Kansainvälistymisen helpdesk
Kopioidaanko tuotteet Kiinassa? Löytyykö Etelä-Koreasta ohjelmistoasiakkaita? Minkä yliopiston kanssa yhteystyöhön Yhdysvalloissa? UM yrityspalvelut auttavat kansainvälistymisen kysymyksissä.
”Kopioidaanko tuotteet Kiinassa?”
Kuorma-autoihin puunkuljetuksen päällerakenteita valmistava Alucar Oy sai vuonna 2023 yhteydenoton kiinalaiselta kuorma-autonvalmistajalta. Kiinalaisyritys kertoi olevansa kiinnostunut yhteistyöstä.
Toimitusjohtaja Anssi Alasaari otti yhteyttä ulkoministeriöön, koska häntä mietityttivät pakoteasiat eli tuotteiden mahdollinen päätyminen Kiinan kautta Venäjälle. Pelkona oli myös tuotteiden kopioiminen.
– Ulkoministeriön kautta järjestyi hyvin nopeasti Teams-palaveri parinkin Kiina-spesialistin kanssa. Saimme hyvät konkreettiset neuvot, miten meidän kannattaisi edetä neuvotteluissa ja mitä asioita varmistaa. Saimme myös kontaktit, keneen voisimme olla jatkossakin yhteydessä, jos tulisi lisää kysyttävää.
Alucarin ja kiinalaisten neuvottelut eivät lopulta johtaneet yhteistyöhön. Alasaari arvioi, että puunkuljetuksen päällerakenteet olivat lopulta liian pieni tuotesegmentti kiinalaiselle jättiyritykselle.
Hän kertoo, että jos tarvetta ilmenee, Alucar on jatkossakin yhteydessä ulkoministeriöön.
– Yllätyin positiivisesti siitä, kuinka nopeasti he pystyivät reagoimaan yhteydenottoomme. Asiantuntijat olivat myös ihan aidosti kiinnostuneita pienen yrityksen asioista.
”Etelä-Koreaan suomalaisilla vahvuuksilla”
Kaukana Soulissa, Suomen Etelä-Korean suurlähetystön liepeillä, Gwanghwamunin bisnesalueella on ollut erotettua presidenttiä vastustavia ja tukevia mielenosoituksia.
Edustuston päällikön sijaisen Antti Niemelän mukaan maan demokratian vakaudesta kertoo, että poliittinen kriisi ei ole vaikuttanut mitenkään liike-elämään.
Soulin tiimillä on vahva paikallistuntemus ja paljon verkostoja.
– Kartoitamme koko ajan kohteita, missä voisi olla kysyntää suomalaisosaamiselle. Sparraamme markkinoille pyrkiviä yrityksiä ja tuemme tänne jo tulleita. Edustusto auttaa yrityksiä myös erilaisissa ongelmatilanteissa, jotka Etelä-Koreassa liittyvät tyypillisimmin tullisäännöksiin tai lakimuutoksiin.
Edustusto valinnut painopistealat
Soulissa edustuston fokussektoreita ovat teknologia ja digitalisaatio, teollisuuden puhdas siirtymä, merenkulku sekä ruokaviennin edistäminen.
– Suomalaisten kannalta kiinnostavia mahdollisuuksia voi sisältyä myös vaikkapa puolustusteollisuuden kaksikäyttötuotteisiin, kvanttiteknologiaan sekä akkuihin ja vähäpäästöisempään merenkulkuun, Niemelä vinkkaa.
Hän huomauttaa, että suomalaisyrityksille tarjotaan usein pitkälle räätälöityjä palveluja, vaikkapa hyödyllisiä kontakteja ja tapaamisia.
Myös Soulissa suunnitellaan parhaillaan käytännön järjestelyjä, miten Business Finlandin asiantuntijat siirtyvät osaksi edustustoa.
– Integraation myötä pääsemme eroon turhista kahden eri organisaation välisistä kommervenkeistä. UM:n yrityspalveluiden kehityksen ja Business Finlandin ulkomaantoimintojen myötä pystymme palvelemaan entistä tehokkaammin ja menemään samalla myös hyvin syvälle, Niemelä kiteyttää.
