5.6.2014 Markkinat Brasilia

Brasilian imu kasvaa

Hanna Rusila Thinkstock

Länsimaiden talousvaikeudet kääntävät yhä useamman yrityksen katseen kohti kehittyviä talouksia, etenkin BRIC-maita eli Brasiliaa, Venäjää, Kiinaa ja Intiaa.

Erityisesti Brasiliaa on kehuttu talousihmeeksi ja tulevaksi kaupankäynnin kultamaaksi. Pari viime vuotta maa on paininut vaikeuksissa, mutta sen keskimääräinen talouskasvu on ollut 3,4 prosentin vuosiluokkaa koko 2000-luvun.

Epäilijöitäkin on, mutta suuri osa asian­tuntijoista uskoo Brasilian kasvun jatkumiseen. Yli 200-miljoonaisesta väestöstä noin puolet kuuluu keskiluokkaan, joka paisuu vauhdilla. Rakennusbuumi näkyy kaikkialla kaupungeissa, yksityinen kulutus lisääntyy ja valtio kohentaa jälkeenjäänyttä infrastruktuuria.

Kymmeniä tytäryhtiöitä

Suomalaisyritysten kiinnostus Brasiliaan alkoi herätä 1990-luvulla. Mielenkiinto on lisääntynyt asteittain, ja viitenä viime vuonna uusia bisnes­avauksia on tehty ennätystahtia.

Brasilia on Suomen selvästi tärkein kauppakumppani Etelä- ja Väli-Amerikassa reilun miljardin euron vuosittaisella kauppavaihdolla. Suomalaisyhtiöiden tytäryrityksiä toimii maassa jo yli 50, ja ne työllistävät noin 22 000 henkeä.

Brasiliasta tuodaan Suomeen eniten malmirikasteita ja metalleja, selluloosaa, bioetanolia, kahvia, lihaa ja muita elintarvikkeita. Sinne viedään meiltä erilaisia koneita ja laitteita, korkeaa teknologiaa, voimaloita, paperia ja kartonkia.

Potentiaalia riittää sekä suoralle kaupalle että investoinneille.

– Brasiliasta on tullut tärkeä markkina, ja tänne on yhä tilaa tulla. Investointiaste maassa on melko vaatimaton, mutta se nousee kehityksen myötä väistämättä, luonnehtii Suomen Brasilian-suurlähettiläs Jari Luoto.

Finpron Latinalaisen Amerikan aluejohtaja Matti Landín havainnollistaa luonnonvaroiltaan rikkaan maan mahdollisuuksia luvuilla:

– Suomalaisten tytäryhtiöiden vuosiliikevaihto Brasiliassa on jo noin 3,6 miljardia euroa. Luku on moninkertainen verrattuna Suomen Brasilian-vientiin, joka on arvoltaan puolen miljardin luokkaa, Landín kertoo.

Suljettu talous avautumassa

Brasilia luetaan latinomaiden joukossa niin sanottuihin suljettuihin talouksiin. Valtio säätelee ja ohjaa monia aloja, ja paikallista tuotantoa suositaan lainsäädännön kautta.

Viime vuosina paine avautumiselle ulkomaailmaan on kuitenkin kasvanut, ja kaupan esteitä on ryhdytty karsimaan.

Maa tarvitsee investointeja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, erityisesti infrastruktuuriin. Finpron Landínin mukaan lähitulevaisuudessa korostuvat etenkin satamainvestoinnit, joissa suomalaiselle teknologialle on kysyntää.

Vuonna 2007 Brasilian merialueilla tehtiin maailman viime vuosien suurimpiin kuuluva öljylöytö, jonka hyödyntäminen edellyttää isoja panostuksia.

Osaksi vielä mittaamattomat luonnonvarat ruokkivat erityisesti kaivos-, metsä-, energia- ja maatalousteollisuutta. Biomassojen energiakäytössä Brasilia on kärkimaita maailmassa.

