Britannia erosi EU:sta – ei Euroopasta
Britannian lähtö EU:n sisämarkkinoilta tuo mukanaan paljon byrokratiaa, jota kauppasopimus helpottaa vain vähän. Markkinoiden murrostilanteessa avautuu kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia.
EU:n ja Iso-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus saatiin voimaan jouluaattona 2020. Sopimus on kattava, mutta se ei korvaa sisämarkkinoiden etuja. Merkittäviä muutoksia tulee lähes joka alalle.
Tavarakaupassa selvittiin tulleilta ja kiintiöiltä, mutta ei tulliselvityksiltä. Niin vientiin kuin tuontiinkin on luvassa paljon byrokratiaa. Mikäli yhdenkin tavaran paperit eivät ole kunnossa, koko kontti pysähtyy satamaan.
Palvelut ovat mukana sopimuksessa, mutta merkittävimmät edut yrityksille seuraavat osin vasta myöhemmin. Ainakin rahoitusmarkkinoille povataan hieman epävarmoja aikoja.
Uudessa tilanteessa olisi sinänsä jo ihan riittävästi, mutta lisäksi korona antaa tällä hetkellä saarivaltakunnalle shokkihoitoa. Brexitin ja koronan yhteisvaikutuksesta Britannian talous supistui viime vuonna 11,5 prosenttia.
Pk-yritykset odottavalla kannalla
Johtava asiantuntija Janica Ylikarjula EK:sta on tyytyväinen, että kauppasopimus luo nyt tiettyä varmuutta; antaa merkkejä siitä, mitä on tulossa ja mihin pitää sopeutua.
– Isot yritykset ovat toki varautuneet tilanteeseen jo pitkään. Ne ovat myös tottuneet tekemään kauppaa kolmansiin maihin EU:n ulkopuolelle sekä hoitamaan siihen liittyvää byrokratiaa, Ylikarjula sanoo.
Monille pk-yrityksille tilanne on toisenlainen. Ne ovatkin vielä varsin odottavalla kannalla.
– Pk-yritykset tarvitsevat nyt ennen kaikkea konkreettista ohjeistusta, viranomaisten apua brexit-viidakossa.
Murrostilat eivät kuitenkaan tarkoita vain haasteita, vaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Britannia on edelleen suhteellisen lähellä ja se on 60 miljoonan kuluttajan dynaaminen talous, Ylikarjula korostaa.
Hän nostaa esille muun muassa Britannian uuden vihreän teknologian elvytyspaketin.
– Maalla on tarvetta myös esimerkiksi digitaalisille ratkaisuille. Lisäksi sen terveydenhuoltoon investoidaan voimakkaasti.
Paljon riippuu politiikasta
Kauppasopimus ei ole ehkä kuitenkaan minkään tilanteen selkeä loppu. Muutosta tapahtuu jatkossakin.
– Suuri kysymys on, mihin suuntaan britit lähtevät viemään politiikkaansa. Tilanne hankaloituu, mikäli he lähtevät selkeästi eriyttämään omaa sääntelyään, Ylikarjula arvioi.
Yrityksille on tiedossa lisää kustannuksia, mikäli ne eivät pysty saamaan samaa tuotetta Britannian ja EU:n markkinoille.
Nähtäväksi jää myös, minkälaisiksi Britannian kauppasuhteet muodostuvat EU:n ulkopuolelle. Tällä hetkellä tullit EU:n ulkopuolisista maista Iso-Britanniaan ovat matalampia kuin EU-aikoina. Kilpailutilanne joillakin aloilla Britanniassa voi muuttua, mikäli kolmansien maiden tuotteita alkaa tulla markkinoille aiempaa enemmän. Tämä saattaa koskea esimerkiksi rekkoja, joitakin moottoreita, osaa kemian tuotteista ja tiettyjä komponentteja.
– Britannia etsii itseään. Sille oli tärkeätä päästä eroon EU:sta, mutta sen jälkeistä elämää ei ole kovin paljon mietitty. Maassa on lanseerattu termi ”Global Britain”, mutta sen tarkempi sisältö on jäänyt epäselväksi, Ylikarjula sanoo.
Brexit-päätöksessä tärkeintä ei ollut kauppapolitiikka. Mahdollista on, että näemme tulevaisuudessakin irtiottoja, joita tehdään enemmän tunteella kuin järjellä. Näitä voi olla tiedossa sekä saarella että mantereella.
– Valitettavasti alku, esimerkiksi EU:n ja Britannian välinen rokotekiista, ei ole ollut kovin lupaava, hän jatkaa.
