7.9.2016 Yritykset

Ambronite tekee jumalten ruokaa

Espoon Otaniemessä, Aalto-yliopiston tuntumassa, sijaitsee yksi suomalaisen startup-maailman pääpaikoista: Startup Sauna. Se on paitsi vuonna 2010 perustettu kiihdyttämöohjelma Pohjois- ja Itä-Euroopan lupaavimmille uusille kasvuyrityksille, myös kotipaikka monille ohjelman kautta syntyneille yrityksille, jotka aloittelevat maailmanvalloitustaan.

Yksi sellainen on Simo Suoheimon kipparoima Ambronite. Se valmistaa yrityksen nimeä kantavaa pirtelömäistä, juotavaa ruokaa, jonka ytimessä ovat parhaat raaka-aineet Suomesta ja maailmalta. 500 kilokalorin annos tarjoaa nauttijalleen 30 grammaa proteiinia sekä täyttää kaikki tärkeät vitamiinien ja mineraalien saantisuositukset niissä muutamassa minuutissa, jotka sen nauttimiseen kuluu. Nimi Ambronite tulee kreikan sanasta ambrosia, joka tarkoittaa jumalten ruokaa.

– Kaikki lähti meidän omasta tarpeestamme, minun ja kollegoideni. Olimme aktiivisia nuoria miehiä ja elimme aika kiireistä elämää. Samalla huomasin, että kiireiset ammattilaiset ympäri maailman syövät aika huonoja lounaita ja toisaalta käyttävät myös urheilijoiden lisäravinteita, kun ei ole aikaa syödä. Se ei tuntunut järkevältä ajatukselta, Suoheimo kertaa.

– Pohdimme, mitä jos kotimaisista hyvistä marjoista ja maailmalta saatavista aineksista, kuten pähkinöistä, voisi rakentaa koko ruokaympyrän kattavan juotavan aterian. Lähdimme sillä idealla sitten Ravintolapäivään keväällä 2013 ennen kuin mitään firmaa oli olemassa. Pian sen jälkeen kaverit rupesivat jo kyselemään, että mistä tuotetta voisi saada. Syksyllä olimmekin jo Startup Saunan ohjelmassa mukana ja meillä oli 200 asiakasta. Teimme vuonna 2014 kansainvälisen joukkorahoituskierroksen, jonka jälkeen asiakkaita oli jo 35 maassa.

Kansainvälisen Indiegogo-palvelun kautta kerätty joukkorahoitus tuotti firmalle yli sadan tuhannen dollarin pesämunan, jonka turvin ensimmäiset tuotteet lähtivät maailmalle lokakuussa 2014.

Suoraan kansainvälisille markkinoille

Ambronite pyörii Suoheimon mukaan pienellä tiimillä: mukana on hänen itsensä lisäksi perustajakollegat Arno Paula ja Mikko Ikola sekä muutama asiakaspalveluun ja kuluttajayhteisön ylläpitämiseen keskittyvä työntekijä. Tieteellistä asiantuntijuutta tiimiin on tuonut esimerkiksi lääkäri.

– Olemme tutustuneet toisiimme Aallossa opiskeluaikoina. Olen itse opiskellut kauppakorkeakoulussa tuotekehitystä. Arno on myös kauppiksesta ja Mikko taas TKK:lta. Koska kenelläkään meistä ei ole elintarvikealan tai lääketieteen taustaa, olemme saaneet aika paljon apua muun muassa Helsingin yliopiston elintarvikekiihdyttämöstä ja ravitsemustieteilijöiltä sekä lääkäreiltä.

Yritys keskittyy tuotekehitykseen ja myyntiin, ja valmistajana toimii suomalainen tuotantopartneri. Tuotteet tehdään Suomessa, mutta esimerkiksi Chicagossa sijaitsee varasto, josta Ambronite toimittaa tuotteet kaikkialle Pohjois-Amerikkaan.

– Yhdysvallat on meidän isoin yksittäinen markkina, noin puolet liikevaihdosta tulee sieltä. Euroopassa Saksa ja Iso-Britannia ovat tärkeimpiä markkinoita, Suoheimo kertoo.

Tuotetta onkin lähdetty kehittelemään alusta alkaen kansainvälisyys mielessä. Juoma ei tunne kansallisia rajoja, vaan vetoaa ympäri maailman kiireisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita omasta terveydestään.

– Kyllä me tajusimme heti, että tästä on tehtävä kansainvälinen tuote, jotta se auttaisi mahdollisimman monia. Samalla näkee helpommin sen, mihin oma potentiaali riittää. Ihmiset, jotka löytävät Ambroniten ovat tyypillisesti jo valmiiksi kiinnostuneita aiheesta ja ovat vaikkapa lukeneet meistä Wiredistä tai Timesta. Se on meille helppo tapa olla esillä pienenä yrityksenä.

