASE

Samalla, kun Euroopan unionin talous tahmaa finanssi- ja velkakriisien jälkiaalloissa, on Euroopan pohjoisimmalla syrjäseudulla, aivan Suomen rajan takana, meneillään massiivisten investointien aika.

Norjassa investointiin viime vuonna 172,5 miljardia norjan kruunua eli 22 miljardia euroa energia-alalle, ja tänä vuonna summan uskotaan nousevan. Norjassa on kovaa kysyntää merellä hyödynnettävän öljy- ja kaasualan osaamisen lisäksi muunkin infrastruktuurin rakentajille.

Merellä tapahtuva öljyn ja kaasun tuotanto eli offshore-teollisuus ja sen rakennusurakat tarvitsevat lisää työntekijöitä. Työntekijöille ja heidän perheilleen tarvitaan uusia asuntoja ja palveluita, kuten terveydenhoitoa, päiväkoteja ja kouluja.

Norjassa pitkät maantieteelliset etäisyydet hoidetaan lentämällä, ja kun lentomäärät kasvavat, tarvitaan suurempia lentokenttiä. Pohjoisilla merialueilla kulkee entistä enemmän laivoja, mikä edellyttää investointeja satamiin.

Norjan talous on viime vuodet kulkenut aivan päinvastaiseen suuntaan kuin muun Euroopan. Norjan tilastokeskuksen mukaan maan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna yli kolme prosenttia, ja kuluvan vuoden alussa työttömyys oli alle neljä prosenttia, useilla alueilla jopa alle yhden prosentin.

Pulaa insinööreistä

Käytännössä Norjassa on jatkuva työvoimapula. Erityisesti tarvitaan insinöörejä ja rakennusmiehiä.

– Kysyntä on kohtuullisen kovaa kaikilla alueilla. Jos Norjan markkinoilla haluaa olla mukana, niin tänne on tultava nyt, muun muassa teollisuus- ja
lentokonehallien ovia valmistavan Champion Doorin vientijohtaja Mika Hosio sanoo.

Champion Door on toiminut Norjassa muutaman vuoden.

– Öljyalan investoinnit johtavat muihin investointeihin. Norjassa on pääomia, joten rahoitusta ei tarvitse kauhoa eri paikoista – kuten Suomessa on tilanne.
Esimerkiksi rakennuspuolella Hosio tietää norjalaisia yrityksiä, joiden liikevaihto on kasvanut kolmessa vuodessa muutamasta kymmenestä miljoonasta Norjan kruunusta puoleen miljardiin kruunuun. Sellaiseen kasvuun eivät norjalaiset pysty ilman apua naapurimaista, kuten Suomesta ja Ruotsista.

Kuten monille muillekin suomalaisille vienti-yrityksille, myös Champion Doorille Venäjä on Norjaa tutumpi markkina. Yhtiö on tehnyt kauppaa Venäjälle jo 20 vuoden ajan.

Norjaan meneminen on kuitenkin helppoa.

– Norjassa kaupanteko on lähes samanlaista kuin Suomessa. Ainoa ero on oikeastaan kieli. Mutta onneksi ruotsin kielellä pärjää ja tarvittaessa myös englannilla.

Verotus voi yllättää

– Norjassa on oltava tarkkana verotuksen kanssa. Esimerkiksi, jos myyntiin liittyy mitään paikan päällä tapahtuvaa asennustyötä, kauppa muuttuu arvonlisäverolliseksi, Hosio kertoo kokemuksistaan.

– Emme ole rekisteröineet omaa yritystä Norjaan, mutta olemme rekisteröityneet arvonlisäverovelvollisiksi.Norjan byrokratian Champion Door hoiti käyttämällä ulkopuolista asianajotoimistoa. Ennen Norjaan menoa Finpro kartoitti yritykselle markkinatilannetta ja auttoi kontaktoinneissa.

Muita suomalaisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi suomalaiset rakennusyhtiöt, jotka rakentavat halleja, joihin Champion Doorin ovet sopivat.

Champion Door on toimittanut Norjan paikallista lentoliikennettä operoivalle Wideroe-lentoyhtiölle hangaarin eli lentokonehallin ovet maan pohjoisimmille perukoille Kirkkoniemen ja Vesisaaren (Vadsøn) lentokentille, joissa arktiset olosuhteet ovat todella vaativat.

Lentokonehallien ovien täytyy eristää lämpöä tehokkaasti, niiden on kestettävä jäätävät tuulet ja lumimyräkät.

Yhtiön kauppa onkin viime aikoina keskittynyt Pohjois-Norjaan. Arktisten olosuhteiden osaaminen on suomalaisyritysten kilpailuetu.
Hosio kannustaa suomalaisia yrityksiä menemään rohkeasti Norjan-markkinoille.

– Suomessa on oltu jöröjä, eikä ole lähdetty lähellä oleville markkinoille. Kyllä siellä kannattaa pyöriä. Suomalaisilla on Norjassa hyvä maine ja meihin luotetaan, Hosio sanoo.

Suomen mahdollisuus tukitoimissa

Suomen Oslon-suurlähettiläs Maimo Henrikssonin mukaan suomalaisten yritysten parhaat mahdollisuudet ovat merellä tapahtuvan öljyn ja kaasun porauksen tukitoiminnoissa.

– Meillä on omaa niche-osaamista myös öljynporauksessa, mutta enemmän mahdollisuuksia on esimerkiksi rakentamisessa, Henriksson sanoo.

Norjassa on tarvetta etenkin suomalaiselle konepaja-, rakennus-, energiateknologia- ja meriteollisuusosaamiselle sekä erikoistuotteille, kuten mittareille ja viestintälaitteille. Ylipäätään kaikelle sellaiselle erikoistekniikalle, joka toimii luotettavasti arktisten alueiden kylmissä ja vaativissa olosuhteissa.

