Epävarmuus kaataa investointeja
Yritysten sumeat tulevaisuudennäkymät vähentävät niiden halukkuutta investoida. Se näkyy sekä suomalaisten vientituotteiden kysynnässä että kotimaisten yritysten uusiutumiskyvyssä.
Pysäytys oli totaalinen. Vielä maaliskuun alussa aurinko paistoi kirkkaana risteilyalusten hyttien korjausrakentamiseen erikoistuneelle IS Mäkiselle. Lähivuosina häämöttivät usean sadan miljoonan euron tilaukset pääosin amerikkalaisille risteilyvarustamoille.
– Se oli tasan yksi iltapäivä, kun ilmoitettiin että kaikki tilaukset on peruttu. Koko tulevaisuus pyyhkiytyi pois, toimitusjohtaja Sameli Lähdesmäki kertoo.
Siihen asti yritys oli edennyt vahvassa myötätuulessa, liikevaihto oli kasvanut nopeasti 80 miljoonaan euroon.
– Kasvu oli nopeaa, mutta alas tultiin vielä hanakammin. Nyt tulevaisuudesta ei tiedä.
Keväästä tilanne ei ole paljoa kohentunut, Kiinassa on kuitenkin jo palattu kohti kriisiä edeltävää tilannetta. Siellä, kuten Suomessakin rakennettavilla uusilla aluksilla, yhtiöllä on jonkin verran työtä.
– Olemme joutuneet kiristämään vyötä niin paljon kuin mahdollista. Puolet porukasta on tällä hetkellä lomautettu ja odotamme mitä seuraavaksi tapahtuu, Lähdesmäki kuvailee alkusyksyn tilannetta.
Kohtaloon ei kuitenkaan alistuta vain odottamalla tulevaa. Yrityksessä tehdään mitä kyetään, jotta liiketoimintaa voitaisiin jatkaa. Uutena tuotteena IS Mäkinen tarjoaa antibakteerisiin materiaaleihin perustuvaa korkean hygieniatason hyttiä, joka voisi olla ratkaisu turvallisempaan risteilymatkailuun.
Varustamot ovat kuitenkin keskittyneet vaalimaan omaa kassavirtaansa, vaikka risteilijöiden korjausrakentaminen olisikin järkevintä tehdä, kun alukset odottavat tyhjänpanttina satamissa.
– On ymmärrettävää, etteivät ne laita penninjeniä kiinni uudistuksiin, ennen kuin valtaosa laivoista seilaa ja kassavirta on kääntynyt takaisin päin, eikä satoja miljoonia häviä joka kuukausi. Onhan tämä katastrofaalinen tilanne myös varustamoille, Lähdesmäki sanoo.
Epävarmuus huipussa
Se, mikä tapahtui IS Mäkiselle, on tapahtunut isolle joukolle koti- ja vientimarkkinoilla toimivista yrityksistä. Kaikilla pysäytys ei ollut yhtä äkillinen. Monille vientiyrityksille sekä niiden alihankkijoille ongelmat voivat olla vasta edessä, kun tähän asti työkuormaa ylläpitäneet vanhat tilaukset on tehty loppuun.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum sanoo koronakriisin aiheuttaneen ennennäkemättömän epävarmuuden.
– Epävarmuusindikaattorit kävivät keväällä aivan historiallisilla tasoilla ja ovat edelleen korkealla. Epävarmuus vaikuttaa yritysten investointikäyttäytymiseen hyvin paljon. Euroopan Keskuspankin kesäkuussa julkaisemassa ennusteessa euroalueen investointien ennakoidaan supistuvan 16 prosenttia tänä vuonna, ja senkin jälkeen niiden kasvun odotetaan jäävän vaimeaksi, Obstbaum sanoo.
Se ei tiedä hyvää. Suomen tavaraviennissä välituotteiden osuus on kolme neljäsosaa, ja näitä tuotteita tarvitaan investointituotteiden tuottamiseen muissa maissa. Lievennystä iskun kovuuteen voi tulla siitä, että vähemmän suhdanneherkkä palveluvienti on kasvattanut merkitystään ja muodostaa kolmanneksen viennistä.
Pandemian vaikutukset näkyvät jo aina hieman jäljessä kulkevissa tilastoissa. Suomen tavaravienti supistui Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä 4 prosenttia ja palveluvienti erityisesti rajusti supistuneen turismin johdosta peräti 28 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Kauppavaihto väheni merkittävästi lähes kaikkien suurimpien kauppakumppanimaiden kanssa. Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Saksaan tavaravienti pieneni kesäkuussa peräti 33 prosenttia viime vuoden kesäkuusta.
