Intia harppoo 
eteenpäin

Intiassa kaikki on hämmästyttävän suurta – kaupungit, välimatkat ja ihmismäärät. Yhden maan sisälle mahtuu tuhansia eri kieliä ja kulttuureita, satoja eri uskontoja ja 29 osavaltiota. Intian pinta-ala on maailman seitsemänneksi suurin, ja maa on maailman suurin demokratia, jossa asuu 815 miljoonaa äänioikeutettua.

Yli viiden miljoonan ihmisen kaupunkeja on seitsemän, ja pääkaupunki Delhi on 20 miljoonalla asukkaallaan maailman toiseksi suurin kaupunki heti Tokion jälkeen. Intian mittasuhteet ovat valtavat, ja se tarjoaa myös Suomelle lukemattomia vientimahdollisuuksia.

– Mahdollisuuksia on sekä isoille että pienille suomalaisille yrityksille. Kaivosalan osaamista ja satama-automaatiota tarvitaan. Hissiala, autoteollisuuden osat sekä terveysteknologia ovat nousussa, samoin koulutusteknologia, sillä Intia on vaiheessa, jossa se alkaa tehostaa koulutusjärjestelmäänsä. Puhtaan teknologian energiaratkaisut ja aurinkovoima ovat myös alueita, jossa suomalaista osaamista voitaisiin hyödyntää, sanoo Suomen Intian-suurlähettiläs Nina Vaskunlahti.

Ilmassa on juuri nyt kaupankäynnin kannalta lupaavia merkkejä. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan Intian bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan 7,2 prosenttia vuonna 2017–18. Intia on tulevaisuuden markkina nuoren väestönsä ansiosta, sillä arviolta puolet maan 1,3 miljardista ihmisestä on alle 29-vuotiaita.

Halpa öljy hyödyttää Intiaa tällä hetkellä, sillä maa tuo noin 80 prosenttia raakaöljyn kotimaisesta kulutuksesta. Lisäksi Intian vaihtotaseen vajeen ennustetaan kutistuvan öljynhinnan laskun ansiosta. Rupia on vahvistunut viime aikoina, ja Intian talouden heikoin kohta eli rankka inflaatiokin näyttää olevan taittumassa.

Talouden makroluvut heijastuvat suoraan yritystasolle. Intiaan sähköverkkoteknologiaa yli kymmenen vuotta toimittaneelle Enstolle maasta on tullut merkittävä kauppakumppani.

– Potentiaali on mittava. Tällä hetkellä Intiaa voi verrata suuriin Euroopan maihin, mutta pitkällä aikavälillä uskoisin, että Intia menee ohi, sanoo Enston Intiasta vastaava myyntijohtaja Olli Tevä.

Tulevaisuuden markkina

Vuonna 1947 tapahtuneen itsenäistymisensä jälkeen Intia yritti noudattaa talouspolitiikassaan jonkinasteista sosialismia, jossa valtio piti yksityisen sektorin, investoijat ja ulkomaankaupan tiiviissä kontrollissa.

Kuvio alkoi muuttua vuodesta 1991 alkaen, jolloin markkinoita avattiin asteittain taloudellisilla uudistuksilla ja vähentämällä valtion kontrollia. Ratkaiseva muutos maailman toiseksi väkirikkaimman talouden avaamiseen ulkomaisille investoijille tapahtui pääministeri Narendra Modin johtaman hindunationalistisen BJP-puolueen hallituksen valtaantulon myötä keväästä 2014. Sen jälkeen on luotu määrätietoiset uudistusohjelmat, joista tunnetuin lienee Make In India -kampanja. Hallituksella on vielä 1,5 vuotta aikaa panostaa maan liiketoimintaympäristön parantamiseen entisestään ennen kuin valmistautuminen kevään 2019 parlamenttivaaleihin käynnistyy.

– Make In India on luonut positiivista mielikuvaa maasta, jossa juuri nyt tapahtuu paljon. Lisäksi sen myötä on helpotettu lainsäädäntöä, vähennetty kaupanesteitä ja panostettu tietyille sääntelyn osa-alueille, jotka osaltaan ovat puolestaan helpottaneet kaupankäyntiä. Kaikilla näillä toimilla halutaan toivottaa suomalaisetkin yritykset tervetulleeksi, kunhan niillä on maahan skaalautuvia tuotteita, Vaskunlahti sanoo.

