Biohiileen varastoitua hiilidioksidia
Carbo Culture Oy tekee biohiiltä jätebiomassasta, esimerkiksi sahajauhopelleteistä tai pähkinänkuorista.
– Biohiilessä kasvissa oleva hiili pysyy tallessa yli tuhat vuotta, eikä se vapaudu ilmakehään, yhtiön hiilimarkkinoiden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Hanna Ojanen kertoo.
Suomalais-yhdysvaltalainen Carbo Culture on kehittänyt omaa pyrolyysitekniikkaansa noin kymmenen vuoden ajan. Yritys työllistää 30 henkilöä, ja se avasi viime vuonna Euroopan innovaationeuvoston tuella Keravalle teollisen mittakaavan pilottilaitoksen.
– Valmistamme biohiiltä pyrolyysillä eli korkeassa lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa, mutta ohjausmenetelmällä, jonka olemme itse kehittäneet. Samalla syntyy lämpöä kaukolämpöverkkoon.
Keravan reaktori pystyy poistamaan ilmakehästä 3 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
– Laitos on Euroopan suurimpia, mutta tarve olisi tietenkin valtavasti suuremmille määrille. Ala on vasta aivan alussa.
EU:n linjauksia odotellessa
Ojanen kertoo, että biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannusaineena.
– Biohiilen huokoinen rakenne sitoo ravinteita ja vettä, se voi auttaa esimerkiksi parantamaan savimaaperän laatua.
Yritykselle on olennaisen tärkeää, että se voi myydä talteen otetusta hiilidioksidista hiilikrediittejä. Tällä hetkellä toiminnassa ovat vapaaehtoiset hiilimarkkinat.
– EU:ssa mietitään parhaillaan minkälaista on hyvä hiilensidonta ja voisivatko yritykset kompensoida hiilidioksidipäästöjään hiilikrediiteilllä.
Mikäli hiilidioksidin poistoista tulee jonain päivänä osa päästökauppaa, Carbo Culturen bisnesmahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
– Tarjoaisimme tällöin isoille yritysasiakkaille monien vuosien krediittisopimuksia.
Kaikki keinot käyttöön
Ojanen korostaa, että uusiutuva energia ja päästöjen vähentäminen eivät yksinään auta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaan hiiltä on myös poistettava aktiivisesti luonnosta.
– Tarvitsemme tekniseen hiilensidontaan monia erilaisia keinoja. Suurin osa hiilensidontayrityksistä on tällä hetkellä startuppeja. Virallisen hiilenpoistomarkkinan luominen auttaisi eri tekniikoiden skaalaamisessa, Ojanen sanoo.
Biohiilen tuotanto on yksi teknisen hiilensidonnan keino. Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen myös vaikkapa tehtaiden savupiipuista tai ilmasta ja varastoida sitä esimerkiksi kallioluoliin tai meren pohjaan. Teknisen hiilensidonnan ohella käytössä ovat myös luonnolliset hiilinielut, ennen kaikkea metsät, joista hiili saattaa kuitenkin palautua kiertoon.