– Suomalainen liiketoiminta Brasiliassa on tällä hetkellä keskittynyt erityisesti investointi­hyödykkeisiin eli kaivannais-, puunjalostus-, tietoliikenne-, energia- sekä laivanrakennus- ja offshore-teollisuuteen, Landín listaa.

– Suurin osa on erilaisten koneiden ja laitteiden toimittamista loppuasiakkaille. Muitakin teollisuudenaloja on, mutta niiden merkitys on toistaiseksi pieni.

Brasiliassa pitkään toimineita suomalaisyrityksiä ovat esimerkiksi Metso, Kemira, Wärtsilä, Outotec ja Ahlström, tuoreita tulokkaita ovat muun muassa Lamor, Almaco ja Oilon.

Meriteollisuutta ja biotaloutta

Suomalaisille perinteistä tonttia Brasiliassa ovat paperi-, sellu- ja tietoliikenneteollisuus. Uusiin, kasvaviin aloihin lukeutuvat erityisesti meriteollisuus sekä cleantech eli puhtaan teknologian ratkaisut.

– Öljyala vetää meriteollisuutta perässään, ja nyt tarvitaan juuri sellaista osaamista, jota suomalaisilla on. Maan telakkateollisuus työllisti vuonna 2002 noin 1 800 henkeä. Vuonna 2017 luvun ennustetaan olevan jo satatuhatta, suurlähettiläs Luoto mainitsee.

Suomalaisyritykset ovat saaneet parissa vuodessa yli 700 miljoonan euron tilaukset Brasilian öljyhankkeista. Näistä yli 200 miljoonaa on ropissut pk-yritysten laariin. Tilausten kohteina on esimerkiksi moottoreita, majoitusmoduuleja, logistiikkasuunnittelua ja korkean teknologian ratkaisuja.

Myös kaivossektorilla suomalaisilla on annettavaa. Brasilialaisia kiinnostaa etenkin kestävää kehitystä tukeva teknologia. Lupaaviin tulevaisuudenaloihin kuuluu muun muassa yhdyskuntajätteiden hyötykäyttö.

– Tulevat mahdollisuudet Brasiliassa perustuvat ennen kaikkea cleantechiin ja bio­talou­teen, jotka on listattu virallisissa visioissa Suomen kasvualoiksi. Juuri siksi maa on niin kiinnostava, tähdentää Finpron Landín.

Ovia auki ministerivoimin

Brasilia on omanlaisensa liiketoimintaympäristö, jossa kaupanteko perustuu henkilö­suhteisiin ja verkostoitumiseen.

Suomalaistoimijat ovat tehneet tällä saralla pitkään tiivistä yhteistyötä, joka poikii nyt tuloksia. Finprolla on Brasiliassa tällä hetkellä kaksi vientikeskusta ja VTT:llä oma tutkimusyksikkö. Tekes käynnistelee vastaavaa toimintaa, ja Suomen Akatemia tekee perustutkimusta paikan päällä.

Suomen valtiojohtoa on vieraillut yritys­delegaatioiden kanssa Brasiliassa lukuisia kertoja vuodesta 2003 lähtien. Tänä ja viime vuonna ministerivetoisia valtuuskuntia on käynyt maassa jo kolmesti.

Tuorein vienninedistämismatka järjestettiin maalis–huhtikuun taitteessa. Siihen osallistui ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla noin 30 suomalaisyritystä. Painopisteitä oli kolme: kestävä kaivosteollisuus, bioenergian hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa sekä jätteiden käyttö energiantuotannossa.

– Brasilian kehitystilanteen kannalta meillä on nyt hyvä aika ja mahdollisuus päästä yhä enemmän näille markkinoille, ministeri Niinistö toteaa.

Team Finland -matkan tavoitteet täyttyivät Niinistön mukaan hyvin.

– Mielikuva oli se, että yritykset pitivät ministeridelegaatiossa matkustamista todella hyödyllisenä. Ovia saatiin auki ja käsittääkseni ihan konkreettisia sopimuksiakin niiden yritysten osalta, joilla oli jo pohjatyötä tehtynä.

