Kansainvälistymään kehitysmaihin
Kehitysmaat kasvavat monen prosentin vuosivauhtia ja parantavat liiketoimintaedellytyksiään jatkuvasti. Yksityisyrittäjille avataan sektoreita, jotka ovat aiemmin olleet valtion monopoliasemassa.
Myös suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita kehitysmaista ja lähdössä hakemaan jalansijaa markkinoilta. Kehitysmaat tarjoavat hyvän mahdollisuuden kansainvälistyä, sillä markkinoille on mahdollista päästä ilman valtavaa taistelua markkinaosuuksista.
Kansainvälistymisponnisteluihin liittyen olisi Suomessa vielä parannettavaa.
– Finnpartnershipin 120 asiakasta vuodessa ei ole vielä paljon suomalaisista yrityksistä, kertoo Finnpartnershipin Siv Ahlberg.
– Me puhumme kasvusta, emme pelkästään viennistä. Tarkoitus on vahvistaa yritysten voimavaroja kansainvälistymisen suhteen ja annamme yrityksille resursseja siihen, mitä ne eivät ehkä muuten pystyisi saavuttamaan omin voimin. Tuemme pitkäaikaisia liikekumppanuuksia, hän tarkentaa.
Tukea saaneista noin puolet päättää lopulta lähteä.
Yhteenveto Finnpartnershipin myöntämistä liikekumppanuustuista vuosilta 2006-2014.
– Lähtijöistä taas noin puolet toteuttaa onnistuneesti sen, mitä alun perin oli suunniteltu kansainvälistymisen suhteen.
Finnfund tekee investointeja ja Finnpartnership auttaa yritystä ennen investointivaiheeseen pääsyä. Investointeja ei voi saada ilman liiketoimintasuunnitelmaa.
– Siinä me olemme mukana auttamassa ihan alusta alkaen. Meiltä saa myös tukea työntekijöiden tarvitsemaan koulutukseen kohdemaasta riippuen, Ahlberg sanoo.
Perävaunuja Vietnamista
Mikkeliläinen konepaja Siimet Oy, joka on toiminut vuodesta 1946, tarvitsi kumppania Vietnamista alihankkijaksi. Yritys löysi Finnpartnershipin tukeman hankkeen avulla Vietnamista hyvän ja kustannustehokkaan alihankkijan erikoiskuljetusperävaunujen rungoille ja -osille. Yhteistyön myötä työpaikat ovat lisääntyneet niin Mikkelissä kuin Vietnamissakin.
Onnistuneen pilottihankkeen jatkoksi yritys on nyt syventämässä yhteistyötä alihankkijan kanssa ja muun muassa kouluttaa kumppanin henkilökuntaa Vietnamissa lisää. Siimet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Häkkisen mielestä mahdollisuudet pitkäkestoiseen liikekumppanuuteen näyttävät nyt hyviltä.
Matchmaking yhdistää bisnekset
Finnpartnershipin myöntämä liikekumppanuustuki on ensisijaisesti suomalaisille yrityksille tarkoitettua.
– Siksi olemme kehittäneet myös Matchmaking-palvelun, joka on suunniteltu kehitysmaayrityksille, jotka etsivät puolestaan kumppaneita täältä meiltä, Ahlberg jatkaa.
Näin saadaan kaikki mahdollisuudet hyödynnettyä. Matchmaking-palvelun kriteerejä on kuitenkin tiukennettu vuosi vuodelta.
– Halukkuutta näyttää olevan enemmän kuin todellisia mahdollisuuksia toimia. Viime vuonna vastaanotimme 222 hakemusta. Näistä seulotaan noin puolet, jotka pääsevät jatkotyöstöön ja joilla on realistiset mahdollisuudet onnistua, Ahlberg sanoo.
Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee kolumbialaisyrityksen, joka tuo nykyisin kesäkenkiä Kolumbiasta Suomeen. Yhteistyötä syntyi erään helsinkiläisen pienyrittäjän kanssa, joka teetättää nyt Kolumbiassa omaa mallistoaan. Mallistoa jälleenmyydään sitten ympäri Suomen.
– Hollannissa on vastaavaa kumppanuustoimintaa, ja yritykset suorastaan tappelevat näistä kumppaneista. Meillä Suomessa ollaan yhä hiukan arkoja ja suhtaudutaan varovasti kumppanuusehdotuksiin, Ahlberg kertoo.
Yhteydenotot tulevat pääasiassa lähetystöjen ja paikallisten ”bongareiden” kautta.
– Paikallisella toiminnalla on suuri merkitys. Kun siellä on aktiivinen henkilö, joka markkinoi, niin se poikii tietysti yhteydenottoja meille.
Valmista menestysmallia ei ole
Yritykset raportoivat vaikutuksista kohdemaissa, mutta tähän voi mennä vuosia, sillä vaikutukset eivät usein näy nopeasti käytännössä.
– Sellaista rajausta emme kuitenkaan tee, että tukisimme esimerkiksi vain tiettyä toimialaa, koska se työllistää parhaiten. Tällaista tietoa emme tällä hetkellä edes kerää, koska sellaista evidenssiä ei ole, että vain jokin tietty ala tai alue olisi menestyksekäs ja jokin toinen sitten taas ei, Ahlberg muistuttaa ja jatkaa, että jos menestys tiedettäisiin ennalta, toiminta olisi todennäköisesti jo valmiiksi markkinavetoista.
– Me olemme tukemassa sellaista toimintaa, joka ei välttämättä muuten pääsisi alkuun.
Myöskään suuryritysten ja pk-yritysten välillä Ahlberg ei näe eroa.
Kauemmas kalaan
Toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi Finnfundilta (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) kertoo asiakkaiden palvelun laajemmilla markkinoilla helpottuvan Finnfundin myöntämän rahoituksen avulla. Monissa Finnfundin hankkeissa paine kansainvälistymiseen tulee asiakkailta, jotka jo toimivat globaalisti ja edellyttävät sitä myös alihankkijoiltaan.
– Finnfund on investoija. Suuruusluokka meidän toiminnassamme on erilainen kuin Finnpartnershipin toiminnassa. Finnfundin investointipäätökset ovat tyypillisesti muutamia miljoonia. Asiakkaillamme investointisuunnitelmat ovat jo pitkällä ja hankkeeseen tarvitaan riskinjakajaa.
Vuonna 2013 Finnfundin salkussa oli 149 investointia. Vuosittain tehdään noin 20 uutta sijoituspäätöstä, yhteensä noin 100 miljoonan euron edestä.
Finnpartnershipin tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja toimijoiden kaupallista yhteistyötä. Tavoitteena on saada aikaan myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa.
Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvaan, pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän ja liiketaloudellisesti kannattavaksi suunnitellun toiminnan suunnittelu-, kehitys- ja koulutusvaiheisiin.
Lisätietoja: Finnpartnership.fi
Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannattaviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Rahoitus on tarkoitettu yksityisille hankkeille, joihin liittyy suomalainen intressi. Tavoitteena on kohdemaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen.
Lisätietoja: Finnfund.fi