Energia-ala suuntaa pohjoiseen

Norjalaiset arvostavat korkeaa teknologiaa, joka on turvallista ja ympäristöystävällistä. Esimerkiksi offshore-öljynporauksen turvallisuusvaatimukset ovat Norjassa maailman tiukimmat. Samaa tasoa odotetaan myös alihankkijoilta.

Yksi Norjan kasvun trendeistä on pohjoisten merien öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntäminen. Kaasua on porattu ja nesteytetty ensimmäiseksi käyttöön otetulta Snøhvitin (”Lumikki”) kaasukentältä nyt viiden vuoden ajan.

Toiminta on kuitenkin laajenemassa. Norjan öljyhallituksen viimeisimmässä lupahaussa haettiin enemmän öljyn ja kaasun tuotanto-lupia pohjoisilta meriltä kuin perinteisiltä Pohjanmeren alueilta.

Esimerkiksi norjalainen öljyjätti Statoil aikoo rakentaa Skrugardin ja Havisin öljy-
kentille 280 kilometriä pitkän öljyputken, jonka päätepiste on Veidnesin pikkukylään rakennettava terminaali. Hankkeen arvo on miljardeja euroja. Alueen öljyteollisuus on saamassa lisävauhtia myös Norjan ja Venäjän välisistä sopimuksista. ›‹

Vanhat lähteetkin piristyneet

Pohjoinen alue ei ole kuitenkaan ainoa alue, jossa tapahtuu. Toinen investointeja kiihdyttävä suunta on edelleen Etelä- ja Keski-Norjan ulkopuolella eli Pohjanmeren öljy- ja kaasukentillä.

Niiden käyttöikäennusteita on voitu nostaa, kun teknologian ansiosta esiintymät voidaan tyhjentää aiempaa tarkemmin.

Kolmas investointien lähde on kaivosteollisuus. Esimerkiksi Kirkkoniemen rautamalmikaivos on avattu vuosien tauon jälkeen ja uusia kaivoslupia on annettu muuallekin Norjaan.

Norjan teollisuusministeri Trond Giske arvioi maaliskuussa, että Norjan mineraalivarat ovat jopa 200 miljardin euron arvoiset.

Vuonna 2011 Norjan kaivosteollisuuden arvo oli 1,6 miljardia euroa ja se työllisti 6000 ihmistä. Neljäntenä kasvua ruokkii lämpenevä ilmasto, joka sulattaa pohjoisten merien ikijäätä. Koillisväylä on jo auki muutaman kuukauden vuodessa, ja jääpeitteen sulaessa sitä voidaan hyödyntää yhä enemmän.

Vienninedistämismatka Pohjois-Norjaan

Team Finland järjestää syyskuussa ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin johtaman yritysdelegaation vienninedistämismatkan Hammerfestiin. Matkalla tutustutaan muun muassa Melkøyan LNG-tuotantolaitokseen, jossa Snøhvitin kaasukentän kaasu nesteytetään ja lastataan laivoihin.

–Vastaava kehitys on nyt käynnistymässä monella muullakin paikkakunnalla Pohjois-Norjassa, kertoo Suomen Oslon-suurlähettiläs Maimo Henriksson.

Lisäksi tutustutaan muun muassa Polarbaseen, joka on pohjoisen offshore-teollisuuden tukitoimien keskus, jossa on korjaus- ja konepajayrityksiä.

– Eli juuri sitä, mihin suomalaisilla yrityksillä olisi paljon tarjottavaa.

Norja jäi Ruotsin taakse piiloon

– Se ei ollut ongelma silloin, kun Suomessa meni hyvin. Nyt, kun hyvinvointimme on entistä enemmän viennin varassa, on välillä turhauttavaa, ettei Norjan tarjoamia mahdollisuuksia nähdä.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Finpro avasi Osloon toimiston kuuden vuoden tauon jälkeen viime vuonna, ja Suomen vienti Norjaan kasvoi viime vuonna 13 prosenttia.
Henrikssonin mukaan Norja on jäänyt ”piiloon” Ruotsin taakse. Oslon ja Helsingin välissä on ollut suuri Ruotsi, jonka kanssa yhteistyö on ollut paljon tiiviimpää.

Nyt, kun Norja lisää panoksiaan pohjoisessa, on yhteistyölle mahdollisuus suoraan rajan takana. Norja ei ole EU:n jäsen, mikä on Henrikssonin mielestä yksi syy siihen, että Norja on jäänyt suomalaisten silmissä syrjään.

– Suomessa on pitkälti keskitytty EU-asioihin. Maailma on kuitenkin muuttunut sitten EU-jäsenyytemme alun. Meidän tulisi nyt pystyä katsomaan laajemmin paitsi Norjaan, myös vahvistuviin talouksiin Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille Norja on kuitenkin paljon helpompi kohde kuin kaukomaa. Sillä, ettei Norja kuulu EU:hun, ei ole mitään vaikutusta maan kaupankäyntiin Suomen kanssa. Euroopan talousalue ETA:n jäsenenä Norja on osa samaa sisämarkkinaa kuin EU-maat.

– Maa ottaa käyttöön EU:n direktiivejä nopeammin kuin moni jäsenmaa, Henriksson sanoo.

Nykyinen valtava investointitahti on myös tehnyt norjalaisyhtiöistä riippuvaisia ulkomaalaisista alihankkijoista.

– Suomalaisille kilpailuetua tuo ruotsin kieli. Se viestii pohjoismaisesta yhteisöllisyydestä, yhtäläisestä arvopohjasta ja samanlaisista toimintatavoista, Henriksson sanoo.