Yhdessä paikallisten yritysten kanssa toimimalla suomalaisyrityksille löytyy runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia, kun Afrikassa edetään kohti kestävämpää kehitystä ja vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin, katsoo Ilmastonmuutos ja vihreä kasvu -osaston johtaja Anthony Okon Nyong Afrikan kehityspankista.

Mitkä ovat Afrikan kehityspankin päätehtävät?

Afrikan kehityspankki on maanosan suurin kehitysrahoituslaitos ja päävastuumme on edistää Afrikan kestävää kehitystä. Sijoituskohteitamme ovat esimerkiksi infrastruktuuri, terveys, vesi, maatalous. Sijoittamisen lisäksi olemme mukana vaikuttamassa poliittiseen keskusteluun. Afrikan kehityspankki haluaa luoda mahdollistavan ympäristön, joka houkuttelee sijoittajia ja auttaa edistämään kehitystä. Sijoitustemme mahdollistamiseksi tarvitaan usein dialogia poliittisten päättäjien kanssa.

Miksi toimintanne on tärkeää? 

Afrikka aiheuttaa kasvihuonepäästöjä vähemmän kuin muut, mutta valitettavasti kärsimme eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kykymme sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on heikko, koska kehityksen aste on vielä matala. Meiltä puuttuu infrastruktuuria ja vahvoja instituutioita, valmiuksia pitää kehittää. Afrikan kehityspankilla on tärkeä rooli auttaa maanosan maita kehittymään ilman, että hiilidioksidipäästöt kasvaisivat. Haluamme vahvistaa talouksia, jotta ne kykenevät paremmin soputumaan ilmastonmuutokseen. Yksi keino on helpottaa maiden mukaanpääsyä ilmastorahoitukseen. Maanosan mahdollisuudet ovat valtavat. 

Mitä nämä valtavat mahdollisuudet ovat? 

Afrikassa on potentiaalia sijoittajille sekä runsaasti mahdollisuuksia kehitysongelmien ratkaisuun, mutta ne eivät itsessään tuo talouskasvua. Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät, Afrikan maiden kansalliset panostukset ovat arvoltaan yhteensä kolmen biljoonan dollarin luokkaa vuoteen 2030 mennessä. Se on valtava tilaisuus investoijille. Samanaikaisesti meillä on paljon haasteita. Menetämme naisia ja lapsia kodin huonon sisäilman vuoksi. Tuomme Afrikkaan ruokaa, vaikka meillä on kalastusta, maataloutta ja metsää. Asioiden ei pitäisi olla niin, että kun sataa kaikki on hyvin, mutta kuivuus tuo nälänhädän. Nämä kysymykset ovat ratkaistavissa, sillä esimerkiksi aurinko ja vesi antavat meille lähes rajattomat energiaresurssit.

Mitä suomalaiset yritykset voisivat erityisesti tehdä?

Suomessa käydessäni vaikutun elämänlaadustanne, puhtaasta vedestä ja ilmasta. Teillä on toimivat instituutiot ja teollisuus, jotka yhdessä rakentavat kokonaisuutta. Teillä on jopa tiekartta kiertotalou­teen siirtymiseksi, myös Afrikan täytyy käyttää resurssinsa tehokkaasti. Näen suomalaisyrityksille valtavasti mahdollisuuksia yhteistyössä afrikkalaisten yrittäjien kanssa. Yhdessä yritykset pystyvät katsomaan, miten kehittämänne teknologiat toimivat paikallisesti ja miten ratkaisuja voitaisiin soveltaa Afrikan eri maissa. On tärkeää tiedostaa, että sellaisinaan ratkaisut eivät toimi toisessa ympäristössä, vaan osaamisen täytyy tulla samassa paketissa. Jos teknologian edellyttämää ekosysteemiä ei vielä ole olemassa, se voidaan luoda tai muokata teknologiaa paikallisesti toimivaksi.

Miten pankki auttaa tässä?

Suomi on pankin jäsen, joten meillähän on myös velvollisuus työskennellä kanssanne. Keskeistä on kehittää rahoituskumppanuuksia kehitysrahoituslaitosten, sijoittajien ja yritysten välille (financing for development initiative). Pankki on myös perustanut instrumentteja, joiden avulla taloudelliset tai poliittiset riskit ovat jaettavissa pankin ja yritysten kesken. Mielestäni tosin yksityissektorille riskeistä puhutaan vähän liikaakin. Meillä on myös valuutta­takuita, jotka on luotu yksityisten sijoittajien ja yritysten auttamiseksi. Lisäksi myönnämme lainoja, joilla on toki kovat vaatimukset. Jos projekti on arviomme mukaan toteutettavissa, pankki voi rahoittaa sitä osittain. Lisäksi edistämme julkisen ja yksityisen osapuolten välisiä kumppanuuksia, jos yritykset haluavat tehdä liiketoimintaa esimerkiksi jonkin maan hallituksen kanssa. Autamme ja välitämme, joskus myös etsimme toisilleen sopivia kumppaneita. 

Miten näet Kiinan mittavat sijoitukset Afrikkaan? 

Afrikasta löytyy paljon tilaisuuksia. Kuka tahansa niihin haluaa tarttua, on tervetullut. Jokaisen sijoituksen on kuitenkin läpäistävä tarkka arvio. Esimerkiksi pankin ympäristövaatimukset ovat korkeat, vaadimme resurssien käyttösuunnitelmat, arvioimme ympäristövaikutukset ja varmistamme, että kaikki on sääntöjen mukaista. Ympäristöohjelmassa on tehty Kiinan kanssa yhteistyöprojekteja jo useamman vuoden ajan, ohjelma on edennyt hyvin. Olemme toki tietoisia myös epäilyistä, mutta toisaalta Kiina on tällä hetkellä johtaja esimerkiksi aurinkoenergiassa. Siksi sen kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä.

Miten näet Afrikan kehityksen nykytilanteen?

Afrikasta löytyy vahvaa johtajuutta kestävässä kehityksessä, vihreää kasvua ja kiertotaloutta. Ennen laajempaa, kasvuun suuntautuvaa ajattelua täytyy taata perustarpeet ja miettiä, miten esimerkiksi parantaa elinajanodotetta ja lukutaitoa sekä vähentää äitikuolleisuutta. Kun nämä ovat kunnossa, on helpompi nähdä pidemmälle. Etenemme tällä hetkellä nopeasti, yhä enemmän puhutaan kestävästä kehityksestä ja nähdään luonnon puhtaana pitämisen arvo. Moni maa on asettanut muoville käyttökieltoja, kierrätystä korostetaan ja useat maat ovat linjanneet, etteivät ne sijoita hiileen tai muihin fossiilisiin energialähteisiin. Yhä laajemmin ymmärretään, kuinka hyvä ja kestävä kehitys merkitsee tuottoja huomenna, joissakin tapauksissa jo tänään. Samalla nähdään, että emme voi tänään edetä kasvamalla millä keinoilla hyvänsä ja siivota jälkemme vasta huomenna. 

Afrikan kehityspankki

  • Edistää Afrikan taloudellista ja sosiaalista kehitystä
  • Perustettu 1964
  • Toimii Yhdistyneiden kansa­kuntien alaisuudessa
  • Pääkonttori Abidjan, Norsunluurannikko
  • Vuosittaiset investoinnit 9-10 miljardia dollaria
  • 81 jäsenmaata, joista 54 afrikkalaisia. Suomi on jäsen 

Lotta Nuotio

Jan Ahlstedt / Sitra

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>25.03.2024

Luetuimmat