Afrikan aika
Suomi tavoittelee entistä vahvempaa taloudellista kumppanuutta Afrikan kanssa. Mantereen markkinoilla on suuria mahdollisuuksia, mutta toki myös riskejä.
Vanhat mielikuvamme Afrikasta saattavat tarvita päivitystä. Maanosassa ei esimerkiksi louhita vain mineraaleja, vaan myös virtuaalivaluuttoja. Kaupallinen neuvos Antti Loikas ulkoministeriön Lähi-Idän ja Afrikan osastolta muistuttaa myös, että Afrikka ei ole yksi, vaan monta.
– Valtaosa Afrikan maista on toki kehittyviä maita. Toisaalta Etelä-Afrikka kuuluu maailman rikkaimpiin valtioihin ja sen pörssi on osa Lontoon pörssiä. Erot alueen eri maiden välillä ovat suuria.
Afrikan kiinnostavuutta markkina-alueena nostaa se, että mantereen väkiluku on 1,2 miljardia. Luvun on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan parissa kymmenessä vuodessa.
– Afrikassa on erityisen paljon nuoria ihmisiä, lukuisia suurkaupunkeja ja osassa maita myös kasvava ostovoimainen keskiluokka.
Viime aikoina pandemia on kuitenkin haitannut erityisesti maiden virallisen talouden kehitystä.
Tulevaisuutemme on yhteinen
Vahvempi taloudellinen kumppanuus nousee esiin myös Suomen uudessa Afrikka-strategiassa.
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä korostetaan, että tulevaisuutemme on yhteinen. Se, miten Afrikassa onnistutaan ratkaisemaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja terveysturvallisuuden haasteet, vaikuttaa koko maailmaan, myös EU:hun ja Suomeen.
Afrikassa tarvitaan esimerkiksi osaamista ja teknologiaa, joilla voidaan lisätä ihmisarvoisia työpaikkoja sekä kasvattaa afrikkalaisyritysten tuottavuutta. Mantereen nähdään kehittyvän ennen kaikkea digitalisaation sekä vihreän talouskasvun avulla.
– Ideana on ennen kaikkea tasavertainen kumppanuus, liiketoiminta, josta kumpikin osapuoli hyötyy aidosti, Loikas huomauttaa.
Strategian tavoitteita edistetään käytännössä ennen kaikkea Team Finland -vientiverkoston avulla. Työssä keskeisiä ovat Business Finlandin vientitoimistot sekä Afrikan eri maissa sijaitsevat Suomen suurlähetystöt.
– Yrityksille tarjotaan tietoa markkinoista ja apua Afrikkaan tulosta. Pyrimme hyödyntämään tässä myös EU:n rakenteita. EU:lla on edustusto niissäkin Afrikan maissa, missä Suomella ei ole.
PK-yrityksiä kaivataan
Birgit Nevala toimii ohjelmajohtajana Finnpartnershipissä, joka tukee liiketoimintahankkeita, joilla on kehitysvaikutuksia. Hän nostaa esille esimerkiksi 200 miljoonan ihmisen Nigerian potentiaalin.
– Afrikassa on lisäksi monia valtioita, joiden kanssa Suomella on ollut jo pitkään yhteistyötä ja valmiita verkostoja, joita voi hyödyntää. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Kenia, Tansania, Etiopia, Sambia ja Botswana.
Loikas lisää hyvin kiinnostavien kauppakumppanien listalle myös Ghanan.
– Ghana kuuluu mantereen nouseviin maihin, sen houkuttelevuutta lisäävät öljyn luoma taloudellinen perusta ja vakaat olot.
Suuret suomalaiset vientiyritykset UPM:stä Koneeseen ja Metso Outotecista Vaisalaan ovat mantereella läsnä, etenkin Etelä-Afrikassa sekä monin paikoin Pohjois-Afrikkaa. Suomalaisten pk-yritysten rooli Afrikassa on vielä melko pieni.
Tuleeko monesta yksi?
Afrikan houkuttelevuutta, varsinkin pidemmällä tähtäimellä, lisää myös mantereen integraatiokehitys. Afrikan vapaakauppa-alue AfCFTA:n odotetaan harmonisoivan liiketoiminnan pelisääntöjä sekä luovan suuren yhtenäisen markkina-alueen.
– AfCFTA-sopimus on jo ratifioitu. Mutta siihen, koska esimerkiksi tullaussäännöt yhtenäistyvät ihan oikeasti, kuluu varmasti vielä pitkä aika, Antti Loikas miettii
Hänen mukaansa myös digitalisaatio ja mobiiliraha lisäävät integraatiota.
– Mobiiliraha tarjoaa maiden epäviralliselle taloudelle mahdollisuuden kasvaa ja ylittää rajat. Samalla epävirallinen talous pystyy muuttumaan asteittain viralliseksi. Toki erityisesti virtuaalivaluuttoihin liittyy myös paljon riskejä.
Afrikan maiden virallinen talous perustuu yleensä raaka-aineiden vientiin. Kotimaan markkinoilla pääsääntönä on epävirallinen talous eli tavaroiden ja palveluiden myynti, missä ei kuitteja kirjoitella.
