Dramaattinen kasvu puolustusmenoihin
Jahkailun ja ehkä uhkailunkin jälkeen eurooppalaiset Nato-maat ovat nostamassa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2035 mennessä.
Kyse on dramaattisesta muutoksesta, joka yli kaksinkertaistaa puolustusmenot. Palaamme kylmän sodan aikaiseen tilanteeseen, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula luonnehtii.
Hänen mukaansa puolustusmenojen linjauksista on ollut tapana livetä tilanteen mukaan niin lännessä kuin idässäkin, joten aika näyttää, kuinka Nato-maat pitävät kiinni viiden prosentin bkt-tasosta.
Panostuksista 3,5 prosentin osuus kohdistuu varsinaisiin puolustusmenoihin ja 1,5 prosenttia muihin puolustukseen liittyviin menoihin. Se voi tarkoittaa esimerkiksi investointia kriittiseen infrastruktuuriin, resilienssin kasvattamiseen ja näitä tukeviin innovaatioihin.
Muotoilu kuulostaa siltä, että se mahdollistaa luovan tulkinnan. Voiko suomalaisten sairaaloiden mittavat panostukset kriisivalmiuteen laskea puolustusmenoiksi?
Kyllä ne voidaan ihan kirkkain silmin laskea puolustusta tukevaksi rahankäytöksi, samoin kuin esimerkiksi tiestöhankkeet ja satamien kehittäminen.
Kun prosentit muutetaan euroiksi, luvuista tulee konkreettisempia. Tai voisi tulla, jos summat eivät olisi niin suuria. Vuosittainen Nato-maiden satsaus nousee nykyisestä 1 350 miljardista 2 000 miljardiin euroon. Suomen valtion budjetti vuodelle 2025 on 88,8 miljardia.
Monen kokoushuoneen fläppitaululla lukee jatkossa: Rahaa on!
Koivulan mukaan asevoimat ovat hitaita käännöksissään ja varsin huonoja ottamaan vastaan nopeasti tulleita uusia resursseja.
Myös puolustusteollisuus on hidas kääntämään asentoaan ja tuottamaan enemmän. Tämä on ollut varsinkin eurooppalaisen teollisuuden ongelma.
Suomalaiset kuitenkin yrittävät. Patria johtaa Common Armoured Vehicle System -hanketta, jossa ovat mukana Suomi, Latvia, Ruotsi, Saksa, Tanska sekä Iso-Britannia ja Norja. Sen kautta on tullut tilauksia jo lähes tuhannesta panssaroidusta ajoneuvosta.
Muitakin suomalaisyrityksiä on, jotka ovat ketterästi lähteneet uusille markkinoille, Koivula sanoo.