Yrityksille kampanja on jo tuonut konkreettisia hyötyjä. Enston mukaan etenkin markkinoiden tarpeet ovat selkeytyneet.

– Ymmärrämme nopeammin asiakkaan ja markkinan tarpeet ja pystymme modifioimaan tuotteet nopeasti. Riittävä osaamiskeskittymä tekee yhtiöstä luotettavan ja uskottavan. Osallistumme nyt alamme standardien kehitykseen Intiassa, Tevä sanoo.

Mainettaan parempi yrityskulttuuri

Intia kärsi pitkään maineesta maana, jossa byrokratia on uuvuttavaa, lahjonta villiä ja kunnon työvoimaa vaikea löytää. Mutta 2000-luvun Intia on mainettaan parempi. Maa yllättää länsimaalaisuudellaan, jossa liikemaailman kulttuuri on brittiläistä perua ja kaupankäynti hyvinkin kansainvälistä.

Maan hallitus on myöntänyt, että se tarvitsee ulkomaista osaamista vähentääkseen tuontiriippuvuuttaan ja kasvaakseen globaaliksi toimijaksi. Kaupankäyntiä tukevat hallituksen viestit rakentavat uskottavuutta.

– Intian viestit ovat myönteisiä. Se haluaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi ja vähentää köyhyyttä ja korruptiota. Hienoa on myös, että Intia ratifioi ensimmäisten joukossa Pariisin ilmastosopimuksen, mikä kertoo puolestaan siitä, että maa ottaa kestävän kehityksen agendan vakavissaan, Vaskunlahti sanoo.

Juuri parantuneen ilmapiirinsä ansiosta Intia voi yllättää yksinkertaisilla käytännöillään.

– Intiassa on vähemmän sääntelyä kuin Euroopan unionin alueella. Intia on mielestäni Aasian mittakaavassa melko vakaa ja turvallinen maa, Tevä sanoo.

Intiassa toimivat suomalaisyritykset ovat pääosin investointihyödykkeitä toimittavaa teollisuutta, joilla on tarjottavanaan osaamista tämänhetkisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin.

– Myönteistä ovat Intian panostukset ja tavoitteet digitaalisuuden, infrastruktuurin ja energiasektorin kehittämiseen. Myös terveys on yksi maidemme välisen yhteistyön painopisteala, sanoo alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suomalaisuudella on myönteinen vaikutus Intian kaupankäyntiin. Isojen suomalaisyritysten tasoittama tie on osaltaan auttanut rakentamaan siltaa maiden välille.

– Jos iso kansainvälinen suomalaisyritys on saanut Intiassa hyvän maineen, se usein säteilee pienempiinkin, kun etsitään kumppania. Maan imagolla on merkitystä, Vaskunlahti sanoo.

Läsnäolo avain menestykseen

Intian kanssa voi käydä kauppaa monella eri tavalla, mutta läsnäolo nousee usein tärkeimmäksi työkaluksi.

– Myyntityö ei onnistu etänä Suomesta. Asiakkaille on näytettävä, että pystyt palvelemaan heitä paikan päällä. Lisäksi kyseessä on luotettavuus ja pitkäaikaisen suhteen luominen, sanoo Steran Business Development Manager Maaria Ajanko.

Stera on toiminut Etelä-Intian Chennaissa vuodesta 2009 ja oppinut matkan varrella, miten Intian yritysmaailmassa navigoidaan.

– Suomalaisessa yrityksessä olisi hyvä olla ainakin aluksi suomalainen johtaja paikan päällä valvomassa, että toiminnoissa implementoidaan omaa yrityskulttuuria ja arvoja, Ajanko sanoo.

– Kannattaa laittaa johtoon henkilö, joka ymmärtää mitä halutaan ja tuntee intialaiset, heidän vahvuutensa ja missä asioissa he mahdollisesti toimivat eri tavalla.

Kun tytäryhtiön perustaminen tulee ajankohtaiseksi, sen sijainti kannattaa miettiä huolella.

