Dubaissa marras–joulukuussa järjestetyn ilmastokokouksen loppulauselmassa on historiallinen linjaus, kun maita kehotetaan luopumaan fossiilisista polttoaineista.
Suomen ilmastoasiain pääneuvottelija, ympäristöneuvos Marjo Nummelin ympäristöministeriöstä kertoo, että fossiiliset polttoaineet mainitaan nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisten ilmastokokousten päätöksissä.
– Vaikka kyseessä on vain kehotus, eikä siinä puhuta tarkemmin aikataulusta, se on iso viesti ja askel eteenpäin. Se antaa paljon vauhtia vihreälle siirtymälle.
Hänen mukaansa merkittävä läpimurto oli myös päätös luoda rahasto, joka korvaa kehittyville maille, erityisesti pienille saarivaltioille, ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja.
Dubain päätöslauselmassa vaaditaan myös uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistamista sekä energiatehokkuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä.
Nummelin luonnehtii, että Dubai oli menestys, varsinkin ennakko-odotuksiin nähden.
– Dubai yllätti positiivisesti. Moni epäili, mitä voisi olla luvassa kireässä geopoliittisessa tilanteessa pidetystä ilmastokokouksesta, jonka puheenjohtaja tuli öljyntuottajamaasta. Vaikka Suomi ja EU hakivat toki vahvempaa sitoutumista fossiilisten alasajoon, niin neuvottelutulos oli hyvä.
Päätökset on pantava toimeen
Oleellista on nyt se, miten päätökset muuttuvat toimiksi ja miten päästövähennystavoitteita pystytään viemään lainsäädäntöön ja kansallisiin suunnitelmiin.
– EU:lla on laajin ja kattavin lainsäädäntöpaketti, mutta myös esimerkiksi Yhdysvalloissa on laaja lainsäädäntökokonaisuus tukemassa vihreää siirtymää.
Nummelin toteaa, että Kiinan rooli suurimpana päästöjen aiheuttajana tulee olemaan ratkaiseva.
– Kiinalla on oma viisivuotissuunnitelma ja tavoitteensa päästöjen kasvun taittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Analyysien mukaan päästöt saattaisivat kääntyä laskuun Kiinassa kuitenkin jo ensi vuonna.
Kaikkien maiden tulee ilmoittaa uudet, vuoden 2030 jälkeiset päästövähennystavoitteensa ensi vuonna.
Osaratkaisut rakentavat kokonaisuuden
Dubain päätöksissä päähuomio on energiantuotannon irtautumisessa fossiilisista polttoaineista.
Nummelin korostaa, että myös muilla sektoreilla tarvittaisiin nopeasti lisätoimia.
– Maatalous ja liikenne ovat myös tärkeitä. Tarvitsemme myös esimerkiksi digitaalisuutta ja kiertotaloutta, paljon erilaisia osaratkaisuja erilaisiin ympäristöihin.
Lisäksi hiilinieluja on kasvatettava merkittävästi. Dubain päätöksiin kirjattiin metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä.
Toistaiseksi globaalit päästöt ovat kasvaneet vuosi vuodelta.
– Globaalilla tasolla on puuttunut yhteinen tahtotila fossiilisten polttoaineiden alasajoon; monista maista on uupunut myös riittävän pitkäjänteinen ja johdonmukainen uusiutuvaan energiaan ja muuhun puhtaaseen energiaan ohjaava politiikka. Kehittyvissä maissa on omat haasteensa, jotka liittyvät energiasiirtymän edellyttämiin investointeihin.
Nummelin korostaa, että esimerkiksi puhtaan energiantuotannon teknologia on jo pitkälti olemassa. Kyse on ennen kaikkea poliittisista päätöksistä, tahdosta ottaa se käyttöön.
– Dubai antoi tässä toivoa. Miltei 200 maata teki yhdessä päätöksiä. Merkittävää on myös se, että Yhdysvallat ja Kiina ovat pystyneet tekemään ilmastoasioissa yhteistyötä.
Ilmastomarkkinat vetävät
Dubain Suomen paviljongissa järjestettiin keskusteluja virallisten neuvottelujen ohessa ja suomalaisyritykset esittelivät ratkaisujaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Suomen paviljongin johtaja Severi Keinälä luonnehtii, että suomalaisten järjestämä ohjelma herätti kiinnostusta ja sai paljon hyvää palautetta. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vihreän siirtymän maana.
– Suomalaisyritykset ymmärsivät aikoinaan ensimmäisten joukossa, että niiden teoilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja että ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on valtava kysyntä. Tuotetta kuin tuotetta voi kehittää ilmastoystävällisemmäksi ja saavuttaa näin myös kilpailukykyä. Outokumpu menestyy tekemällä vihreämpää terästä ja Nokia tekemällä digitaalisia ratkaisuja, jotka vähentävät muun muassa liikkumisen tarvetta. Esimerkkejä on lukemattomia.
Suomen paviljongin toteuttivat ja rahoittivat Business Finland ja yritykset yhteistyössä Climate Leadership Coalitionin, EK:n, Keskuskauppakamarin sekä ministeriöiden ja Sitran kanssa. Paviljongissa esiintyi parikymmentä suomalaisyritystä ja yhteisöä.