– Tavaraviennin heikoimmat ajat voivat kuitenkin olla vasta edessä. Koronakriisi on viennin kannalta poikkeuksellinen siksi, että korona leikkaa kaikkien maailman maiden kasvua. Globaali taantuma ja investointien mahdollisesti pitkäaikainen vaimeus Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla on myrkkyä meidän tavaraviennin näkymille. Eikä tilannetta paranna myöskään Kiinan ja USA:n kauppasota eikä brexit, Obstbaum sanoo.
Kysyntä kadonnut
Eurostatin mukaan toisella vuosineljänneksellä euroalueen bruttokansantuote laski 12,1 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Suomi selvisi paremmin, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa pudotus oli samaan aikaan 4,5 prosenttia.
Maailmanpankki ennustaa maailman bkt:n supistuvan tänä vuonna yli 5 prosenttia ja maailman kaupan 13 prosenttia. Vertailukohtaa antaa se, että edes finanssikriisin aikoihin maailman bkt ei supistunut vaan sen kasvu ainoastaan pysähtyi.
Samaa alavireistä sanomaa kertovat myös suomalaisten vientiyritysten uusien tilausten määrä, joka on laskenut jo monta kuukautta. Kesäkuussa paperi- ja kartonkituotteiden kysyntä oli tällä mittarilla pudonnut vuoden takaiseen verrattuna lähes 23 prosenttia, kemianteollisuudessa kysyntä oli laskenut melkein 12 prosenttia ja metalliteollisuudessa yli 8 prosenttia.
Kuin yhteenvetona synkille luvuille, Suomen Pankin kesäkuun ennusteen mukaan ulkomaankauppa ei vahvista Suomen talouskasvua lähivuosina. Tänä vuonna viennin odotetaan supistuvan 14 prosenttia, mutta syntynyttä kuoppaa kurottaisiin umpeen, kun kasvu olisi ensi vuonna 9 prosenttia.
Heijastusvaikutuksia yhteiskuntaan
Lisää vauhtia alamäkeen antaa kustannuskilpailukyvyn todennäköinen heikkeneminen. Suomen Pankin ennusteen mukaan yksikkötyökustannukset kasvavat Suomessa parin seuraavan vuoden aikana noin 2,5 prosenttia enemmän kuin euroalueella. Euroopan komission mukaan kehitys on vielä huonompaa, kun Suomen kehitystä verrataan laajempaan ryhmään kauppakumppanimaita.
Vuosina 2016–2019 tilanne oli toinen. Kustannuskilpailukykyä oli saatu kiky-sopimuksella ja muilla toimilla parannettua. Voiko tulevan kehityksen nähdä katsomalla nauhaa taaksepäin vuodesta 2019? Sitä ennen kustannuskilpailukyky parani, vienti veti ja työllisyys parani. Käykö nyt päinvastoin?
– Siltähän se näyttää ennusteen mukaan, että mitä niinä vuosina voitettiin, jatkossa menetettäisiin. Heikkeneminen ei kuitenkaan näytä ihan yhtä suurelta, mitä paraneminen oli, Obstbaum sanoo.
Vientiyritysten ongelmat ovat oikeastaan kokoaan suurempia, kun vaikeudet kertautuvat laajasti yhteiskuntaan. Bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä.
Vientiteollisuuden työpaikat vaikuttavat työpaikkojen syntyyn kotimarkkinoilla. Sama toimii myös toisinpäin. Numeroiksi muutettuna kehitys tarkoittaa Suomen Pankin ennusteen mukaan sitä, että työllisyysaste putoaa lähivuosina lähelle 70 prosenttia eli hallituksen asettamasta 75 prosentin tavoitteesta mennään yhä kauemmaksi.
Samalla talouden rakenne muuttuu epäedullisemmaksi, kun se perustuu aiempaa enemmän julkiseen kysyntään.
– Tuonti on elinehto pienelle maalle, joka tuottaa vain pienen osan kuluttamistaan tuotteistaan itse. Vientituloilla rahoitetaan nämä tuontituotteet. Siksi Suomessa nähtäisiin mieluiten vientivetoista kasvua, Obstbaum sanoo.