Tarvetta vihreälle teknologialle
Moni Afrikan maa on tällä hetkellä kiinnostava kohde erityisesti suomalaisille vihreän teknologian yrityksille.
– Uusiutuvan energian hankkeissa työsarkaa riittää niin voimaloiden kuin niiden vaatimien siirtoyhteyksien rakentamisessa. Aurinko- ja tuulienergiaresursseja mantereella on loputtomasti, Loikas pohtii.
Syksyllä 2018 Kenian sähköverkkoon kytkettiin esimerkiksi Afrikan suuri tuulipuisto, 310 megawatin voimala lähellä Turkana-järveä. Finnfund oli hankkeen osakkaana, ja suomalainen Peikko Group toimitti tuulivoimaloiden perustusratkaisut.
Suomalaiset ovat olleet mukana myös esimerkiksi mantereen liikenteen sähköistämisessä. Ekorent on aloittanut sähkötaksitoiminnan Nairobissa ja aikoo laajentaa toimintaansa myös muihin Itä-Afrikan suurkaupunkeihin.
– Afrikassa on paljon kysyntää myös esimerkiksi kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyvälle osaamiselle, Birgit Nevala mainitsee.
Kilpailu on kovaa
Kilpailu Afrikan markkinoilla on kuitenkin kovaa. Suomalaiset firmat ovat samalla lähtöviivalla muiden teollisuusmaiden yritysten kanssa. Nevala korostaa hyvien paikallisten yhteistyökumppaneiden merkitystä.
– Yksin Afrikkaan on vaikea lähteä. Paikallisilla kumppaneilla on paljon parempi tuntuma siihen, miten asiat saadaan rullaamaan.
Viime vuosina erityisesti Kiina on panostanut Afrikkaan. Mantereella on toteutettu kiinalaisen rahan voimin muun muassa suuria infrastruktuurihankkeita.
– Monessa Afrikan maassa pidetään varmasti myös ongelmallisena, että niille on syntynyt velka- ja riippuvuussuhteita Kiinan kanssa. Nämä maat saattavat olla hyvin avoimia myös muille vaihtoehdoille, jos niitä vain on tarjolla, Nevala huomauttaa.
Riskienhallinnasta ei kannata tinkiä
Loikas summaa, että Afrikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta toki myös korkeita riskejä.
– Yritysten kannattaa aina muistaa, että Suomen ja Afrikan maiden välillä ei ole yhteistä lainsäädäntöä.
Jos riskit toteutuvat, ja jos lähimaillakaan ei ole vaikkapa Suomen suurlähetystöä, apua ongelmiin voi olla hyvin vaikea saada.
– Kun uusi liikekumppani löytyy, niin kannattaa ottaa yhteyttä valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveraan ja keskustella takausmahdollisuuksista, Loikas vinkkaa.
Vienti ja tuonti
- Afrikan osuus Suomen tavaraviennistä vuonna 2019 oli 2,4 prosenttia.
- Suurimpia vientimaita ovat Egypti, Marokko ja Etelä-Afrikka.
- Puolet viennin arvosta tulee metsäteollisuuden tuotteista, muita merkittäviä ryhmiä ovat kemian tuotteet, kuljetusvälineet ja koneet.
- Afrikalla on Suomen tavaratuonnista noin prosentin osuus. Tuonti painottuu Kongon mineraaleihin sekä Etelä-Afrikan hedelmiin ja viineihin.
Avustushankkeisiin tarvitaan osaajia
Avustushankkeet tarjoavat usein paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksille on tarjolla myös paljon tukea ja neuvoja.
Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala kertoo, että he myöntävät rahallista tukea kehityshankkeiden alkuvaiheen selvityksiin sekä pilotointiin kansainvälisen järjestön kanssa.
– Teemme myös match makingia eli tuomme yhteen kumppania etsiviä kehitysmaiden yrityksiä ja suomalaisyrityksiä.
Kansallisista rahoittajista Finnfund, jonka alla myös Finnpartnership toimii, tarjoaa rahoitusta astetta suurempiin hankkeisiin.
Business Finlandin Developing Market Platformin asiantuntijatiimiltä löytyy tietoa esimerkiksi EU:n ja YK:n kilpailutuksista.
Antti Loikas muistuttaa, että isoihin kansainvälisiin avustushankkeisiin tarvitaan usein paljon alihankkijoita.
– Yritykset voivat löytää heille sopivia avustushankkeita myös Afrikan maiden kansallisista kehityssuunnitelmista, jotka on laadittu yhdessä EU:n, YK:n ja Maailmanpankkiryhmän kanssa. Suunnitelmat löytyvät helposti näiden organisaatioiden maakohtaisilta sivuilta.
Kehityssuunnitelmista selviää, missä maassa panostetaan esimerkiksi energiajärjestelmiin, missä tietoverkkoihin ja missä vaikkapa merivalvontaan. Nähtävillä ovat myös alustavat budjetit ja toteutusaikataulut.
Kierrätysmuovista tehdyillä rakennuspalikoilla oma koti muutamassa tunnissa.