Dubain ilmastokokous
– Kävijöitä noin 85 000
– Osallistuneita maita tai yhteisöjä: 180
– Kävijöitä Suomen paviljongissa: 3 000
Raskaan teollisuuden päästöt leikkuriin
Raskaassa teollisuudessa, esimerkiksi kemikaalien, raudan, teräksen ja sementin valmistuksessa tarvitaan erittäin korkeita, jopa 700–1700 asteen lämpötiloja. Prosesseissa käytetään yleensä fossiilisia polttoaineita.
Coolbrookin toimitusjohtaja Joonas Rauramo kertoo, että tilanne on muuttumassa. Yrityksen kehittämällä sähköisellä turbokoneteknologialla päästään nyt vastaaviin lämpötiloihin.
– Sähkömoottorin pyörittämät lavat kiihdyttävät kaasun, vaikkapa ilman, korkeaan nopeuteen, ja sitten nopeutta lasketaan äkillisesti. Kaasu kuumenee, minkä jälkeen se johdetaan teolliseen prosessiin. Eli sähköenergia muuttuu liike-energiaksi ja sitten lämpöenergiaksi, Rauramo kuvailee.
Hän lisää, että teknologialla päästään myös paljon parempaan hyötysuhteeseen, kuin vaikkapa vihreää vetyä käyttämällä.
Coolbrookin sähköinen reaktori mahdollistaa sähköisen höyrykrakkauksen kemian- ja petrokemianteollisuudessa. Teknologialla, jonka esimerkiksi Financial Times valitsi ”Technology Champ” 2022 -listauksessaan vuoden johtavaksi teolliseksi tuotantoinnovaatioksi, voi olla globaalisti valtava merkitys.
– Olemme laskeneet, että ratkaisujemme avulla raskaan teollisuuden hiilidioksidipäästöjä pystytään vähentämään globaalisti jopa 30 prosentilla.
Muutoksen vauhti voi yllättää
Coolbrookin teknologian kaupallistaminen on alkanut. Ensimmäisiä sopimuksia teollisen kokoluokan toimituksista asiakkaiden tuotantolaitoksille on luvassa jo tänä vuonna.
– Prosessien sähköistäminen vaatii tietenkin investointeja, isolta tehtaalta noin sata miljoonaa euroa, mutta liikkeelle voi lähteä myös vähitellen. Tehtaan tuotantoprosesseista 10–20 prosenttia voidaan sähköistää varsin helposti.
Joonas Rauramo veti aikaisemmin Fortumin tuulivoimabisnestä. Hän on todistanut aitiopaikalta jo yhtä suurta teknologista murrosta.
– Muutos voi vaikuttaa aluksi hitaalta, mutta sitten se saattaakin tapahtua voimalla, joka yllättää kaikki.
Coolbrookin ratkaisu juontuu 30 vuoden taakse, raketti-insinöörien keksintöihin. Yhtiö on kehittänyt teknologiaa yli kymmenen vuotta ja tekee nykyisin yhteistyötä globaalien suuryritysten kanssa. Yhtiön teollisen mittakaavan pilottilaitos toimii Hollannissa.
Työn merkityksellisyys on tärkeää
Rauramo arvioi liikevaihdon kasvavan kymmenestä miljoonasta parissa vuodessa 100 miljoonaan ja nousevan miljardiluokkaan jo vuosina 27–28. Yritys työllistää Suomessa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Intiassa nyt noin 70 henkeä, mutta toimitusjohtajan mukaan vuosikymmenen lopussa jo tuhansia.
– Rekrytointi on ollut helppoa. On ollut hienoa nähdä, miten alan parhaita osaajia uravaiheesta riippumatta ei motivoi pelkkä palkka. Tärkeintä on merkityksellisyys ja mahdollisuus hyödyntää osaamista puhtaan teollisuuden vallankumoukseen.
Biohiileen varastoitua hiilidioksidia
Carbo Culture Oy tekee biohiiltä jätebiomassasta, esimerkiksi sahajauhopelleteistä tai pähkinänkuorista.
– Biohiilessä kasvissa oleva hiili pysyy tallessa yli tuhat vuotta, eikä se vapaudu ilmakehään, yhtiön hiilimarkkinoiden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Hanna Ojanen kertoo.
Suomalais-yhdysvaltalainen Carbo Culture on kehittänyt omaa pyrolyysitekniikkaansa noin kymmenen vuoden ajan. Yritys työllistää 30 henkilöä, ja se avasi viime vuonna Euroopan innovaationeuvoston tuella Keravalle teollisen mittakaavan pilottilaitoksen.
– Valmistamme biohiiltä pyrolyysillä eli korkeassa lämpötilassa ja hapettomissa olosuhteissa, mutta ohjausmenetelmällä, jonka olemme itse kehittäneet. Samalla syntyy lämpöä kaukolämpöverkkoon.
