Yritysvastuudirektiivi – kuopista, äkkipysähdyksistä ja rotkoista huolimatta maaliin
Kilpailukykyneuvosto hyväksyi toukokuun lopulla yritysvastuudirektiivin, jonka tavoitteet ovat hyviä: ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ympäristönsuojelu. Itse lainvalmistelu on ollut vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus.
Yritysvastuudirektiivin valmisteluun liittyvä saaga on saanut kokeneenkin lainvalmistelijan hämilleen. Komissio valmisteli helmikuussa 2022 julkaisemansa esityksen suljettujen ovien takana, valmistelua suojatakseen. Vaikka ratkaisu herättää empatiaa, ehdotuksesta huomasi, että ehkä paremman sääntelyn periaatteiden mukainen keskustelu sidosryhmien – myös meidän jäsenvaltioiden – kanssa olisi ollut paikallaan. Neuvotteluissa esitystä saatiin kuitenkin hiottua kohti kansainvälisesti sovittuja yritysvastuun ohjeita.
Mutkien, mäkien ja kuoppien taival
Alkuperäinen esitys sisälsi kuitenkin pommin, joka sai neuvotteluprosessin alkamaan tahmeasti. Jostain syystä komissio ajatteli, että direktiivissä tulee erikseen asettaa yhtiön johdolle velvoite asianmukaisesta huolellisuudesta. Perinteisesti on ajateltu, että yhtiön johdolla on velvollisuus noudattaa lakia, eikä lainsäädännön sisällä erikseen tarvitse säätää, että yhtiöjohdon on noudatettava tätä lakia. Ehdotuksen sisältämä ratkaisu sai pohjoisen yhtiöoikeusväen takajaloilleen ja pitkän väännön jälkeen artikla poistettiin tekstistä.
Monen mutkan jälkeen neuvottelut etenivät trilogeihin eli neuvotteluihin jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission välillä joulukuussa 2023. Aamuyön tunteina näytti siltä, ettei sopua synny, mutta sitten tulikin ilmoitus lopputuloksen saavuttamisesta. Trilogiosapuolten yhteisessä tiedotustilaisuudessa vaikutti kuitenkin siltä, ettei sovusta ollut kenties ihan yhteisesti jaettua näkemystä. Jäsenmailta menivätkin tammikuussa maksulliset virkakahvit väärään kurkkuun, kun edellisen kauden EU-puheenjohtajamaa Espanja toimitti sovun tekstit tarkistettavaksi. Tekstiin oli yllättäen ja pyytämättä ilmestynyt mahdollisuus joukkokanteeseen. Tämä ei käynyt Suomelle, joka oli ollut siihen asti direktiivin vankka tukija. Taas soudettiin ja huovattiin ja lopulta kevään EU-puheenjohtajamaa Belgia selvensi tekstejä niin, että joukkokanneoikeus poistettiin. Suomen tuki direktiiville palautui.
Soveltamisalan kavennus sovun hintana
Tässä vaiheessa valmistelijoiden verenpaineet saattoivat olla korkealla, mutta usko oli luja, että nyt mennään maaliin. Vielä mitä: viime hetken manööverinä eräät nimeltä mainitsemattomat jäsenmaat halusivat kaventaa soveltamisalaa. Uudeksi soveltamisalaksi määriteltiin EU:ssa toimivat, yli 1000 ihmistä työllistävät ja yli 450 miljoonan euron liikevaihdon yritykset. Tämä vähensi soveltamisalaa arviolta 60 %, mutta oli välttämätöntä direktiivin läpiviemiseksi.
Neuvoston sovun jälkeen myös parlamentti oli valmis hyväksymään esityksen, sillä aika oli loppumassa kesken. Riskinä olisi ollut, että käsittely olisi jatkunut vasta seuraavalla parlamenttikaudella. Kukaan ei halunnut ottaa moista riskiä. Perjantaina 24.5. sitten muutamassa sekunnissa ministerit hyväksyivät esityksen kilpailukykyneuvoston kokouksessa. Kun direktiivi on julkaistu virallisessa lehdessä, alkaa kansallinen toimeenpano työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Yritysvastuudirektiivi erittäin pienessä pähkinänkuoressa
- Yritysten tulee tuntea omasta ja liikekumppaneidensa toiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset ihmisoikeuksille ja ympäristölle. Yritysten tulee tunnistaa, arvioida, ehkäistä, lieventää ja pysäyttää haitalliset vaikutukset ihmisille ja ympäristölle. Suojeltavat oikeushyvät, eli ihmisoikeudet ja ympäristöseikat, on määritelty direktiivin liitteessä.
- Sääntelyn noudattamatta jättämisestä voi seurata yritykselle hallinnollinen sanktio, jonka enimmäisraja on vähintään 5 % maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta. Jos yritys tahallaan ja tuottamuksellisesti aiheuttaa haitan ihmisoikeuksien toteutumiselle tai ympäristölle, sille voi langeta vahingonkorvausvastuu.
- Yritysten tulee myös valmistella ilmastonmuutosta koskeva suunnitelma siitä, miten ne ovat varautuneet ilmastoriskeihin.
Sääntelyä sovelletaan vuodesta 2027 lähtien, alkaen suurimmista yrityksistä niin, että vuonna 2029 kaikki soveltamisalaan kuuluvat yritykset ovat soveltamisen piirissä.
