FacebookTwitterEmail

Pariisin ilmastokokouksesta puhtaat paperit

Neljä vuotta valmistellut Pariisin ilmastoneuvottelut olivat lopulta menestys. Vientivetoiselle cleantech-alalle maailmanlaajuiset ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat hyviä uutisia.
Teksti: Riitta Ekholm
Kuvitus: Essi Kuula

Pariisin ilmastoneuvottelut olivat kymppisuoritus, vaikka vielä matkalla kokouspaikalle viime joulukuussa ei Suomen pääneuvottelija Harri Laurikan mukaan ollut varmuutta siitä, syntyykö sopimus. Vaikeita kysymyksiä oli ilmassa.

Kokousta oli valmisteltu neljä vuotta ja odotukset olivat korkealla. Varsovassa oli sovittu vuonna 2013 siitä, että kaikkien maiden tulisi antaa alustava kansallisesti määritelty panos päästöjen vähentämiseksi hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta.

Jo syyskuussa panoksia oli kertynyt niin paljon, että mieli alkoi olla luottavainen.

kauppapolitiikka-cleantech-01

Vaikea rasti loppumetreille saakka oli jyrkkä kahtiajako kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä. Vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa maat oli jaettu kahteen ryhmään. Velvoitteet päästöjen vähentämisestä oli asetettu ainoastaan teollisuusmaille, mutta maailman valtasuhteet ovat muuttuneet: Esimerkiksi Kiina vastaa tällä hetkellä yli viidenneksestä maailman päästöistä. Monet runsas kaksikymmentä vuotta sitten kehitysmaiksi luokitelluista maista ovat nyt maailman rikkaimpien joukossa.

– Vastuiden jyrkkä kahtiajako murtui Pariisissa. Päästöjen vähentämisessä ja läpinäkyvyydessä tämä niin sanottu ”palomuuri” saatiin rikottua, Harri Laurikka toteaa.

– Kaikkien maiden osalta Pariisin sopimus ottaa huomioon kansalliset olosuhteet. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin, Kiinan ja köyhän Afrikan maan päästövelvoitteita tulkitaan eri tavalla.

Nyt jo 188 maata on antanut aiotun kansallisen panoksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhteensä nämä kattavat selvästi yli 95 prosenttia maailman päästöistä.

Sopimusta voidaan pitää historiallisena, sillä ensimmäistä kertaa kaikkien osapuolten edellytetään ryhtyvän omaehtoisiin toimiin. Ilmastokokouksessa päätettiin rajoittaa ilmakehän lämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen.

kauppapolitiikka-cleantech-02

Piristysruiske yrityksille

Yli viidennes yrityksistä uskoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi niiden liike­toimintaan. Näistä yrityksistä yli puolet näkee siinä suurta bisnespotentiaalia, selviää Elinkeino­elämän keskusliiton tekemästä selvityksestä.

Selvityksen mukaan jo noin 3 000 yritystä tarjoaa asiakkailleen konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asian­tuntija Tuuli Mäkelän mukaan tähän sisältyy valtavasti kasvupotentiaalia, sillä ilmasto-orientoituneet yhtiöt ovat usein kasvu- ja vientihakuisia.

– Varsinkin cleantech-ala odottaa isoja kasvunpaikkoja, vaikka markkina on globaalisti hyvin kilpailtu, Mäkelä sanoo.

Pariisin onnistuneet neuvottelut ovat lupaava merkki siitä, että investointeihinkin uskalletaan panostaa. Hän mainitsee Suomen vahvuuksiksi esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden, veden ja ilman puhdistuksen, uusiutuvan energian, kierrätyksen sekä biotalouden.

– Nyt olisi vietävä eteenpäin yritysten yhteishankkeita. Se auttaisi pienempiä kasvuyrityksiä pääsemään kiinni suurempiin asiakkuuksiin ja referensseihin, Mäkelä toteaa.

– Yritysten ajattelutavoissa on tapahtunut iso muutos. Enää ei piilotella omia saavutuksia, vaan ne jaetaan. Tästä hyötyvät kaikki.

Luonnonvarojen niukkuus pakottaa globaalin maailman siihen, että materiaalien on kierrettävä uudessa muodossa mahdollisimman pitkään. EK:n selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä näkee kiertotaloudessa bisnesmahdollisuuksia. Esimerkiksi tuotteiden korjaaminen ja jakamistalous varsinkin liikenteessä kasvavat.

– Siinä missä cleantech on vientivetoista, kierto­talous keskittyy enemmän kotimarkkinoille, Tuuli Mäkelä korostaa.

Jussi Vanhanen Finprosta arvioi, että cleantechin markkinat ovat viime vuonna olleet Suomessa noin 30 miljardin luokkaa ja vuotuinen globaali kasvu on seitsemässä prosentissa. Neljän vuoden kuluttua puhumme 50 miljardin kokoisesta liikevaihdosta.

Cleantech on Vanhasen mukaan ollut mega­trendi jo pitkään ja nyt on tarkoitus kerätä Suomesta yritysryppäitä, jotka pystyvät kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla.

Tällä hetkellä cleantech-sektori työllistää kotimaassa noin 50 000 henkilöä, mutta vuonna 2020 arvio on 90 000:ssa.

kauppapolitiikka-cleantech-03

Älykaupungit ajurina

Ilmastonmuutos on iso haaste ja sen ratkaisemiseksi on otettava käyttöön olemassa olevat ratkaisut sekä kehitettävä uusia.

Älykaupungit ovat Sitran johtavan asiantuntijan Tiina Kähön mukaan tulevaisuuden ajureita. Ne lupaavat jo viiden vuoden kuluttua vuosittaiset 1 500 miljardin euron markkinat cleantech-alan yrityksille.

– Noin 70–80 prosenttia maailman väestöstä on arvioitu asuvan kaupungeissa vuonna 2050. Tässä on iso potentiaali sekä perinteiselle teollisuudelle että älyteknologian yrityksille, Kähö toteaa.

– Kaikkein mullistavinta on muutos ja kasvu liikennesektorilla: älykkäät liikennejärjestelmät, polttokenno-, sähkö- ja hybridiautot sekä itseohjautuvat ajoneuvot tarjoavat selvityksemme mukaan yli 8 000 miljardin euron vuotuiset globaalit markkinat vuonna 2050.

– Puhtaiden ratkaisujen markkina on Suomen näkökulmasta lähes rajaton. Valtiot, kaupungit ja yritykset ovat nyt yhdessä vetovastuussa, Kähö toteaa.

Jo olemassa olevat ratkaisut ovat Sitran Green to Scale -selvityksen mukaan iso piristysruiske päästöjenvähennykselle. Raportissa on listattu 17 toteutettua globaalia toimenpidettä, jotka voitaisiin monistaa maailmalla. Tällä päästäisiin hyvin lähelle kahden asteen lämpenemisen polkua.

– Päästöjen vähentämisessä on mahdollisuus päästä 12 gigatonniin, mikä vastaa yhteensä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettua määrää, Kähö sanoo.

 

Esimerkkejä ilmastorahoitukseen keskittyneistä rahastoista