EU:n uusimmassa, helmikuun lopussa voimaan astuneessa pakotepaketissa laajennetaan kriittisen teknologian, teollisuustuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden eli sotilaskäyttöön sopivien siviilituotteiden vientikieltoja Venäjälle. Siinä myös kielletään kaksikäyttötuotteiden – samoin kuin aseiden – kauttakulku Venäjän kautta kolmansiin maihin.
Uusimpien määräysten mukaan Venäjälle ei saa viedä esimerkiksi raskaita ajoneuvoja, moottorikelkkoja tai generaattoreita eikä tuoda maasta sellaisia öljyjalosteita kuten synteettinen kumi ja bitumi. Pakotelistalle lisättiin myös 87 henkilöä ja 34 yhteisöä.
Pakotepaketteja on tullut sarjatulella, sillä viimeisin niistä oli jo kymmenes. Edellinen, viime vuoden lopulla voimaan tullut, toi pakotteiden piiriin IT-, kirjanpito- ja oikeudelliset palvelut sekä kielsi investoinnit Venäjän kaivosteollisuuteen. Lisäksi se sisälsi laajennuksia teknologiaviennin määräyksiin.
Jatkuvasti tiukentuvat toimet kaventavat Venäjän kaupan alaa yhä ahtaammalle. Komission tietojen mukaan tällä hetkellä noin puolet EU:n viennistä ja 60 prosenttia tuonnista on pakotteiden piirissä. Merkittävää on myös, että Venäjän valtio ja venäläiset rahoituslaitokset on suljettu läntisiltä pääomamarkkinoilta.
Pakotepaketit ovat vaikuttaneet jollain tapaa kaikkiin Venäjän kauppaa käyviin yrityksiin. Tullin mukaan noin 220 suomalaisyritystä vie tällä hetkellä tavaraa Venäjälle, kun vuonna 2021 niitä oli vielä 2 200.
Venäjältä on poistunut arviolta tuhat länsiyritystä, ja suomalaiset ovat Venäjä-exitin laajuudessa kärjessä. Kun alkuvuonna 2022 Venäjällä aktiivisia suomalaisyrityksiä oli 400, on niitä exit-prosessien päättymisen jälkeen enää viitisenkymmentä.
Pakotetiimi auttaa yrityksiä
Yrityksiltä jatkuvasti kiristyvät pakotteet ovat edellyttäneet nopeaa sopeutumista. Muuttuvissa tilanteissa ne ovat voineet tukeutua ulkoministeriön pakotetiimin asiantuntemukseen ja neuvoihin.
Tiiminvetäjä Pia Sarivaara kertoo, että pakotetiimi vastasi viime vuonna yli 500 yrityskyselyyn. Hänen mielestään suuri lukumäärä kertoo yritysten halusta toimia oikein, mutta myös siitä, että pakoteasiat eivät ole mitenkään yksinkertaisia.
– Pakotetiimiltä kannattaa kysyä neuvoa, mikäli asiat eivät selviä UM:n tai EU:n sivuilta, jos kyse on vaikkapa siitä, miten monimutkaisia asetuksia käytännössä tulkitaan.
Sarivaara huomauttaa, että kun uusia pakotteita muotoillaan nopealla aikataululla, laajojen kokonaisuuksien kaikkia ulottuvuuksia ja vaikutuksia on vaikea huomioida etukäteen.
Tilanteen haasteellisuudesta huolimatta yrityksillä on selvitysvastuu siitä, että ne toimivat pakotteiden mukaisesti. Niiden on muun muassa selvitettävä, kenen kanssa ne toimivat ja minne tuotteet lopulta päätyvät.
– Yrityksen on selvitettävä esimerkiksi yhteiskumppaniensa taustat – keitä on yrityksen omistajissa ja kuka käyttää määräysvaltaa, Sarivaara selventää.
Viime aikoina vienti Suomesta Euraasian talousliiton maihin on kasvanut. Tämä voi viitata pakotteiden kiertämiseen, että tuotteet päätyvät lopulta Venäjälle.
– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos esimerkiksi ennalta tuntemattomalta kumppanilta tulee yhteydenotto ja on viitteitä siitä, että tuote olisikin matkalla Venäjälle.
Yritysten kannattaa myös muistaa, että vaikka USA:n ja EU:n pakotteet ovat pitkälti harmonisoituja, ne eivät ole kaikilta osin yhdenmukaisia.
Apua pakotteiden tulkitsemiseen
Pieksämäkeläisen Actiw Oy:n valmistamista automaatiolastauksen laitteista suurin osa menee vientiin, ei kuitenkaan enää Venäjälle.
Toimitusjohtaja Tomi Korhonen kertoo, että ensimmäisten EU:n pakotteiden astuttua voimaan, pakotetiimi auttoi yritystä selvittämään, miten rajoitukset koskivat yhtiötä ja sen tuotteita.
– Tutkin aikoinaan paljon myös esimerkiksi pakotteita listaavia EU:n sivustoja. Niissä haasteena oli kuitenkin päivitetyn, viimeisimmän tiedon löytäminen, Korhonen sanoo.