– Eri osavaltioissa verotus sekä poliitikkojen ja viranomaisten tuen taso eroavat toisistaan. Myös infrastruktuuri ja siihen investoiminen vaihtelee, Ajanko sanoo.

Suomalaisyritykset ovat perinteisesti toimineet Chennain, Mumbain ja Bengalurun sekä Delhin alueella, joissa on länsimainen elinkeinorakenne ja toimiva infrastruktuuri. Paljon mahdollisuuksia on kuitenkin myös muissa Intian lukuisissa osavaltioissa ja kaupungeissa. Hyderabadista rakennetaan maahan uutta teknologia-alan keskusta, samoin Gujaratin osavaltio tarjoaa investointimyönteisen ilmapiirin.

Tytäryhtiötä on tuettava matkan varrella.

– Yksikköä ei voi perustaa ja olettaa, että se lähtee vetämään itsestään. Resursseja täytyy varata ja niitä täytyy myös valvoa, Ajanko sanoo.

Nina Vaskunlahden mukaan apua on saatavilla jo pelkästään suomalaisten tukiverkosta.

– Suomalaiset verkostoituvat ja vaihtavat tietoja ja kontakteja keskenään. Lähetystö järjestää myös tilaisuuksia, joissa yritykset voivat vaihtaa näkemyksiään ja kenttäkokemuksiaan. Team Finland toimii myös Intiassa.

Onnistuminen Intian kokoisessa maassa ei tapahdu yhdessä kvartaalissa.

– Menestyminen vaatii vuosien pitkäjänteisen työn eli pitää olla riskinottokykyä, joustavuutta ja ketteryyttä sekä monilla aloilla myös hintakilpailukykyä, sanoo TEM:n Petri Peltonen.

Korruptio ja köyhyys kasvun esteinä

Vaikka Intia lupaa paljon, maan toimintailmapiiri saattaa yllättää suomalaisen räikeällä eriarvoisuudellaan. Kasvu ei ole hyödyttänyt kaikkia, vaan se on ollut epätasaista eri sosiaaliluokkien, alueiden, kaupunkien ja maaseudun välillä.

Intia on suurelta osin vielä hyvin köyhä maa, jossa ainakin 300 miljoona ihmistä elää kahdella eurolla päivässä. Maassa on alhainen tulotaso, keskiansio oli viime vuonna noin 5 500 dollaria vuodessa.

Vaikka istuva hallitus saakin yritysmaailmalta suitsutusta, on kotimaisen tuotannon tukeminen ja kansallisen itseluottamuksen kasvu Peltosen mukaan toisaalta lisännyt talouden protektionismia.

Yritystoiminnan haasteina ovat edelleen läpinäkyvyyden puute, eikä korruptiokaan ole tuntematonta. Tiukka suhtautuminen korruptioon on kuitenkin onnistuneen liiketoiminnan edellytys, Vaskunlahti muistuttaa.

– Nollatoleranssi on ainoa vaihtoehto. Kannattaa pysyä aina lain oikealla puolella, vaikka asiat kestäisivätkin turhauttavan kauan, Vaskunlahti sanoo.

Intian hallitus on kuitenkin ryhtynyt tositoimiin korruption kitkemiseksi. Dramaattisin niistä oli marraskuussa 2016 tehty seteliuudistus, jossa viranomaiset poistivat kierrosta kaksi suurinta seteliä muutaman tunnin varoitusajalla. Jos setelit halusi tallentaa pankkiin, piti pystyä osoittamaan, mistä ne olivat peräisin.

– Uskon, että hallituksen toimet purevat ainakin pidemmällä aikavälillä, saihan seteliuudistus ihmisiä avaamaan pankkitilejä, ja mustaa rahaa saatiin pois markkinoilta. Uudistusten vaikutus maan BKT:hen oli pelättyä pienempi, Vaskunlahti kertoo.

Kauppasopimukset kompastuskivenä

Talousuudistuksistaan huolimatta Intia on suhtautunut kaupan vapauttamiseen länsimaiden kanssa nihkeästi ja panostanut vapaakauppajärjestelyihin muiden Aasian maiden kanssa. Intia on kauppapoliittisten instrumenttien ahkera käyttäjä.

