HUR vie terveysteknologiaa
Kokkolalainen HUR valmistaa paineilmapohjaisia kuntoutus- ja liikuntalaitteita. Yritys on erikoistunut ikääntyneille tarkoitettuihin välineisiin. HUR:in laitteita käytetään myös lääketieteellisessä kuntoutuksessa ja hoitolaitoksissa.
Yrityksellä on vientiä yli 40 maahan, tärkeimpiin alueisiin kuuluu Lähi-itä, erityisesti Saudi-Arabia ja muut öljyvaltiot.
– Persianlahden alueen väestön nopea kasvu, elämäntapasairaudet ja julkinen panostus terveyteen ovat lisänneet kysyntää näille tuotteille, sanoo HUR:in Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan alueesta vastaava johtaja Bilal Qudisat.
– Suomi on kansainvälisesti vahva terveysteknologiassa ja biotekniikassa. Myös cleantech, energian varastointi ja teollinen internet ovat aloja, joihin Persialahden öljymaat investoivat voimakkaasti. Näillä sektoreilla suomalaisyrityksillä on selkeä kilpailuetu, mutta menestyminen edellyttää pitkäjänteistä paikallista läsnäoloa, Qudisat sanoo.
Kulttuuria pitää ymmärtää
Suomalaisyritysten on ymmärrettävä paikallista kulttuuria, painottaa Qudisat.
– Viestintä on arabimaissa muodollisempaa ja hierarkia näkyvämpää. Suhteiden rakentaminen on ratkaiseva osa liiketoimintaa. Ilman kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta yhteistyö etenee harvoin, Qudisat kertoo.
Suomessa henkilökohtainen ja ammatillinen puoli pidetään yleensä erillään, arabimaissa liikekumppani saatetaan kutsua kotiin lounaalle jo varhaisessa vaiheessa luottamuksen rakentamiseksi.
Useimmissa Persianlahden maissa sallitaan nykyään sataprosenttinen ulkomainen omistus.
HUR:in Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikan alueesta vastaava johtaja Bilal Qudisat.
– Paikallinen kumppani tai agentti voi kuitenkin olla tarpeen tietyillä säännellyillä toimialoilla, viranomaisyhteyksien sujuvoittamiseksi tai markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi.
Qudisat muistuttaa, että Dubain ympäristöä ei pidä yleistää koko Persianlahteen. Dubai on poikkeuksellisen kansainvälinen, kun taas esimerkiksi Saudi-Arabia, Qatar ja Kuwait vaativat suurempaa paikallistuntemusta.
Eettisesti voi toimia
Ihmisoikeustilanne on monissa Persianlahden maissa kehittymässä vakaasti, mutta kehitystarpeita on edelleen.
– Yritykset voivat toimia alueella eettisesti, kunhan sitoutuvat sekä paikallisiin että kansainvälisiin standardeihin ja panostavat aktiiviseen riskienhallintaan, muun muassa toimitusketjujen ja työolojen huolelliseen seurantaan, Qudisat sanoo.
Suomalaisyritysten yleisimpiä virheitä ovat luottamuksen rakentamisen aliarviointi ja liiallinen nojaaminen sähköiseen viestintään.
– Parhaiten menestyvät ne, jotka ovat valmiita panostamaan pitkäjänteiseen läsnäoloon, suhteisiin ja paikallisen toimintaympäristön tuntemiseen.