Siirry sisältöön
Haku
11.6.2024 EU

EU:n metsäasetuksesta odotetaan tarkempaa ohjeistusta

Asetuksella halutaan minimoida unionin vaikutus metsäkatoon.

Sami Laakso Vastavalo / Susanna Soisalo
Hieho nimeltä Nova seisoon tyytyväisenä niityllä

Lehmän elo laitumella näyttää leppoisan yksinkertaista. Siinä ei tarvitse paljoa märehtiä ympäröivää maailmaa.

Ympäröivä maailma kuitenkin vaikuttaa kotoistenkin lehmien elinolosuhteisiin ehkä yllättävälläkin tavalla.

Viime vuoden kesällä annettu Euroopan unionin metsäasetus kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden kaupankäynnin unionin alueella sekä myös niiden tuonnin EU:hun ja viennin EU:sta. Listalla ovat naudanliha, puu, kaakao, kahvi, soija, kumi ja öljypalmu sekä näistä valmistetut tuotteet.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Kaisa Pethman kertoo, että komissiolta odotetaan edelleen tarkempia ohjeistuksia asetuksen noudattamiseen. Sääntöjen mukaan ne on annettava 18 kuukauden kuluessa.

Epäselvällä tilanteella on ollut huomattavia vaikutuksia naudanliha- ja maitotilojen tuotantorakentamiseen, useita hankkeita on lykätty odottamaan lopullisia tulkintoja. Varmuus on paras, sillä jos rakennuksen tieltä jouduttaisiin kaatamaan puita, se voisi estää maatilan tuotteiden myynnin markkinoille.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja metsää on noin 22 miljoonaa hehtaaria. Tässä mittakaavassa navettojen tieltä kaadettavat puut voivat tuntua merkityksettömiltä. Tarkastelu kannattaa kuitenkin ulottaa paljon omaa pihaa kauemmas.

Asetuksen tarkoitus on minimoida EU:n vaikutus metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen koko maapallolla. Vaikutusarvioinnissa laskettiin, että ilman sääntelytoimia unionin kulutus ja tuotanto aiheuttaisivat nautaeläinten, kaakaon, kahvin, öljypalmun, soijan ja puun osalta joka vuosi noin 248 000 hehtaaria metsäkatoa vuoteen 2030 mennessä.

Hyödykevalikoimasta voi päätellä, että asetuksella pyritään erityisesti sademetsien suojeluun. Silti tasapuolisuuden vuoksi sääntöjen on koskettava yhtä lailla EU:n sisällä tapahtuvaa tuotantoa kuin koko muun maailman tuotantoa.

Siksi myös suomalaiset lehmät voivat toistaiseksi joutua tyytymään vanhoihin navettoihinsa.