Onko brexit osoittanut, että EU-jäsenyys oli loppujen lopuksi paras malli?
– Brexitin jälkeen kaupankäyntimme on vähentynyt, mutta viime aikoina vienti EU-maihin on jälleen kasvanut. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle on vähentynyt. Riippuvuus EU-kumppaneista on siis edelleen suurta. Tämä on tietysti paradoksi, koska brexit myytiin briteille juuri mahdollisuutena edistää kaupankäyntiä muun maailman kanssa. Optimistiset visiot ”globaalista Britanniasta” eivät ole toteutuneet. Suuri osa yrityksistä on huomannut, että kaupankäynti sujuu helpoiten lähimaiden kanssa, minkä toki tiesimme jo ennen brexitiä. Se on nyt vain hankalampaa. EU:n ja Ison-Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus TCA on varsinkin pk-yritysten mielestä monimutkainen ja kallis.
Onko brexitistä seurannut mitään hyvää Ison-Britannian kaupalle?
– Jotkut yritykset ovat saaneet jalansijaa uusilla markkinoilla, mutta yritysten enemmistölle ei ole koitunut mitään hyvää. Positiivista on ollut se, että toimitusketjuja pyritään palauttamaan Britanniaan erityisesti elintarvikesektorilla, mikä on ympäristön kannalta kestävämpää ja monesti myös edullisempaa. Brittiyritykset käyvät enemmän kauppaa keskenään, mikä on vahvistanut aluetaloutta esimerkiksi Bristolin, Belfastin ja Manchesterin seuduilla. Aluetaloutta on myös tuettu. Uutisissa puhutaan uusista kahdenvälisistä kauppasopimuksista esimerkiksi Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, mutta niiden merkitys on pieni. Esimerkiksi vienti Australiaan muodostaa vain reilun prosentin maan kokonaisviennistä.
Saadaanko Ison-Britannian ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimus voimaan pian?
– Britithän vastustivat aikanaan kovasanaisesti EU:n ja USA:n TTIP-kauppasopimusta, josta ei sitten tullutkaan mitään. En usko, että tätäkään vapaakauppasopimusta saadaan aikaan. Se, että kaupankäynti EU-maiden kanssa sujuu nyt TCA-sopimuksella estää tämän, koska emme tietenkään voisi soveltaa lepsumpia sääntöjä suhteessa Yhdysvaltoihin. Tämä liittyy ennen kaikkea tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin, jotka olivat tapetilla jo, kun TTIP:stä neuvoteltiin. Kaupankäynti USA:n kanssa sujuu ihan hyvin nykyisellä järjestelmälläkin ilman etuuskohtelua. USA on suurin yksittäinen kauppakumppanimme. Tärkeintä on nyt se, että kauppa naapureiden eli EU-maiden kanssa sujuu. Jos hyväksyisimme matalammat standardit Yhdysvaltain kanssa, se antaisi hyvin vahvan viestin EU:n suuntaan.
Olisiko nyt hyvä hetki uudistaa kahdenvälisiä kauppasopimuksia vastaamaan nykyajan vaatimuksia?
– Kauppasopimukset sisältävät jo nyt tiukkoja vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä ehtoja. EU on ollut tässä edelläkävijä ja Iso-Britannia haluaa jatkaa samalla linjalla. Iso-Britannia on ilmaissut kiinnostuksensa liittyä Tyynenmeren alueen CPTPP-kauppasopimukseen, joka on yksi suurimmista ja houkuttelevimmista kauppasopimuksista tällä hetkellä. Esimerkiksi Kanadan kauppa Aasian-Tyynenmeren alueen maiden kanssa on lähtenyt merkittävään kasvuun sen jälkeen, kun maa liittyi CPTPP:hen. Nyt Kanada on vihjannut, että Iso-Britannia ei täyttäisi sopimuksen tiukkoja ympäristöehtoja, joista ei haluta lipsua. WTO:n pattitilanne ja sitä kautta monenvälisen kauppajärjestelmän kriisi on lisännyt vapaakauppasopimusten houkuttelevuutta. Suuntaus kahdenvälisiin sopimuksiin on selvä, mutta pääsevätkö kaikki maat tähän kehitykseen mukaan? CPTPP on hyvä esimerkki kauppasopimusten uudesta standardista, mikä heijastuu myös muiden kauppasopimusten kehittymiseen. Itse toivon, että Iso-Britannia menisi vielä pidemmälle. Ei riitä, että sopimuksissa on tiukat kestävyys- ja vastuullisuusvaatimukset, vaan niiden täytäntöönpano ja seuranta täytyy myös varmistaa. Keinot tähän ovat olemassa.
Missä määrin brexit on vaikuttanut Ison-Britannian poliittiseen kriisiin?
– Brexit on ravistellut maan politiikkaa ja jakanut jopa perheitä. Pääministerit ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Brexitin jälkeen emme ole onnistuneet määrittelemään keitä olemme ja mitä haluamme, vaikka tämä taisi olla juuri sen tarkoitus. Monet muutkin tekijät ovat syventäneet sosiaalista kriisiä, ja uusi pääministerimme Rishi Sunak tarvitseekin talousosaamisen lisäksi vahvaa sosiaalipuolen osaamista. Kauppapolitiikan näkökulmasta pääministerin taustasta voi olla hyötyä. Intian pääministeri Narendra Modi kiirehti jo onnittelutwiitissään mainitsemaan, että ”kattavan ja tasapainoisen vapaakauppasopimuksen aikaan saaminen” on yksi Intian prioriteeteista. EU on neuvotellut vapaakauppasopimuksesta Intian kanssa vuodesta 2007 lähtien toistaiseksi tuloksetta.
Tohtori Clair Gammage on kansainvälisen kauppaoikeuden professori Exeterin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteensa liittyvät kauppapolitiikan ja ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, työntekijöiden oikeuksien ja kestävän kehityksen välisiin yhteyksiin.