Maailman suurimman sisämaavaltion pääkaupunki on suunniteltu säväyttämään mahtipontisella arkkitehtuurilla.

Miten hallintokaupungiksi perustetussa Nur Sultanissa bisnekset sujuvat, Team Finland -koordinaattori Kaisa Standish?

Nur Sultan on perustettu pääkaupungiksi vasta 1997, ja liike-elämän keskus oli pitkään vanhassa pääkaupungissa Almatyssa. Koska valtiolla on yhä suuri rooli liike-elämässä ja hallinnolliset rakenteet ovat täällä Nur Sultanissa, niin bisneksen keskipistekin on siirtymässä pikkuhiljaa pääkaupunkiin. 

Miten korona-ajan etätyö ja -koulu siellä ovat sujuneet?

Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio, jossa on valtavia aroja ja suuria kehityseroja kaupunkien ja kaukaisimpien alueiden välillä. Esimerkiksi etäkouluun siirtyminen oli osassa alueita hankalaa. Korona nosti digitalisaation tarpeen esille, puutteita on yhä esimerkiksi riittävissä nettiyhteyksissä ja laitteissa, vaikka maassa on käynnissä kunnianhimoinen Digital Kazakstan -ohjelma. 

Mitä muuta aika nosti esiin?

Täälläkin tietysti tarve tilata ruokaa kotiin lisääntyi ja esimerkiksi suomalainen ruoankuljetuspalvelu Wolt sai jalansijaa. Yritys rantautui toissa vuonna Nur-Sultaniin ja Almatyyn mutta koronan aikana on nopeasti levittäytynyt ainakin pääkaupungissa laajemmalle. Ja myös täällä hamstrattiin, tosin vessapaperin sijaan kaupoista loppuivat erityisesti hapatetut hevosen- ja kamelinmaitotuotteet. 

Mitä Kazakstan tarjoaa suomalaisyrityksille? 

Tärkeimpinä pidämme energiaa, cleantech-­alaa, kaivosalaa ja koulutusta. Yli puolet Kazakstanin viennistä tulee öljyteollisuudesta, täällä on mittavat öljy- ja kaasu­varat. Niihin liittyy niin isoja hankkeita, että mukaanpääsy edes pieneen osaan voi olla suomalaisyritykselle todella merkittävä, esimerkiksi kaivos- ja öljyteollisuuden palveluissa. 

Miten valtion rooli liike-elämässä näkyy? 

Valtiollinen sektori on yhä suuri, vaikka täällä yritetään yksityistää isoja valtion firmoja. Business to business sujuu mukavasti, mutta melko hierarkkisen järjestelmän vuoksi julkisen puolen hankintakilpailut ja hankkeet ovat usein byrokraattisia ja vaativat jalkatyötä, leimoja ja todistuksia. Paikalliset kontaktit ovat erittäin tärkeitä, kuten muuallakin vielä kehittyvillä markkinoilla. 

Miten edustusto auttaa suomalaisfirmoja?

Edustusto on tärkeässäkin asemassa, täällä tarvitaan usein arvovaltapalveluita ovien avaamiseksi. Hallinnon kanssa asiointi meillä sujuu kätevästi ehkä vähän yllättäenkin usein ihan Whatsapin kautta. Kazakstan on viime aikoina saanut myös kiitosta kaupan esteiden poistamisesta ja investointeja edistävistä rakenteista. Nur Sultanissakin on erityistalousalue ja verohelpotuksia. 

Kazakstan

  • Väkiluku 18,5 miljoonaa 
  • BKT 170,9 miljardia USD per capita 9,139 USD
  • Talouskasvu 2019, 4,5 % (ennuste vuodelle 2020 -3%)

Vienti

  • Suomen viennin arvo Kazakstaniin 139,5 M euroa. 

Tärkeimmän vientiartikkelit: 

  • koneet ja laitteet (erityisesti kaivossektori), myös sellua ja paperituotteita
  • Kazakstanin tuonnin arvo Suomeen 10,1 M euroa.

Tuonti

  • Kazakstanin tuonnin arvo Suomeen 10,1 M euroa.

Tärkeimmät tuontiartikkelit: 

  • öljy- ja kaivannaistuotteet (jonkin verran myös viljaa) 


(Tullin tilastot eivät huomioi palvelu- tai koulutusvientiä, jotka tärkeässä asemassa) 

Lotta Nuotio

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Nina Vaskunlahti</span></span>23.09.2020

Luetuimmat