8.12.2025 Markkinat Etelä-Amerikka

Joko vihdoinkin Mercosur-sopimus? 

Jos EU:n ja Mercosur-maiden välinen kauppasopimus vahvistetaan, siitä syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue. Se tarjoaisi suomalaisille yrityksille valtavasti mahdollisuuksia.

Pekka Numminen Pekka Numminen

Meneekö se koskaan maaliin? EU:n ja Mercosur-maiden eli Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn välisestä kauppasopimuksesta on neuvoteltu 1990-luvulta lähtien. Joulukuussa 2024 päästiin lopulta välitavoitteeseen, kun EU-komissio ilmoitti hyväksyneensä neuvottelutuloksen periaatteessa. 

Sopimuksen ratifiointi ei ole kuitenkaan edennyt. Jonkinlaisena kompromissina EU-komissio ehdotti sopimuksen jakamista kahteen osaan, väliaikaiseen kauppasopimukseen ja poliittiseen sopimukseen. Komissio hyväksyi osaltaan väliaikaisen sopimuksen tämän vuoden syyskuussa.  

Väliaikaisessa kauppasopimuksessa sovitaan tullien alentamisesta ja kaupan esteiden poistamisesta. Se voi edetä nopeammin, koska se vaatii vain EU:n jäsenmaiden määräenemmistön ja Euroopan parlamentin hyväksynnän. 

Poliittinen osa on hankalampi, koska se kattaa muun muassa ilmastotavoitteita sekä työ- ja ihmisoikeuksia. Poliittinen osa jää odottamaan kaikkien EU-jäsenmaiden ratifiointia, mikä voi kestää vuosia, jos se ylipäätään saadaan hyväksytyksi. 

Mercosur-maiden kannalta ongelmana ovat olleet erityisesti sopimuksen ympäristöpykälät. 

– Brasilia on presidentti Luis Inácio Lula da Silvan kaudella sitoutunut kestävään kehitykseen ja on ollut valmis neuvottelemaan siitä EU:n kanssa. Brasilian näkemys kuitenkin on, että ympäristökysymykset eivät kuulu kauppasopimukseen. Ne nähdään EU:n protektionismina, jonka tarkoitus on suojata EU:n markkinoita. Brasilialle on tärkeätä säilyttää suvereniteettinsa ympäristökysymyksissä ja turvata maataloussektorinsa intressit, kertoo Suomen Sao Paulon -konsulaatin päällikkö Kari Puurunen. 

Osa EU-maista vastustaa sopimusta 

EU-komissio on ilmoittanut tavoitteekseen saada väliaikainen kauppasopimus voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. 

– Se ei ole mikään läpihuutojuttu. Eniten sopimusta on vastustettu Ranskassa, mutta myös muun muassa Irlannissa ja Itävallassa. Ne ovat huolissaan siitä, miten oman maan maataloudelle käy, kun ovia avataan Etelä-Amerikan hyvin kilpailukykyiselle maataloustuotannolle, Puurunen sanoo. 

Osa EU:n jäsenmaista puolestaan haluaa edetä nopeasti, esimerkiksi Espanja, Alankomaat ja Portugali. 

– Mercosur-maiden kannalta en näe ratifioinnissa isompaa ongelmaa. Brasilia on loppuvuoden Mercosurin puheenjohtaja ja presidentti Lula on sanonut, että haluaa saada sopimuksen ratifioitua omalla vahtivuorollaan, Puurunen kertoo. 

Erityisesti pk-yritykset hyötyvät  

Mercosur-maissa sopimusta kannattaa vahvasti maataloussektori, EU:ssa teollisuus, koska Euroopan teollisuudelle avautuisi valtava markkina. 

Tähän asti Mercosur-maiden talous on ollut melko suojattua. 

– Hyvä esimerkki on ruotsalainen Ikea. Se on tutkinut mahdollisuuksia tulla Brasiliaan. Jos he toisivat tavaraa Brasilian ulkopuolelta, niistä jouduttaisiin maksamaan korkeat tullit. Tuotteista tulisi niin kalliita, että Ikea on pysynyt poissa. 

Tähän asti Mercosur-maissa toimineet suomalaiset firmat ovat pääasiassa suuryrityksiä, jotka ovat myyneet kehittyneitä ratkaisuja paikallisille suuryrityksille. Hinta ei ole ollut ratkaiseva, vaan teknologian taso. 

– Jos markkinoille pääsy helpottuu, se auttaa erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä ja kulutus­tavaroiden vientiä. Meillä on Suomessa pelkästään voitettavaa, Puurunen sanoo. 

Momentum on vielä päällä 

Sopimus halutaan nopeasti maaliin ennen kuin tilaisuus menetetään. Brasiliassa on ensi vuonna vaalit, joissa valitaan presidentti ja kongressi. Brasiliassa huomio tulee keskittymään paljolti vaaleihin.  

– Uruguay on haikaillut vapaakauppasopimusta Kiinan kanssa, Paraguay ja Argentiina suuntautuvat Yhdysvaltoihin. Mercosur-mailla on muitakin prioriteetteja ja nyt täytyy pitää huoli siitä, että emme menetä momentumia, Puurunen pohtii.  

EU:n vaikutusvalta saattaa hiipua Latinalaisessa Amerikassa. Kiina puolestaan häärii sielläkin aktiivisesti. 

– Täällä Kiinaa ei nähdä samanlaisena turvallisuusriskinä kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Jos Huawei myy verkkoja halvemmalla, sitä ei nähdä uhkana vaan positiivisena asiana. Brasilialainen analyytikko kiteytti asian niin, että Kiinasta me saamme sairaalan, Euroopasta luennon. 

Argentiinan metsävarat osin hyödyntämättä 

Argentiina on Brasilian ohella taloudeltaan toinen suuri Mercosur-maa. Argentiinan presidentti Javier Milei voitti lokakuun lopulla välivaalit, joita pidettiin eräänlaisena kansanäänestyksenä hänen politiikastaan. 

– Milein toiminta on ollut vähän tempoilevaa, mutta kyllä hänelläkin on selkeä suunta kohti vapaakauppaa. Hän on muun muassa purkanut tuontirajoituksia. Ehkä Milein kriittisissä puheissa kyse on enemmän neuvottelutaktiikasta kuin tavoitteista, sanoo Suomen Buenos Airesin -suurlähetystön erityisasiantuntija Juha Karisola. 

Iso kuva on selkeä. Mercosur-maat pyrkisivät myymään maataloustuotteitaan Eurooppaan. Teollisuustuotteissa ne eivät ole yhtä kilpailukykyisiä. Monia investointituotteita tehdään toki myös esimerkiksi Brasiliassa ja Argentiinassa. 

– Muutamissa metsäteollisuuden investoinneissa kaupat ovat menneet paikallisille valmistajille. Heillä on ehkä vähemmän laadukkaita koneita, mutta ne ovat halvempia. Mercosur-sopimuksen myötä eurooppalaiset voisivat saada kaupat. Investointi olisi ehkä edelleen pikkuisen kalliimpi, mutta tuotteet edistyksellisempiä ja parempilaatuisia, Karisola sanoo.

Argentiinalla on metsävaroja, mutta maa on jäänyt osattomaksi ainakin suomalaisten metsäyhtiöiden investoinneista. 

– Ongelmana on uskottavuus. Kun hallitukset ovat vaihtuneet, ei tiedetä, millaista politiikkaa tulee jatkossa. Toinen ongelma on metsälaki, joka ei anna ulkomaalaisille mahdollisuutta omistaa metsiä siinä mittakaavassa, jota tarvittaisiin sellutehtaaseen, Juha Karisola sanoo. 

Suomi on Uruguayssa mahtimaa 

Tilanne on kovin erilainen Uruguayssa, jossa UPM:llä on kaksi sellutehdasta. Niiden lisäksi Stora Enso omistaa yhden tehtaan yhdessä chileläisen Araucon kanssa. Suomalaisten sellutehtaiden osuus Uruguayn koko viennistä on noin 20 prosenttia.   

Investointi-ilmapiirin parantamiseksi Argentiinassa on otettu käyttöön uusi pitkäjänteinen suurten investointien kannustinjärjestelmä Rigi (Régimen de Incentivo para Grandes Inversiones). 

Rigi tarjoaa veroetuja ja investointi­suojaa. Ohjelmaan on jo hyväksytty muun muassa energia- ja kaivosteollisuuden hankkeita. Metsäteollisuushankkeita ei ohjelmassa vielä ole. 

– Kun byrokratiaa Mercosur-sopimuksen myötä puretaan, se lisää erityisesti pk-yritysten mahdollisuuksia, vienti tulee helpommaksi, Karisola sanoo. 

Hän kehottaa suomalaisia yrityksiä aktivoitumaan Latinalaisessa Amerikassa. 

– Monet Suomessa kokevat, että Etelä-Amerikka on kaukana ja sitten on vielä se kielimuuri. Mutta täällä puhutaan isoja eurooppalaisia kieliä, ja kulttuuri on hyvin samanlaista kuin Euroopassa. Tänne on vain vähän pitempi lentomatka. 

– Markkinat eivät ehkä ole yhtä kilpailtujakaan kuin Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Toivon, että Mercosur-sopimus saa aikaan positiivisen kierteen. Täällä on suomalaisille yrityksille paljon mahdollisuuksia, Karisola jatkaa.