Lisäpakotteiden myötä viime kesänä Actiw Oy:lle alkoi käydä selväksi, että mitään Venäjän kauppaa ei ollut enää mahdollista tehdä. Yritys kysyi tällöin pakotetiimiltä neuvoa, miten kesken jääneiden projektien saatavat voitaisiin kotiuttaa Suomeen. Tämä osoittautui kuitenkin käytännössä mahdottomaksi.
Korhonen kertoo, että yritykselle oli alusta lähtien selvää, että pakotteet ovat perusteltuja, niitä noudatetaan täsmällisesti ja mikäli jokin asia jää epäselväksi, siihen haetaan lisää tarkennuksia.
– Tämä on yhtiön riskienhallinnan kannalta myös välttämätöntä, jotta tiedetään, miten liiketoimintaa tehdään tässä kovasti muuttuvassa ympäristössä.
Poikkeuslupia harkitaan tapauskohtaisesti
Yritykset voivat törmätä hankaluuksiin myös kotimaassa. Sarivaara kertoo, kuinka jotkut edelleen Venäjän vientiä tai tuontia harjoittavat yritykset ovat hakeneet pakotetiimiltä pankkeja varten vahvistusta siitä, ettei niiden toimintaan kohdistu pakotteita.
Suomalaiset pankit ratkaisevat kuitenkin itse, haluavatko ne olla mukana Venäjän kaupassa. Käytännössä rahaliikenne on paljolti pysähtynyt. Pakotetiimi käsitteli viime vuonna yli 60 pakotteisiin liittyvää poikkeuslupahakemusta.
– Mitään automaattisia poikkeuslupia ei ole. Joissakin tapauksissa poikkeuslupia voidaan myöntää vaikkapa Venäjä-exitiin liittyvien yrityskauppojen järjestämiseen tai pakotelistalla olevan henkilön kiinteistöjen hoitoon Suomessa.
Pakotteiden alaisten tuotteiden vientiluvista, mukaan luettuna kaksikäyttötuotteiden vientiluvat, vastaa vientivalvontayksikkö. Vientilupia ei voi kuitenkaan hakea, jos vienti on kielletty ja mahdollinen poikkeuksen siirtymäaika on mennyt umpeen.
Rikkomuksista rangaistaan
Neuvonnan lisäksi pakotetiimi koordinoi pakotteiden toimeenpanoa ja tekee yhteistyötä ulosottolaitoksen ja Tullin kanssa.
Tullilla oli viime vuonna 1 200 pakotteisiin liittyvää fyysistä lastien tarkastustoimea. Pakotteiden rikkomisesta on annettu jo ensimmäiset tuomiot ja 185 tapausta on tällä hetkellä esitutkintavaiheessa.
– Pakotteiden rikkomisesta voidaan langettaa maksimissaan neljän vuoden vankeusrangaistus. Käytännössä yrityksille aiheutuu rikkomuksista myös suuri mainehaitta, Sarivaara muistuttaa.
Pakotetiimin edustajat osallistuvat myös EU:n työryhmiin, joissa keskustellaan pakotteiden toimeenpanokysymyksistä. Pakotetiimiä työllistävät myös muut kuin Venäjälle asetetut pakotteet. Ukrainan sodan takia uusi pakotteita on asetettu Valko-Venäjälle, Iranille ja Malille. EU:n pakotejärjestelmiä on kaikkiaan yli neljäkymmentä.
Pakotetiedon lähteitä
Ulkoministeriön Pakotteet maittain -sivusto
Pakotteet ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan
EU:n komission Venäjä- ja Valko-Venäjä-pakotteet -sivusto
Lista EU:n pakotteiden kohteena olevista henkilöistä ja tahoista
Pakotteet paketissa
Pakotteita on kohdistettu erityisesti energia- alalle, mutta myös monille muille teknologian sektoreille, kaivosalalle, pankki- ja rahoitusalalle sekä it- ja suunnittelupalveluihin.
Pakotteita on määrätty 1 473 henkilölle. Henkilölista ulottuu Putinista johtaviin poliitikkoihin ja virkamiehiin, liike-elämän edustajista sotarikollisiin ja propagandan levittäjiin.
Pakotteita on määrätty 205 yhteisölle. Listalla on muun muassa pankkeja ja rahoituslaitoksia, asevoimat, sotilas- ja puolustusalan yrityksiä, poliittisia puolueita sekä ilmailu-, laivanrakennus- ja koneteollisuuden yrityksiä.
Henkilö- ja yhteisöpakotteiden lisäksi vienti Venäjän sotateollisuuteen liittyville yrityksille on kielletty sektoripakotteissa.
Pakotteet purevat
Venäjän osuus Suomen tavaraviennistä 5,4 % (12/2021) > 2,6 % (12/2022)
Venäjän osuus tavaratuonnista 11,8 % (12/2021) > 2,6 % (12/2022)