– Talouden eri sektoreilla on määrällisiä rajoituksia, pakollisia tuontilisensointimenettelyjä sekä pakollisia testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Laite- ja tavaravienti Euroopasta kohtaa lukuisia tulleja ja lisensointivaatimuksia, mikä nostaa tuotteiden hintaa. Kaupankäynti edellyttää usein paikallista tuotantoa ja lisensointijärjestelyjä, Peltonen sanoo.

Intian terveys- ja kasvinsuojelumääräykset eivät aina perustu kansainvälisiin standardeihin. Etenkin elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin on liittynyt merkintä- ja pakkausongelmia.

Vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja Intian välillä ovat junnanneet paikallaan jo useamman vuoden.

Intian bilateraalisten investointisuojasopimusten yksipuolinen lakkauttaminen voi luoda uhkakuvia ulkomaisten yritysten investointisuojalle. Suomen ja Intian välinen sopimus päättyy huhtikuussa 2018.

– Suomen kannalta EU:n ja Intian välisen vapaakauppasopimuksen hyödyt olisivat huomattavasti merkittävämmät kuin pelkän investointisuojasopimuksen. Neuvotteluita Intian ja EU:n välillä pyritään onneksi aktivoimaan uudelleen, Peltonen sanoo.

Modin hallitus on pyrkinyt yksinkertaistamaan lupamenettelyjä ja sääntelyä. Merkittävin hallituksen suunnitelmista on Goods and Services Tax (GST) eli Intian koko maan kattava yhtenäinen verojärjestelmä, jolla pyritään virtaviivaistamaan monimutkaista verotusta. Tarkoituksena on luoda Intian laajuiset sisämarkkinat, kun tullit osavaltioiden väliltä poistuvat. GST:n on suunniteltu astuvan voimaan jo heinäkuun alusta.

Intiaa ei saa unohtaa

Intiassa toimii tällä hetkellä noin sata suomalaisyritystä, ja kauppaa maan kanssa käy arviolta toiset satakunta. Vertailun vuoksi Kiinassa toimii noin 400 suomalaista yritystä.

Suomalaisille Intia on jäänyt Kiinan varjoon. Kuitenkin Intiassa odottaa tulevaisuuden potentiaali. Nopean väestönkasvun ansiosta Intia ohittaa Kiinan väkiluvun vuoteen 2025 mennessä ja siitä tulee maailman väkirikkain maa.

– Ensin tehtiin kauppaa Neuvostoliiton, sitten Venäjän kanssa, minkä jälkeen mentiin Kiinaan ja muutamaan muuhun maahan, mutta Intia jäi jotenkin pois laskuista. Uskon kuitenkin, että yritysten rahkeet riittävät nyt Intiaankin, Vaskunlahti sanoo.

Liian suuriksi koetut kulttuurierot voivat vieraannuttaa vientiin tähtäävää yritystä.

– Yksi syy voi olla suuri kulttuuriero pohjoisen Euroopan ja Intian välillä. On vaikea ymmärtää asioita, joita Intiassa kokee suomalaisen viitekehyksen kautta. Sitä kautta liian helposti todetaan, ettei sinne kannata mennä, Tevä sanoo.

Suomessa viime vuoden lopulla vierailleen Intian energiaministeri Piyush Goyalin viesti suomalaisille viejille oli selvä: Intia tarvitsee skaalautuvia ratkaisuja. Ministeri muistutti Intian olevan lähivuosina maailman suurin investointikohde.

– Intia ei ole mikään kaatopaikka, jonne voi tuoda vanhanaikaista teknologiaa tai laitteita, mutta kaiken ei myöskään tarvitse olla viimeisintä huutoa, muistuttaa Vaskunlahti.

Intia koetaan Suomessa vieläkin eksoottisena gurujen ja joogien maana, joka on outo ja etäinen, ehkä vähän pelottavakin. Todellisuudessa Intia on maantieteellisesti lähellä, aikaero on pieni, maassa puhutaan laajalti englantia ja se länsimaistuu koko ajan.

– Intia on maa, joka on lähellä ja kaukana, Vaskunlahti summaa.