Uusia sairaaloita ja tekoälyä
Business Finlandin terveyssektorilla toimiva johtaja Meria Heikelä uskoo Ylikarjulan tavoin, että murrosaika tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia.
– Koronan myötä Britannian terveydenhuollossa on nyt entistä enemmän tarvetta esimerkiksi erilaisille digitaalisille etäpalveluille sekä muun muassa sairaaloiden puhdasilma- ja hygieniaratkaisulle. Suomalaiset ovat vahvoja kummallakin alueella, Heikelä muistuttaa.
Britanniassa on tarkoitus myös tehostaa tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollossa, esimerkiksi sairauksien diagnosoinnissa ja ennaltaehkäisyssä. National Health Servicen, maailman suurimman julkisen terveydenhoitojärjestelmän, sisällä on myös valtavasti dataa, jonka hyödyntämistä pitäisi tehostaa.
Lisäksi saarivaltakunnassa on tarkoitus rakentaa ainakin 40, toistaiseksi vahvistamattomien tietojen mukaan jopa 48 uutta sairaalaa. Sairaalaprojekteihin on tarkoitus käyttää 3,7 miljardia puntaa (4,3 mrd. €) vuoteen 2030 mennessä.
– Tuostakin potista irtoaa varmasti myös jotain suomalaisille. Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritykset ovat mukana hankkeissa, sen parempi.
Vihreää elvytystä
Pääministeri Boris Johnson esitteli loppuvuodesta kymmenkohtaisen Green Industrial Revolution -elvytyssuunnitelman. Hallitus ohjaa alkuun 12 miljardia puntaa (13,9 mrd. €) rahoitusta suunnitelman toteuttamiseksi. Ideana on, että yksityissektorilta tulisi vielä kolminkertainen potti vuoteen 2030 mennessä. Britannia on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen nollatavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä.
Vanhempi neuvonantaja Janna Mure Business Finlandin Lontoon toimistolta nostaa elvytyspaketista esiin suunnitelmat liikenteen sähköistämiseksi. Tavoitteena on, että polttomoottoriajoneuvojen myynti kielletään vuoteen 2030 mennessä.
– Sähköautot lisäävät tarvetta myös latausinfralle, johon löytyy hyvää suomalaista osaamista, erityisesti digitaalisten ratkaisujen puolella, Mure toteaa.
Elvytyssuunnitelmaan sisältyy myös asumisen energiatehokkuus. Britanniassa on tarkoitus ryhtyä rakentamaan nyt toden teolla esimerkiksi kaukolämpöverkkoja. Olisiko nyt oikea hetki tutustuttaa brittejä muutenkin energiatehokkaaseen ja mukavaan asumiseen?
– Energiatehokkuuden parantamiselle sekä asunnoissa, että julkisissa rakennuksissa on ehdottomasti tilausta, Mure vakuuttaa.
Hän lisää, että Suomella on hyvä maine Britanniassa ja yritysten on fiksua korostaa suomalaisuuttaan. Saarivaltakunnassa ihaillaan ylipäätään pohjoismaita.
– Britit ovat eronneet EU:sta mutta eivät Euroopasta. Maa elää jatkossakin kaupasta.
Brexitin pieni oppimäärä
Tulli
Automaattisilta tullimaksuilta selvittiin, mutta täysiin tullausmenettelyihin siirrytään kolmivaiheisesti heinäkuun loppuun mennessä. Pohjois-Irlantia kohdellaan kuitenkin ikään kuin se kuuluisi unionin tullialueeseen, pois lukien alkuperäsäännöt.
Alkuperäselvitykset
Jos tavaralle halutaan EU:n ja Iso-Britannian sopimuksen mukainen etuuskohtelu eli nollatulli, siltä vaaditaan alkuperäselvitys. Alkuperäsäännöt ovat tuotekohtaisia. Tullietuuden saamiseksi riittävä osuus tuotteesta, esimerkiksi 50–55 %, pitää olla valmistettu EU:n alueella.
Alkuperäasioita tulee tarkastella erityisesti niiden tuotteiden osalta, joissa Britannialla olisi tullit ilman sopimusta. Tällaisia ovat Suomen vientituotteiden osalta mm. monet kemian alan tuotteet (esim. moottoribensiini, fenoli), sähköjohtimet, vanerit ja puulevyt, ajoneuvot, moottorit ja monet maataloustuotteet. Suomen Britannian viennin arvosta noin kaksi kolmasosaa olisi kuitenkin tullitonta joka tapauksessa. Tällaisten tuotteiden osalta alkuperää ei tarvitse osoittaa.