Niinistö uskoo, että suomalaiset koetaan Brasiliassa luotettavina yhteistyökumppaneina. Etuna on myös tietty samankaltaisuus:

– Brasilia on keskusjohtoinen maa, ja julkiset rahoituskanavat ja yhteistyö ministeriöihin ovat todella tärkeitä. Me ymmärrämme heidän ajattelutapansa ehkä paremmin kuin
esimerkiksi Yhdysvaltalainen hallinto.

Kunkin sektorin tutustumisvierailuihin osallistui kymmenisen yritystä. 

– Painopisteet valittiin yhdessä täällä toimivien yritysten kanssa, vierailuohjelmasta vastannut Landín kertoo.

– Jatkossa yhteistyötä syvennetään molempiin suuntiin. Esimerkiksi Brasilian kaivos­sektori käynnistelee koulutushanketta suomalaisten korkeakoulujen kanssa.

Siirtolaitteita kaivoksiin

Yksi vienninedistämismatkaan osallistuneista yrityksistä on jyväskyläläinen Sleipner, joka valmistaa telapohjaisten kaivinkoneiden
siirtolaitteita kaivos- ja rakennusteollisuudelle.

– Matkasta oli ehdottomasti hyötyä. Kävimme esimerkiksi brasilialaisen suur­yhtiön Valen rautamalmikaivoksella, jossa solmimme kontakteja. Brasilia on hierarkkinen maa, mutta ministerin vetoavulla pienikin yritys pääsee tekemisiin oikeantasoisten ihmisten kanssa, myyntijohtaja Janne Pöllänen iloitsee.

Sleipner vasta käynnistelee myyntiään Brasiliaan. Kasvuhakuinen 12 työntekijän yritys on tehnyt Latinalaisessa Amerikassa kauppoja Brasilian lisäksi Chileen, Boliviaan, Kolumbiaan, Venezuelaan ja Argentiinaan.

– Aluksi kyse on ollut yksittäisistä laitteista. Tavoitteemme on jatkossa päästä toimittamaan kokonaisratkaisuja kaivosalan isoille toimijoille. Näin myös asiakas saisi meistä suurimman hyödyn, Pöllänen kertoo.

– Siksi esimerkiksi Vale on meille hyvin kiinnostava kontakti.

Jätteet kierrätyspolttoaineeksi

Tulevaisuuden liiketoimintaa pohjusti vienninedistämismatkalla myös raumalainen BMH Technology.

BMH:n kehittämillä prosesseilla yhdyskuntajäte muuntuu kiinteäksi kierrätys­polttoaineeksi (solid recovered fuel, SRF), joka jatkojalostetaan sähköksi, lämmöksi tai kaukokylmäksi. Toinen mahdollisuus on käyttää sitä polttoaineena esimerkiksi sementtitehtaissa.

– Ideana on päästä kaatopaikoista eroon. Jätteestä kierrätetään ensin kaikki mahdollinen. Loppuosa käytetään kierrätyspoltto­aineena, jonka lämpöarvo voidaan hyödyntää yli 90 prosentin hyötysuhteella. Yli jäävä aines pystytään vielä hyödyntämään esimerkiksi maantäyttömateriaalina, BMH:n toimitus­johtaja Timo Suistio selittää.

Monessa kehittyvässä maassa jäteongelma on paisumassa hallitsemattomaksi, erityisesti miljoonakaupungeissa. Siksi kysyntää uusille ratkaisuille tulee ennen pitkää.

– Vierailimme Rio de Janeirossa ja São Paulossa, joiden kaatopaikkatila uhkaa loppua. Pulmana meidän kannaltamme on se, että Brasilian lainsäädännössä ei vielä tunneta kierrätys­polttoainetta käsitteenä ja tietämys teknologian mahdollisuuksista on vähäistä, Suistio kuvaa.

BMH on toimittanut tähän mennessä yhden jätteenkäsittelylaitoksen brasilialaiselle kaatopaikalle. Toinen valmistuu pian.

– Tällä alalla bisnestä ei synny yhdessä yössä. Tuloksia saamme toivottavasti muutaman vuoden päästä, Suistio sanoo.

