Jäävätkö puhtaan siirtymän investoinnit piippuun?
Päästöttömän sähköntuotannon ja sitä käyttävän teollisuuden investoinnit hakevat tasapainoa.
270 miljardin euron edestä investointisuunnitelmia. Puhtaan siirtymän investointikaavailujen summa on valtava, moninkertainen verrattuna vaikkapa valtion budjetin 88 miljardiin euroon.
Sellainen investointiaalto muuttaisi Suomen tulevaisuudennäköalat kirkkaiksi ja saisi talouden kukoistamaan.
Hyvältä näyttää vai näyttääkö?
Vuoden aikana Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ylläpitämältä listalta on käynnistynyt hankkeita viiden miljardin euron edestä. Se on vähän verrattuna suunnitelmien kokonaispottiin.
Onko puhtaan siirtymän aikaansaama muutos sittenkin ainoastaan hypetystä, ja lopputuloksena onkin vain vaimea tussahdus?
– Tussahdusta ei meidän keräämästä datasta pysty tunnistamaan, EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo vastaa.
Viiden miljardin edestä käynnistyneitä hankkeita ja 5,5 miljardin edestä vireille laitettuja uusia hankkeita ei ole mitätön määrä suhteutettuna teollisuuden vuotuisiin noin 10 miljardin euron kokonaisinvestointeihin.
Peljo ei epäile, etteikö Suomeen olisi tulossa valtavasti lisää investointeja, mutta isojen hankkeiden valmistelu vie vuosia.
Suunnitelluista hankkeista yli kaksi kolmasosaa on tuulivoimaa maalla ja merellä. Sitä on kuitenkin jo rakennettu niin paljon, että sähkön hinta oli Suomessa viime vuonna Euroopan toiseksi edullisinta.
Sähköntuotantoa ei rakenneta lisää, jos sille ei ole tiedossa maksuvalmiita käyttäjiä. Teollisuus ei puolestaan uskalla investoida, jos edullista sähköä ei ole saatavilla.
Ollaanko tässä muna-kana-ongelman äärellä?
– Osittain kyllä, Peljo sanoo. Hänen mukaansa nyt on kyse siitä, miten poliittisesti voidaan ohjata tuotantoa ja kulutusta syntymään samantahtisesti.
Kehityksen vauhdittamiseksi hallitus on sopinut puhtaiden teollisten investointien verokannustimesta. Lisäksi luvitusta pyritään sujuvoittamaan.
Tärkeää olisi, että edullinen energia jatkojalostettaisiin täällä mahdollisimman pitkälle. Näin siitä kertyisi kansantalouteen enemmän arvonlisää ja vaurautta jaettavaksi.
– Esimerkiksi akkuteollisuudesta, vihreän teräksen tehtaista, vetyä tuottavista ja sitä jatkojalostavista tuotantolaitoksista sekä tähän kehitykseen kytkeytyvistä teknologiaratkaisuista poikisi työtä, vientiä ja hyvinvointia.