Keravan reaktori pystyy poistamaan ilmakehästä 3 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
– Laitos on Euroopan suurimpia, mutta tarve olisi tietenkin valtavasti suuremmille määrille. Ala on vasta aivan alussa.
EU:n linjauksia odotellessa
Ojanen kertoo, että biohiiltä voidaan käyttää esimerkiksi maanparannusaineena.
– Biohiilen huokoinen rakenne sitoo ravinteita ja vettä, se voi auttaa esimerkiksi parantamaan savimaaperän laatua.
Yritykselle on olennaisen tärkeää, että se voi myydä talteen otetusta hiilidioksidista hiilikrediittejä. Tällä hetkellä toiminnassa ovat vapaaehtoiset hiilimarkkinat.
– EU:ssa mietitään parhaillaan minkälaista on hyvä hiilensidonta ja voisivatko yritykset kompensoida hiilidioksidipäästöjään hiilikrediiteilllä.
Mikäli hiilidioksidin poistoista tulee jonain päivänä osa päästökauppaa, Carbo Culturen bisnesmahdollisuudet kasvavat merkittävästi.
– Tarjoaisimme tällöin isoille yritysasiakkaille monien vuosien krediittisopimuksia.
Kaikki keinot käyttöön
Ojanen korostaa, että uusiutuva energia ja päästöjen vähentäminen eivät yksinään auta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaan hiiltä on myös poistettava aktiivisesti luonnosta.
– Tarvitsemme tekniseen hiilensidontaan monia erilaisia keinoja. Suurin osa hiilensidontayrityksistä on tällä hetkellä startuppeja. Virallisen hiilenpoistomarkkinan luominen auttaisi eri tekniikoiden skaalaamisessa, Ojanen sanoo.
Biohiilen tuotanto on yksi teknisen hiilensidonnan keino. Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen myös vaikkapa tehtaiden savupiipuista tai ilmasta ja varastoida sitä esimerkiksi kallioluoliin tai meren pohjaan. Teknisen hiilensidonnan ohella käytössä ovat myös luonnolliset hiilinielut, ennen kaikkea metsät, joista hiili saattaa kuitenkin palautua kiertoon.
Ympäristöystävällisempiä pakkauksia
Huhtamäki lanseerasi viime vuonna uuden innovaation, joka vähentää joustopakkauksissa käytettävien materiaalilaatujen määrää.
– Tavallisesti vastaavissa pakkauksissa käytetään montaa eri muovilaatua ja alumiinia, jotta se täyttäisi halutut tekniset ominaisuudet ruoan säilymisen varmistamiseksi. Me pystymme nyt samaan pääsääntöisesti yhden materiaalin pakkausratkaisuilla. Tällöin pakkaus pystytään kierrättämään mekaanisesti nykyistä paremmin, Huhtamäen yhteiskuntasuhdejohtaja Andrei Nahkala sanoo.
Yksittäisen ratkaisun merkitys korostuu, kun volyymit ovat suuria. Huhtamäen vuoden 2023 liikevaihto oli 4,2 miljardia, yrityksellä on tehtaita 37 maassa ja sen asiakkaita ovat muun muassa globaalit kuluttajabrändit ja ravintolaketjut.
Pakkausala murroksessa
Huhtamäen tavoitteena on, että sen tuotanto on hiilineutraalia ja tuotteet kierrätettäviä, kompostoivia tai uudelleen käytettäviä vuoteen 2030 mennessä. Nahkala kuvailee, että myös yleinen kehitys johtaa samaan suuntaan; pakkausala on suuressa murroksessa.
– Ympäristölainsäädäntö kiristyy koko ajan. Pakkausvalmistajien ja pakkauksia käyttävien yritysten on etsittävä uusia ratkaisuja. Myös kuluttajat odottavat pakkauksilta vastuullisuutta.
Pakkauksissa on pyritty vähentämään erityisesti muovin määrää. Myös Huhtamäki on korvannut muovia kuidulla silloin, kun se on ollut mahdollista.
Nahkala muistuttaa, että ruokapakkauksen tärkein tehtävä on suojata ruokaa, ja siinä muovi on vielä ylivertainen.
– Ruokahävikin on laskettu aiheuttavan ilmastopäästöistä jopa 10 prosenttia. Tärkeintä ei olekaan päästä eroon muovista, vaan huolehtia ruokahävikin vähentämisestä ja siitä, että pakkaukset päätyvät kierrätykseen. Olennaista on huolehtia siitä, että muovi kiertää eikä sitä päädy luontoon.
Pelkkä pakkausten kierrätettävyys ei siis riitä, vaan lisäksi tarvitaan myös muovin kierrätystä. Tämän järjestämisessä on maailmanlaajuisesti valtavasti työtä, kehitettävää on myös esimerkiksi kerätyn muovin käsittely- ja jatkojalostusteknologiassa.
Pakkausvalmistaja Huhtamäki keskittyy pakkauksiin, ainakin pääsääntöisesti.
– Toimme Dubain ilmastokokouksessa, Suomen paviljongissa esille myös The Cup Collective -projektiamme, joka tähtää paperipohjaisten kahvimukien kierrätysasteen nostamiseen, Nahkala kertoo.