Arvonlisävero (alv)
Sisämarkkinoilla alv maksettiin lähtömaahan, sen sääntöjen mukaisesti. Nyt vientiyritykset joutuvat rekisteröitymään Iso-Britannian alv-kantaan ja maksamaan alv-maksun Britanniaan.
Sertifikaatit ja hyväksynnät
EU:ssa hyväksytty tuote ei automaattisesti kelpaa myyntiin Britanniassa ja päinvastoin. Iso-Britannia on myöntänyt tietyille CE-merkityille tuotteille siirtymäaikoja vuoden 2021 loppuun saakka, osin jopa pidemmälle. Siirtymäajan jälkeen Britannian markkinoille vietävät CE-merkityt tavarat tulee merkitä UKCA-merkinnällä.
Tuulilasit kestivät törmäyksen brexitiin
Laitilalainen Finn Lamex Safety Glass Oy tekee tuulilaseja Britannian klassisiin kaksikerroksisiin busseihin. Yritys uskoo saarivaltakunnan markkinoihin.
Toimitusjohtaja Tero Toivanen kertoo, että Finn Lamex ryhtyi 2000-luvun alussa tekemään tuulilaseja kaksikerroksisiin busseihin, koska ’britit eivät itse osanneet’.
– Kyseessä on ammattitaitoa vaativa työ, sillä tuulilaseissa on suuri taivutussyvyys. Lisäksi alimmaisen lasin yläreunan on sovittava tarkasti yhteen ylimmäisen lasin alareunan kanssa, Toivanen kertoo.
Finn Lamex nousi Britanniassa alallaan lähes monopoliasemaan. Yritys on vienyt maahan satojatuhansia tuulilaseja; esimerkiksi lontoolaisten double deckereiden tuulilasit ovat sen käsialaa.
Muutoksia strategiaan
Toivanen kertoo, että yrityksen markkinatilanne Britanniassa alkoi muuttua surullisen juhannuksen 2016 ja brexit-äänestyksen jälkeen.
– Vuonna 2017 teimme strategisen päätöksen, että meidän oli varauduttava tulevaisuuteen ja etsittävä entistä enemmän muilta markkinoita, joilla olimme jo muutenkin aktiivisia.
Tuolloin Britannian osuus oli Finn Lamexin reilun 12 miljoonan euron liikevaihdosta puolet, nyt se on noin neljännes. Yhtiö on alallaan merkittävä toimija koko EU:n alueella, sillä on asiakkuuksia myös muun muassa Japanissa.
– Kun punnan kurssi heikkeni brexit-päätöksen takia, päätimme siirtyä Britanniassa puntakaupasta eurokauppaan. Se on toteutunut täysimääräisesti tänä vuonna.
Byrokratia maksaa
Brexit on tarjonnut Finn Lamexille, ei ehkä ihan Winston Churchillin malliin verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta työtä, vaivaa ja kustannuksia.
– Byrokratiaa on koitunut jonkun verran meille itsellemme, mutta vielä enemmän kuljetusliikkeelle, jota käytämme. Toimitusajat ovat pidentyneet ja kuljetusten hinnat nousseet.
Brexitin välilliset vaikutukset saattavat olla kuitenkin vielä merkittävämpiä.
– Nyt myös Britanniassa paikallinen tehdas on alkanut valmistaa tuulilaseja, osittain varmasti brexitin takia. Autoteollisuudessa halutaan ilmeisesti vähentää tuontiriippuvuutta. Sikäläisellä toimijalla ei ole myöskään rasitteenaan suuria kuljetuskustannuksia.
Muuten brittien kanssa sujuu
Toivanen on tyytyväinen, että pitkä epävarmuuden aika alkaa olla ohi.
– Vielä kun koronasta ja sen tuomasta poikkeustilanteesta selvitään, niin osaamme arvioida paremmin tulevaisuutta.
Finn Lamex aikoo pysyä merkittävällä markkina-alueellaan jatkossakin.
– Parhaassa tapauksessa Britannian energiaelvytysohjelmassa mainittu liikenteen sähköistäminen voi tarkoittaa meillekin uusia tilauksia, kun ajoneuvokantaa uusitaan.
Hän uskoo, että suomalaisosaamiselle on maassa muutenkin tarvetta.
– Byrokratian kanssa oppii varmasti elämään. Täytyy vain selvittää asiat aina tarkasti etukäteen, ettei tule turhia yllätyksiä.
Sinänsä brittien kanssa on mukava ja helppoa tehdä kauppaa.
– On tietenkin kätevää, kun britit osaavat englantia. Paitsi skotit. Mutta hehän tykkäävät muuten pohjoismaalaisista, Toivanen naurahtaa.