Toisaalta tuotteelle on löytynyt myös yllättäviä, uusia kohderyhmiä ja käyttötapoja. Sen ovat ottaneet omaksi esimerkiksi maailmanympäripurjehtijat.

– Myös muutama joogahahmo on alusta alkaen ollut mukana. Moni on löytänyt tuotteen erilaisiin matkakäyttötarkoituksiin, vaikkei sitä alun perin niin mietittykään.

Viides versio julkaistaan syksyllä

Kansainvälistä tuotetta – ja varsinkin elintarviketta – kehittäessä on tiedettävä tarkkaan, mitä kuluttajat todella haluavat. Kulttuureissa on nimittäin paljonkin eroja.

– Esimerkiksi Yhdysvalloissa makean tarve on aivan erilaista kuin Euroopassa. Täällä Suomessa arvostetaan enemmän puhtaita ja raaempia makuja. Siksi mekin lähdimme liikkeelle yhdellä tuotteella, joka maistui hyvin selvästi ainesosiltaan, eli kauralta, mustikoilta, pähkinöiltä ja tyrniltä. Sitä mukaa kun tuotetta on kehitetty, niin olemme lähettäneet uusia versioita ympäri maailman ja kysyneet, miltä tämä maistuu, Suoheimo kertoo.

– Palautteessa huomaa sen, että vaikkapa Yhdysvalloissa arvostetaan selvästi silkkisempää suutuntumaa ja helppoa sekoitettavuutta, kun siellä ei esimerkiksi ole samanlaista puuron syömisen kulttuuria.

Tällä hetkellä Ambronitesta on markkinoilla tuotteen neljäs versio, ja viides julkaistaan syksyllä. Väliversioita on Suoheimon mukaan ollut kymmeniä. Niitä on maistatettu erilaisissa tapahtumissa ja lähetetty ympäri maapalloa.

– Tiimissämme on ollut mukana myös saksalainen lääketieteeseen ja ihmiskehon suorituskykyyn perehtynyt tutkijatohtori, joka on ollut mukana kehittämässä jatkoversioita.

Seuraavaan versioon on tarkoitus tuoda enemmän marjaisuutta, sillä kansainvälinen yleisö odottaa tunnistettavia makuja yhä enemmän. Samalla on kuitenkin muistettava, että vaikka Ambronite on elintarvike, on se myös funktiovetoinen tuote: ihmiset eivät hae siitä gourmet-elämystä, vaan ensisijaisesti hyvää vaihtoehtoa hektisiin tilanteisiin.

– Se ei tarkoita sitä, etteikö tämä voisi maistua hyvältä. Mutta ei se silti tee siitä mitään jälkkäriä.

Vientiapua asiantuntijoilta

Ambronitea maailmalla markkinoitaessa on saatu huomata, että suomalaisia raaka-aineita ja tekijöitä arvostetaan elintarvikealalla. Myös Ambroniten konsepti on hyvin uudenlainen, minkä vuoksi tuote herättää kiinnostusta maailmalla.

– Se, että teemme ravinto-optimoitua ruokaa hyvistä raaka-aineista, on todella uusi juttu.

Samaan aikaan viennissä on kohdattu omia ongelmia. Esimerkiksi logistiikka aiheuttaa toisinaan päänvaivaa. Toimitusketjut voivat venyä yllättävän pitkiksi, ja kun tuote lopulta tulee asiakkaan käteen, on sen edelleen oltava maailman ykköslaatua.

– Siksi me olemme luoneet tuotteen, jonka hävikki on käytännössä nolla, koska säilyvyysaika on niin pitkä. Se johtuu siitä, että kuivatamme raaka-aineet.

Yhdysvalloissa puolestaan on törmätty paikalliseen sääntelyyn, ja siitä on pitänyt selvitä kovalla työllä.

– Asuimme hetken aikaa Piilaaksossa. Teimme jalkatyötä ja saimme apua asiantuntijoilta, jotta saimme oikeanlaiset sertifikaatit.

Moni suomalaisista, puhtaista raaka-aineista saattaa olla toisen maan viranomaisille aivan uusia tuttavuuksia. Suomalainen mustikka ei esimerkiksi ole sama marja, kuin mitä jenkit tarkoittavat puhuessaan blueberrystä. Myös täällä arvostetun tyrnin alkuperää on joskus saanut selittää.

– Olemme saaneet kertoa, että kyllä se on ihan aito marja, joka täällä kasvaa, Suoheimo naurahtaa.