”Löytyykö Etelä-Koreasta ohjelmistoasiakkaita?”
Refamo Oy:n toimitusjohtaja Vesa Aaltonen oli yhteydessä UM:n yrityspalveluiden toimijoihin Etelä-Koreassa, kun tiesi, että suuntaisi pian maahan konferenssimatkalle. Hän halusi kartoittaa potentiaalisia asiakkaita yrityksen kehittämälle ohjelmistolle, joka arvioi mitatun datan perusteella hitsatun teräs- ja alumiinirakenteen jäljellä olevaa elinkaarta.
– Sain lähetystön ja Business Finlandin avulla nopeasti hyvät kontaktit. Kaikkien kanssa järjestyi tapaaminen matkani aikana. Se oli todella hyvä saavutus, Aaltonen kertoo.
Hän tapasi matkallaan Samsung Heavy Industriesin, Hyundai Heavy Industriesin, laivanrakennusketju Hanwha Oceanin sekä energiapuolen toimijan Approtiumin edustajat.
– Keskustelut jatkuvat. Viitteitä on siitä, että kaupallinen yhteistyö alkaisi kahden toimijan kanssa.
Refamo on Lappeenrannan yliopiston spin off ja sen ohjelmiston taustalla on vuosikymmenten tutkimustyö. Aaltosen mukaan kaupallistumisvaiheessa olevalle tuotteelle on kysyntää erityisesti meriteollisuudessa, energiasektorilla ja raidepuolella. Hän arvioi, että parhaassa tapauksessa yrityksen liikevaihto voi olla muutaman vuoden kuluttua noin 100 miljoonaa euroa.
– Soulin Suomea edustavat asiantuntijat tuntevat erittäin hyvin sikäläisen meriteollisuuden ja heillä on verkostoja monille muillekin meille tärkeille alueille. Paikallistuntemusta kannattaa hyödyntää, Aaltonen summaa.
”Minkä yliopiston kanssa yhteistyöhön Yhdysvalloissa?”
Kun Lapin ammattikorkeakoulu halusi löytää yhteistyöyliopiston Yhdysvalloista, yliopettaja Tanja Suomalainen otti yhteyttä ulkoministeriöön.
– Ulkoministeriössä reagoitiin toiveisiimme nopeasti. Ensimmäisessä tapaamisessa kerroimme, mistä olimme kiinnostuneita. Seuraavalla kerralla pääsimmekin jo juttelemaan Washingtonin-suurlähetystön asiantuntijan kanssa, kertoo Tanja Suomalainen.
Lapin ammattikorkeakoulua kiinnostivat erityisesti kaksoistutkinnot, joissa suomalaiset opiskelijat suorittaisivat osan tutkinnostaan Yhdysvalloissa ja yhdysvaltalaiset osan tutkinnostaan Suomessa. Katse suuntautui myös Minnesotaan ja muille alueille, joissa asuu paljon suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä.
– Yhtenä ideanamme oli tarjota opiskelijoille mahdollisuutta opiskella suomenkielisiä opintojaksoja – ja tiivistää Suomen ja Yhdysvaltain suomalaisalueiden yhteistyötä.
Suomalainen kertoo, että he saivat Washingtonista paljon apua.
– Meitä neuvottiin tutustumaan tarkasti eri yliopistojen opintokokonaisuuksiin, jotta pystyisimme muotoilemaan kumpaakin hyödyttävän toimintamallin. Saimme myös hyviä kontakteja yliopistoihin.
Lapin AMK:lla on jo kaksoistutkintosopimuksia eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Kaksoistutkintojen rakentaminen vaatii paljon työtä ja aikaa; liikkeelle lähdetään yksittäisten opintojaksojen ja vierailevien opettajien kautta.
– Yhteistyö yhdysvaltalaisten kanssa on suunnitteluvaiheessa. Mutta jonakin päivän se saattaa olla hyvinkin totta, Suomalainen miettii.