Muovi sähköistyy

Mukana matkalla oli myös sähköäjohtavan muoviraaka-aineen toimittaja Premix, jolle kokemus poiki lisätietoa markkinasta, toiminta­tavoista ja verkostoista. 

– Ennen kaikkea tavoitteena oli luoda kontakteja, ja näitä matkalta tuli tuliaisena. Suunnitelmat markkinoilla etenemiseksi saivat paljon konkretiaa tuekseen, sanoo toimitusjohtaja Hanna Ristola.

Premixin ja staattisen sähkön riskien hallinnan näkövinkkelistä räjähdyksille altis
kaivosteollisuus on houkutteleva kohde­markkina.

– Kaivosteollisuus on edelleen kovassa kasvussa ja turvallisuustietoisuus ja kriteerit kehittymässä, joten mielenkiintoista kasvupotentiaalia markkinoilta löytyy. 

Ristola uskoo, että uuden paikallisen
jälleenmyyjän avulla yritys saa myynnin käynnistetyksi Brasiliassa. 

– Markkinat ovat todella haastavat ja vaativat paikallistuntemusta. Sen vuoksi aloitamme yhteistyön paikallisen jälleenmyyjän kanssa.

Paikallinen läsnäolo ratkaisee

Vaikka Brasilia on iso markkina, jossa puhutaan länsimaista kieltä, sitä ei pidetä helppona bisneskohteena. Korkeat tullit haastavat tuonti­hyödykkeiden kilpailukykyä, vero- ja työlainsäädäntö ovat monimutkaiset ja byrokratia hidastaa asettumista maahan.

Landínin mukaan yrityksillä on kaksi perusstrategiaa, joilla ne pääsevät kiinni Brasilian valtavaan potentiaaliin.

– Pienet yritykset välttävät ongelmat etsimällä osaavan paikallisedustajan, joka puhuu brasilianportugalia ja tuntee byrokratian koukerot.

– Isot taas perustavat yleensä maahan tytär­yhtiön, elleivät ne tule markkinoille yritysoston kautta, Landín selittää.

Myös Luoto korostaa paikallisen läsnäolon välttämättömyyttä. Lähes kaikki suomalaisten tytäryritysten työntekijät ovat brasilialaisia.

– Investoinneissa olisi pystyttävä mahdollisimman hyvin ennakoimaan maan pitkän aikavälin säädös- ja veropolitiikkaa. Se onnistuu vain
paikallistuntemuksella, suurlähettiläs sanoo.

– Brasilia on silti länsimaisena toiminta­ympäristönä ehkä helpompi kuin Kiina tai Venäjä. Markkinan suuruus kompensoi protektionismin ja paikallisen bisneskulttuurin haasteita, hän puntaroi.

Sleipnerin Pöllänen on vaihtanut ajatuksia useiden Brasilian tuntevien suomalaisyritysten kanssa sudenkuoppien välttämiseksi. Hänen tuntumansa mukaan tärkeintä on rakentaa luottamus asiakkaisiin ja sidosryhmiin: käydä paikan päällä ja näyttää kasvot.

– Tässä meillä on onneksi etulyöntiasema, sillä suomalaisuutta arvostetaan Brasiliassa. Meitä pidetään luotettavina jo valmiiksi, Pöllänen kokee.

Poliittisesti erilaiset naapurit

Latinalaiseen Amerikkaan ei päde logiikka, jonka mukaan yksiltä markkinoilta voisi edetä tasaisesti kohti seuraavia. Alueen maat harjoittavat hyvin erilaista kauppa­politiikkaa, ja esimerkiksi Brasilian suuren naapurin Argentiinan potentiaali jää nyt lähes hyödyntämättä.

– Argentiinan vapaakauppakielteinen politiikka tekee sen, ettei maa ole investointikohteena kovin suosittu. Mahdollisuuksia olisi sielläkin valtavasti, suurlähettiläs Luoto kuvaa.