Vaihtotase on muuttunut rakenteellisesti alijäämäiseksi jo yli vuosikymmen sitten.
– Se tarkoittaa Suomen velkaantumista ulkomaille. Ennusteen mukaan alijäämä tulee säilymään parin prosentin suuruisena suhteessa bkt:hen. Kun Suomella on ikääntyvä väestö, vaihtotase pitäisi mieluummin pyrkiä saamaan ylijäämäiseksi eli säästämään tulevia menoja varten.
Meri Obstbaum kuitenkin muistuttaa, että kaikki säästäminen ei ole pelkästään hyvästä.
– Suomessa kotitaloudet ja julkinen talous ovat alijäämäisiä ja yrityssektori ylijäämäinen. Se on eräällä tavalla tyhmää säästämistä, koska se tarkoittaa vähempiä investointeja. Niillä on merkitystä tulevan tuotantopotentiaalin kasvattamisessa.
Karmeaa parempi näköala
Teknologiateollisuus vastaa noin puolesta Suomen viennistä. Alan yritykset ovat kärsineet IS Mäkisen tavoin koronakriisistä, mutta Teknologiateollisuus ry:n johtava ekonomisti Jukka Palokangas ei maalaa tulevaisuutta täysin sysisynkillä sävyillä. Mikäli pandemia ei ota uusia kierroksia, hän ei usko, että nyt edessä olisi yhtä syvä ja pitkäkestoinen taantuma kuin finanssikriisin jälkeen.
Osa Palokankaan luottamuksesta perustuu siihen, että tällä kertaa kriisi on tullut talouden ulkopuolelta. Siksi hän uskoo, että kun pandemia saadaan kuriin, talous voi nousta nopeasti. Samaan tuntuvat uskovan myös osakemarkkinat eri puolilla maailmaa, kun pörssikurssit ovat nousseet alkukeväästä voimakkaasti.
Palokangas korostaa, ettei isomman kuvan tarkastelu tarkoita sitä, etteikö osa yrityksistä ole suurissa vaikeuksissa. Teknologiateollisuuden koronapulssi elokuulta kertoi yritysten hyvin epäyhtenäisestä kehityksestä. Vastaajayrityksistä kuitenkin yli puolet kuvasi tilannettaan joko normaaliksi tai hyväksi, vajaa puolet huonoksi. Tämänkaltaisen kaksijakoisuuden nähtiin vallitsevan myös vuoden lopulla.
Finanssikriisi vertailukohtana on karmea. Silloin teknologiateollisuuden liikevaihto supistui lähes 40 prosenttia, kun tämän vuoden kesäkuuhun mennessä pudotusta oli muutama prosentti. Alan uusien tilausten arvo ja myös liikevaihto saavuttivat finanssikriisiä edeltävän tason vasta tänä keväänä.
– En usko alkuunkaan, että nyt tulisi samankaltainen korpivaellus kuin finanssikriisistä aiheutui.
Ero finanssikriisiin ja sitä seuranneeseen vuosikymmenen mittaiseen taaperrukseen on Palokankaan mukaan se, että siihen aikaan suomalaisyritykset alkoivat siirtää tuotantoa Aasiaan. Tuotantokapasiteetti väheni vientiteollisuudessa pahimmillaan viidenneksellä, ja vuoteen 2017 mennessä hävisi 90 000 työpaikkaa.
– Se oli hirvittävä menetys Suomelle. Nyt tätä ei tule tapahtumaan, päinvastoin voi käydä jopa toisinpäin. USA:n ja Kiinan kauppasota pakottaa yritykset ajattelemaan, mihin ne pidemmän päälle tulevat etabloitumaan. Siinä Kiina ei ole ykkösvaihtoehto, se on aivan varmaa, Palokangas sanoo.
Koko vuoden talouskasvusta – tai oikeastaan talouslaskusta – kertovat lukemat johtuvat Palokankaan mukaan alkuvuoden umpisurkeasta kehityksestä. Keväällä talouteen iskeneen shokin toistumiseen hän ei usko, koska yhteiskunnilla ei yksinkertaisesti ole enää varaa tehdä samanlaisia sulkutoimia, vaikka koronakriisi jatkuisikin.
Talous on Palokankaan mukaan kääntynyt euromaissa kasvuun jo heinäkuussa. Uskoa tulevaisuuteen antaa hänen mukaansa erityisesti ostopäällikköindeksi, jossa näkyy jo orastava usko tulevaisuuden hyvään kehitykseen. Myös Saksan teollisuudesta on kantautunut parempaa tietoa.
