Etelä-Korea näyttää suuntaa kuluttajatrendeissä ja murrosteknologioissa
Etelä-Koreassa suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine ja Nato-jäsenyys on tehnyt Suomesta mielenkiintoisemman kauppakumppanin.
Takavuosina Suomen elinkeinopoliittista ajattelua hallitsi vuorineuvos Tauno Matomäen viisaus: tästä maasta ei kannata viedä maailmalle mitään hevosta pienempää.
Nokian myötä tämä toki muuttui, mutta perinteiset tuotteet ovat edelleen tärkeitä viennissä Etelä-Koreaan. Sinne menee erityisesti koneita ja laitteita, metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteita.
Vihreä siirtymä ja digitalisaatio ovat tuoneet uudenlaisia mahdollisuuksia, ja niitä myös Team Finland edistää.
– Etelä-Korea on johtavia maita monissa murrosteknologioissa ja suomalaisilla yrityksillä on paljon potentiaalia täydentää korealaisten tarjontaa, sanoo Suomen Soulin suurlähetystön päällikön sijainen Antti Niemelä.
– Avaruusteknologia, telekommunikaatio, kaikki energiaan liittyvä, myös jätehuollon teknologiat kiinnostavat täällä, Niemelä listaa.
Etelä-Korea on maailman johtavia maita laivanrakennuksessa ja alalla Suomessa on tunnetusti hyvää osaamista. Maalla on myös kunnianhimoiset tavoitteet päästä yhdeksi vetyteknologian kärkimaaksi. Siinäkin suomalaisille yrityksille on mahdollisuuksia.
Natojäsenyys on tehnyt Suomesta entistäkin mielenkiintoisemman kumppanin Etelä-Korealle. Erityisesti yhteistyö kriittisen teknologian alueella on saamassa vauhtia.
Suomalaisilla tuotteilla hyvä maine
Myös suomalaisille kuluttajatuotteille voisi olla entistä enemmän kysyntää. Ruokavienti onkin kasvussa.
– Suomalaisilla tuotteilla on hyvä ja puhdas maine, Niemelä kertoo.
Etelä-Korea on vauras maa ja hyvistä tuotteista ollaan valmiita maksamaan. Kuluttajapuolella tanskalaiset ovat olleet suomalaisia aktiivisempia.
– Tanskalaiset huonekalut ovat hyvä esimerkki. Suomessakin on paljon sen alan yrityksiä, joiden tuotteilla voisi olla täällä kysyntää.
Eteläkorealaiset ovat hyvin trenditietoisia. K-pop, televisiosarja Squid Game, katumuodin uusimmat virtaukset, ja myös ”siisteimmät” uudet kännykkämallit sekä viihde-elektroniikan laitteet tulevat suurelta osin Etelä-Koreasta.
– Muut maat katsovat varsinkin kuluttajatuotteissa täältä mallia. Etelä-Koreassa ollaan valmiita kokeilemaan uutta. Mutta on tärkeää päästä liikkeelle ennen kuin aallonharja on mennyt ohi, Niemelä muistuttaa.
Henkilökohtaiset suhteet tärkeitä
Etelä-Koreassa on aasialaiseen tapaan hierarkkinen työkulttuuri, mutta moneen muuhun Aasian maahan verrattuna Etelä-Koreassa ollaan Niemelän mukaan paljon suorapuheisempia.
– Korealaiset valmistautuvat hyvin tapaamisiin, yksityiskohtia myöten. Täällä halutaan päästä asioissa nopeasti eteenpäin.
Bisneksenteossa korostuu keskinäinen luottamus.
– Kyllä kaupankäynti joka paikassa perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin, mutta täällä ehkä vähän enemmän. Bisnestä ei tehdä Teamsin välityksellä. Pitää tulla paikanpäälle, käydä illallisilla, pelata golfia. Luoda henkilökohtainen yhteys.
Etelä-Korea
- Väkiluku 51,7 miljoonaa
- Kaupungeissa asuvien määrä asukkaista 82 %
- Asukastiheys 532/km² (Suomessa 18/km²)
- Aasian neljänneksi suurin talous (Kiinan, Intian ja Japanin jälkeen)
- Suomen tavaravienti Etelä-Koreaan 822 miljoonaa euroa (2023)
- Palveluiden vienti 630 miljoonaa euroa, vahvassa kasvussa
- Suomen tavaratuonti 785 miljoonaa euroa
- Palveluiden tuonti 155 miljoonaa euroa
- Vuodesta 2011 lähtien EU:n ja Etelä-Korean kauppasopimuksella on poistettu tullit lähes kaikilta tuotteilta.
Kotiläksyjen tekeminen ja ahkera jalkatyö auttavat myös hyvän paikallisen agentin löytämisessä.
– Agenteilla on taipumuksena kerätä iso portfolio tuotteita. Täytyy varmistaa, että oma tuote on sellainen, jota agentti aikoo oikeasti myydä. Ei pelkästään niin, että kauppaa käydään, jos joku osaa kysyä.
Aivan kaikkea ei kannata Etelä-Koreassa yrittää.
– Voi olla haastavaa päästä sellaiselle sektorille, jossa on kova kotimainen kilpailu. Korealaisten yritysten voima kotimarkkinoilla on kova ja täällä suositaan kotimaista.
Väestö vanhenee vauhdilla
Etelä-Koreassa on maailman alhaisin syntyvyys, naiset saavat elinaikanaan keskimäärin 0,78 lasta. Väestömäärän pysyminen ennallaan vaatisi lukemaa 2,1.
– Mikään muu maa ei ikäänny niin nopeasti kuin Etelä-Korea, tämä on kansallinen hätätila, Niemelä sanoo.
Talousennusteiden mukaan Etelä-Korea on 2020-luvun ajan erittäin kilpailukykyinen ja hyvinvoiva talous. Ensi vuosikymmenellä demografia on iso poliittinen kysymys. Etelä-Koreassa on käyty maahanmuutosta samanhenkistä keskustelua kuin esimerkiksi Suomessa. Aihe on kuitenkin vaikea.
– Korea on ollut hyvin homogeeninen yhteiskunta. Maahanmuutto on ollut tabu. Ei kuitenkaan ole kiistanalaista, etteikö tänne tarvittaisi työntekijöitä muualta, Niemelä sanoo.
Rajan takana Pohjois-Korea
Etelä-Korealla on vain yksi rajanaapuri, Pohjois-Korea.
Neuvostoliiton tukeman Pohjois-Korean ja USA:n tukeman Etelä-Korean välillä käyty sota päättyi 1953. Rauhaa maiden välille ei ole solmittu vieläkään, pelkkä aselepo.
Naapurusten välinen, 38° leveyspiiriä noudattava demarkaatiolinja* on edelleen maailman aseistetuin ja linnoitetuin raja.
– Bisneksessä ja päivittäisessä elämässä tämä ei näy mitenkään. Pohjois-Korealla ei rehellisesti sanottuna ole mitään taloudellista merkitystä. Poliittisesti tietysti on, Niemelä pohtii.