Kauppamyönteisiin latinomaihin luetaan etenkin Chile, Peru, Kolumbia ja Meksiko. Brasilia on toistaiseksi enemmän kallellaan protektionististen Argentiinan ja Venezuelan suuntaan.

Poliittiset linjanvedot näkyvät kauppaluvuissa.

– Brasiliassa kotimarkkinat ovat korostuneen suuret. Ulkomaankaupan osuus on vain 11 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Chilellä ja Meksikolla se on noin kolmannes, Luoto mainitsee.

– Merkittävin Brasilian vientiä kasvattava tekijä on tällä hetkellä Kiinan lisääntynyt kysyntä, hän arvioi.

Osa kansasta protestoi

Myös latinomaiden talouskasvu vaihtelee paljon. Avoimen järjestelmän maissa talous on kohentunut 4–6 prosentin vuosivauhtia, vaikka maailmantalous on yskinyt.

Brasiliassa kasvu on vaihdellut pari viime vuotta prosentin molemmin puolin. Vuonna 2010 se oli peräti 7,5 prosenttia. Maan valuutta real oli pitkään yliarvostettu, mikä aiheutti vientisektorille ongelmia.

Tänä vuonna käytävät Brasilian presidentinvaalit kiinnostavat etenkin sijoittajia.

– Vasemmistolaiselle Dilma Rousseffille povataan jatkokautta. Mielenkiintoista on nähdä, millaista talouspolitiikkaa maa harjoittaa ensi vuodesta eteenpäin, sillä nyt kasvu on jäänyt tavoitteista jälkeen, Luoto
huomauttaa.

Brasiliassa on kasvun myötä moni asia paremmin kuin kymmenen vuotta sitten, mutta keskiluokka on alkanut osoittaa tyytymättömyyttä. Veroaste on korkea, varsinkin julkisten palvelujen heikkoon laatuun nähden.

– Monien mielestä maalla olisi potentiaalia paljon enempään. Valtaosa kansasta on silti tyytyväistä, sillä reaaliansiot nousevat ja työllisyystilanne on hyvä, Luoto summaa.

Kaksi vuosikymmentä Brasiliassa asunut Landín ei epäröi mainita, että ulkomaisille yrityksille avoimen talouden latinomaat voivat olla helpompi paikka päästä alkuun.

Sleipnerin Pöllänen on ensikokemusten perusteella samaa mieltä.

– Ainakin Chile tuntuu toimintaympäristönä selvästi yksinkertaisemmalta. Paikallisedustajien avulla uskomme silti bisneksen lähtevän vauhtiin Brasiliassakin, Pöllänen pohtii.

BMH puolestaan pyrkii Latinalaisessa Amerikassa liikkeelle nimenomaan Brasiliasta.

– Se on maanosan taloudellinen moottori ja riittävän itsenäinen kehittämään yhteiskuntaansa omin voimin. Jätepuolella kannattaa ryhtyä keskustelemaan isoimman kanssa ensin, Suistio toteaa.

Vastavuoroisia vierailuja

Team Finland -vetoinen viennin edistäminen Suomen ja Brasilian välillä jatkuu vastakin. Finpron Landín korostaa jatkuvuuden merkitystä ison ja ylhäältä johdetun maan kauppasuhteissa.

– Onnistumisten takana on huolellinen suunnittelu, keskittyminen tiettyihin painopisteisiin, hyvä toteutus sekä vuosien jatkumo, hän linjaa.

Tapaamisia paikallistoimijoiden kanssa tarvitaan monta, ennen kuin tulosta alkaa syntyä.

– Seuraavaksi suunnitteilla on jätteiden energia­käyttöön perehtyneen brasilialaisvaltuuskunnan vierailu Suomeen. Elintarviketeollisuuden energia­ratkaisujen puolella taas katse kohdistuu brasilialaisiin lihantuottajiin, jotka ovat maailman suurimpia, Landín kertoo.

– Me Team Finlandissa avaamme ovia ja saatamme saada näkyvyyttä, jota yritykset eivät yksin saisi. Varsinainen työ yritysten täytyy kuitenkin tehdä itse, hän muistuttaa.