– Euro-alueella usko kasvuun on jo hyvin laajaa, myös USA:ssa on tuotantoa avattu uudelleen ja talous on kääntynyt kasvuun.
Rahoitus selviytymiskeinoksi
Palataan takaisin yritysten ja IS Mäkisen tilanteeseen. Suomen meriteollisuudessa uidaan syvällä ehkä pitkään, koska risteilyvarustamoiden taloudellinen tilanne on heikko. Se ei toimitusjohtaja Sameli Lähdesmäen mukaan kuitenkaan ole välttämättä este uusien alusten tilaamiselle, sillä eri maiden vientiluottolaitosten ansiosta rahoituspaketit ovat varustamoiden kannalta niin hyviä, että uusien alusten osto ei aina rasita varustamoiden tasetta.
Lähdesmäki kaipaakin samantapaista ratkaisua myös risteilijöiden korjausrakentamista varten.
– Kaikilla varustamoilla kassavirran hallinta on keskeisessä asemassa. Meidän kaltaisille yrityksille se avaisi peliä huomattavasti, jos Finnvera tai valtio jossain muodossa pystyisi projektirahoituksessa tukemaan myös muita kuin uudisrakennuslaivoja.
Lähdesmäki uskoo, että jos pandemia saadaan jotenkin järkevässä aikataulussa hallintaan, silloin yritykset selviävät. Mutta mitä pidemmäksi nykytilanne venyy, yhä vaikeammaksi elo käy sekä varustamoille että suomalaiselle meriteollisuudelle.
– Tällä hetkellä ollaan täysin sumussa. Tässä voi käydä kuten aina kriisitilanteissa eli markkinat jaetaan uudelleen, vahvimmat jatkavat ja heikoimmat kaatuvat.
Samaan suuntaan katsoo myös Teknologiateollisuuden Jukka Palokangas. Hän painottaa, että nyt kun maailmantalous on jo orastavassa kasvusuunnassa, jalka pitäisi vaihtaa jarrulta kaasulle, panostaa kasvun tukemiseen ja edistää yritysten investointeja.
Myös hän nostaa esiin vientiasiakkaiden rahoittamisen, kuten useat eurooppalaiset vienninrahoituslaitokset jo tekevät.
– Suomen vientirahoitusjärjestelmän kehittämisellä voitaisiin antaa yrityksille lisää iskukykyä. Kyse on siitä, että Finnvera lähtisi suoraan rahoittamaan ostajia tai ostamaan viejiltä vientisaatavia. Se parantaisi vientiyritysten kilpailukykyä.
Investointien alakierre
On selvä, että investoinnit supistuvat tänä vuonna sekä maailmalla että Suomessa. Kyse on siitä, kuinka paljon, Jukka Palokangas sanoo koronakriisin aikaisesta maailmasta.
Näköpiirissä oleva kehitys ei anna hyviä eväitä tulevalle kasvulle eikä teollisuuden uusiutumiselle.
– Kone- ja laiteinvestointien avulla tehdään entistä fiksummin, nopeammin, tuottavammin ja tehokkaammin vähemmällä työpanoksella. Tutkimus- ja kehityspanostusten avulla tuotetaan uusia tuotteita ja palveluja ja parannetaan myös prosesseja, Palokangas listaa.
Hänen mukaansa investointien vähyys vaikuttaa siihen, että tuottavuus ei kehity. Kilpailijoita huonompi tuottavuuskehitys puolestaan vaikuttaa vientiyritysten kilpailukykyyn ja vientituloihin.
– Viime kädessä se tuntuu palkansaajien kukkarossa, kun yrityksillä ei ole mahdollista maksaa parempia palkkoja. Huono kehitys vaikuttaa myös yritysten ja työntekijöiden veronmaksukykyyn.
Investointien kannustamiseksi voimassa on määräaikainen kone- ja laiteinvestointien vähennyksen tuplapoisto, jonka teollisuus toivoisi ulotettavan myös käytetyn laitekannan hankintaan. Hallituksen harkinnassa on myös t&k-investointien verohuojennus.
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa heti Saksan jälkeen. Siksikin Suomessa kannattaa toivoa, että Ruotsilla menee hyvin.
Lue lisää Ruotsin toimista koronakriisin taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi.