Siirry sisältöön
Haku
5.6.2023 Kauppapolitiikka

Kansainvälisen kaupan estejuoksu vaatii harjoittelua

Markkinoille rakennetaan yhä uusia kaupan esteitä. Este voi olla kuitenkin vain hidaste – tai joskus se voi jopa lisätä kilpailukykyä.

Matti Välimäki iStock
Liikennemerkki, jossa lukee challenges ahead, haasteita edessä.

Kaksi viidestä suomalaisyrityksestä on kohdannut kansainvälisen kaupan esteitä. Tulokset paljastuvat Elinkeino­elämän tutkimuslaitoksen (Etla) tekemässä tutkimuksessa. Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö tarkentaa, että esteillä tarkoitetaan viranomaisten tekemiä säännöksiä tai käytäntöjä, jotka yritysten kokemuksen mukaan vaikeuttavat palveluiden ja tuotteiden markkinoille pääsyä. Esteet ovat hyvin monimuotoisia.

– Tutkimuksen mukaan yleisimpiä esteitä ovat vientikiellot. Tämän jälkeen tulevat tekniset kaupan esteet, esimerkiksi paikalliset standardit ja sitten korkeat ja syrjivät tullit, Ali-Yrkkö kertoo.

Kaupan esteisiin törmätään useimmiten EU:n ulkopuolella kuten Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa, mutta niitä esiintyy myös EU:n sisällä.

Esteen taustalla voi olla esimerkiksi halu suosia oman maan tuotteita ja tuotantoa. Suurvallat saattavat asettaa esteitä myös horjuttaakseen kilpakumppaninsa taloutta tai teknistä kehitystä.

Myös maailmantalouden sokkeihin on reagoitu esteillä. Korona-aikaan monet maat rajoittivat esimerkiksi maskien vientiä.

Toisaalta esteillä voidaan blokata markkinoilta sellaisia tuotteita, jotka arvioidaan ihmisille tai ympäristölle haitallisiksi. Tavoite voi olla myös edistää vaikkapa tuoteturvallisuutta tai ilmastotavoitteita. Tällöinkin pohdittavaksi voi nousta, ovatko vaatimukset perusteltuja ja milloin kyse on ylisääntelystä tai kansallisesta protektionismista.

Maailmantalous myllerryksessä

Suomen kaltainen pieni ja vientivetoinen maa hyötyy markkinoiden avoimuudesta. Ali-Yrkön mukaan esteet ovat kuitenkin pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä.

– Suurvaltojen vastakkainasettelu tuntuu kovenevan ja pienetkin maat vedetään tähän helposti mukaan. Onneksi iso osa maista on kuitenkin vielä välimaastossa, neutraaleja kauppakumppaneita.

Kaupan esteet, vaikkapa mikropiireihin kohdistuvat vientikiellot, heijastuvat myös globaaleihin toimitus- ja arvoketjuihin.

– Todennäköisesti ainakin suuret yritykset pyrkivät hajauttamaan hankintojaan ja riskejään. Suunta saattaa olla myös kohti alueellisia, maanosan kokoisia hankintaketjuja. Toistaiseksi muutokset ovat olleet kuitenkin vähäisiä, ja ne vievät myös paljon aikaa, Ali-Yrkkö sanoo.

Voisi otaksua, että ainakin osa yrityksistä suuntaa toimintaansa sinne, missä se helpoiten onnistuu. Toisaalta este voi olla vain hidaste – ja yrityksen kyky vastata tiukkoihin kriteereihin on myös kilpailuetu.

EU:n pitkän matkan juoksu

Euroopan unioni takaa perusvapaudet siitä, että sen sisämarkkinoilla tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Asiaa on edistetty jo vuosikymmeniä, mutta ihan maaliin ei ole vielä päästy.

Erityisasiantuntija Niina Etelävuori työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) kuvailee, että kyse on jatkuvasta prosessista.

– EU:n sisällä esteitä pyritään poistamaan muun muassa maiden lainsäädäntöä ja EU-sääntöjen tulkintoja harmonisoimalla sekä tiedotusta lisäämällä. Vaikkapa kaikki valvontaviranomaiset eivät aina tunne hyvin lukuisia eri EU-sääntöjä.

Yritykset voivat ilmoittaa EU:n sisällä kohtaamistaan kaupan esteistä TEM:iin. Väylänä voi olla esimerkiksi kaikissa EU-maissa toimiva verkkopalvelu SOLVIT. Sen avulla voidaan käynnistää kymmenisen viikkoa kestävä prosessi, jossa viranomaiset selvittävät, saataisiinko este poistettua.

Esteitä raivataan myös jäsenvaltioiden ja komission yhteistyöllä, sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvonnan työryhmän avulla. Se on helpottanut esimerkiksi terveydenhuollon ja kuljetusalan ammattilaisten työskentelymahdollisuuksia eri maissa sekä sujuvoittanut uusiutuvan energian lupakäytäntöjä.

– Yritykselle hyvä käytännön työkalu on Your Europe -verkkopalvelu, josta löytyy tietoa esimerkiksi kansallisista vaatimuksista, Etelävuori vinkkaa.

Jotkut paikallisista erityisvaatimuksista ovat myös perusteltuja. Vaikkapa rakennustuotteiden määräyksissä voi olla järkevää huomioida, että sääolot ovat erilaiset eri puolilla Eurooppaa.

EU:n ulkopuolella kaupan esteisiin törmäävien yritysten kannattaa ottaa yhteyttä maassa sijaitsevaan Suomen edustustoon, joka voi olla yhteydessä paikallisiin viranomaisiin. Laajempia kaupan esteitä pyritään poistamaan myös koko EU:n tuella.

Suomalaisilla hyvät mahdollisuudet menestyä 

Kaupan esteet ovat tulleet tutuksi myös 45 maahan tuotantoaan vievälle suomalaiselle Nordic Carawaylle, maailman suurimmalle kuminan tuottajalle.

– EU:n sisämarkkinoilla ja USA:ssa hommat sujuvat nykyään varsin joustavasti. Mutta esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä, Intiassa, Pakistanissa ja Afganistanissa vastassa ovat suuret tullit ja joskus myös tuontikiellot, joilla maat haluavat suojella omaa tuotantoaan. Esimerkiksi Intiassa tullit ovat tällä hetkellä yli 30 prosenttia; asiaa on yritetty ratkaista myös EU:n voimin, toimitusjohtaja Juha Hemminki kertoo.

Nordic Caraway on hankkinut kuminalleen elintarvikealan sertifikaatin, jota maustekaupan suurimmat ja vakiintuneimmat toimijat Euroopassa ja Yhdysvalloissa edellyttävät toimittajiltaan. Elintarvikkeille tehdään myös erittäin yksityiskohtaisia terveys- ja puhtaustarkastuksia. 

– Tämän kaltaiset, elintarviketurvallisuutta edistävät esteet ovat meille selkeä kilpailuvaltti. Pystymme tuottamaan sellaista laatua, mihin kaikki eivät kykene.

Hemminki uskoo, että muillakin suomalais­yrityksillä on hyvät edellytykset ratkoa eteensä tulevia esteitä.

– Me aloitimme toimintamme 90-luvun alussa, ihan tyhjästä, ja kaupan esteitä oli kyllä paljon silloinkin. Olemme oppineet tekemällä ja osin virheittenkin kautta. Tärkeintä on uskoa omaan juttuunsa ja tehdä sen eteen sinnikkäästi töitä, Hemminki miettii.

Kaupan esteet

Etlan tutkimuksen mukaan 41 % kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrityksistä kohtasi kaupan esteitä vuosina 2019–2022.

Kaupan esteistä 1/6 oli EU:n sisällä, 5/6 sen ulkopuolella.

  • EU:ssa esteet olivat tyypillisesti teknisiä kaupan esteitä, esimerkiksi paikallisia standardeja, teknisiä määräyksiä ja maakohtaisia testaus- tai sertifiointimääräyksiä.
  • EU:n ulkopuolella esiin nousivat erityisesti vienti- ja tuontikiellot, tekniset kaupan esteet ja korkeat tai syrjivät tullimaksut.
  • Yritykset voivat ilmoittaa EU:n sisällä kohtaamistaan kaupan esteistä TEM:iin.
  • EU:n ulkopuolisista kaupan esteistä yritykset voivat ottaa yhteyttä Suomen suurlähetys­töön. Ne voivat myös olla yhtey­-
    dessä UM:n kansainvälisen kaupan osastoon tai suoraan Euroopan komissioon.