FacebookTwitterEmail

Vihdoinkin WTO:ssa!

Venäläiset tunnetaan vaativina neuvottelukumppaneina – mutta WTO:n jäsenyysneuvotteluissa he löivät kaikkien aikojen ennätyksen: tie sopimukseen kesti 18 vuotta. Venäjän matka WTO:n jäseneksi alkoi huhtikuussa 1994 ja päättyi 22.8.2012, kun Venäjän WTO-jäsenyys astui voimaan.
Teksti: Lena Sjöblom

Mikä muuttui?

Mikä sitten muuttui tuona elokuisena keskiviikkona? Silloin muuttui aika moni asia, mutta monia muutoksia saadaan vielä odottaa. Pitkien jäsenyysneuvottelujen tuloksena Venäjälle myönnettiin ennätyspitkät siirtymäajat – viimeiset sitoumukset toteutuvat vasta vuoteen 2020 mennessä. Suojatakseen omaa teollisuuttaan ulkopuoliselta kilpailulta Venäjä vaati erityisen pitkää siirtymäaikaa kolmelle sektorille: maataloudelle, vakuutus- ja pankkisektorille sekä autoteollisuudelle.

Kaiken kaikkiaan Venäjän WTO-sopimuksessa on 164 erilaista sitoumusta. Suurin osa koskee ulkomaankaupan säädöksiä: tuonti- ja vientitulleja, määrärajoituksia, tuontilisenssejä ja muita kaupan asiakirjoja. Eli tavara kulkee jatkossa meidänkin itärajamme yli helpommin – ja toivottavasti myös nopeammin. WTO:n yleisten kaupan vapauttamisvaatimusten lisäksi Venäjä on sitoutunut myös palvelualan liberalisointiin, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantamiseen sekä kotimaisen teollisuuden ja maatalouden suoran subventoinnin rajoittamiseen. Sen sijaan Venäjä ei tässä vaiheessa liity julkisten hankintojen sopimukseen, eikä WTO poista Venäjän strategisten sektoreiden rajoituksia.

Suomi hyötyy

Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä kahdella tavalla: yhtäältä viennin kasvumahdollisuuksien, toisaalta Venäjän investointi-ilmapiirin parantumisen kautta.

Nykyisellä vientirakenteella Suomi voi hyötyä Venäjän alennetuista tuontitulleista yli 250 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa lähes viittä prosenttia Suomen Venäjän-viennin arvosta. Osa hyödystä siirtyy kaupalle ja kuluttajalle, ja kokonaisuutena kilpailuetu on merkittävä. Suomen tavaraviennissä Venäjän tuontitullien taso on tällä hetkellä keskimäärin 9,6 prosenttia. Uusien WTO-sitoumusten toteuduttua tullitaso laskee nykyisen vientirakenteen perusteella noin 5 prosenttiin. Siirtymäajat vaihtelevat, mutta suurin osa Suomen vientiä koskevista tullitariffimuutoksista toteutuu 3–5 vuoden sisällä. Suurimman hyödyn saavat kemian-, paperi- ja elintarviketeollisuus, joiden tuontitullitariffit laskevat suhteellisesti eniten. Koneiden ja laitteiden tullitariffimuutokset ovat pienempiä, mutta hyöty on silti merkittävä.

Tuonnissa euromääräinen hyöty on pienempi, tuonnin nykyrakenteella noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa Suomen tuonnista Venäjältä on energiatuotteita, joiden tullit eivät WTO-jäsenyyden myötä käytännössä muutu. Tuonnissa merkittävimmät säästöt tulevat raakapuun tuonnista. Raakapuun vientitullit putoavat noin puoleen nykyisestä, eikä Venäjä voi niitä enää yksipuolisesti nostaa.

  • Metsäteollisuus hyötyy sekä tuonti- että vientitullien muutoksista. WTO-jäsenyyden myötä loppui pitkä kiista raakapuun vientitulleista. Havupuun tullimaksut laskivat euromääräisesti puoleen ja lehtipuun tullimaksut noin neljännekseen nykyisestä.
  • Teollisuuden koneiden ja laitteiden osalta Suomelle tärkeiden vientituotteiden suurimmat tullinalennukset koskevat koneiden puolella esimerkiksi lämpökattiloita ja osaa maatalouskoneista.
  • Rakennussektorilla alenevat merkittävästi muun muassa Suomelle tärkeiden villaeristeiden ja valmistalojen tuontitullit.
  • Elintarvikkeissa maitotuotteiden ja viljatuotteiden tuontitullit alenevat. Lisäksi terveys- ja kasvinsuojelusääntöjen selkeyttäminen helpottaa elintarvikevientiä kokonaisuudessaan.

Tullitariffimuutosten hyödyt ovat kuitenkin vain osa Venäjän WTO-jäsenyyden mukanaan tuomista hyödyistä. Vientiyrityksiä ovat vaivanneet myös Venäjän byrokratia, hankalat tekniset ja terveyssäännökset sekä virastojen mielivaltaiset päätökset. WTO-jäsenyys ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta lisää johdonmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä kaupan menettelytavoissa.

Venäjä on osana WTO-sopimusta sitoutunut avaamaan palvelusektoriaan ulkomaisille sijoittajille. WTO-jäsenyyden myötä parannuksia odotetaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan.

Millainen jäsen Venäjästä tulee?

Venäjän johto on todennut, että Venäjä tulee olemaan WTO:n aktiivinen jäsen, joka osallistuu sekä järjestön kehitystyöhön että omien etujensa puolustamiseen. Venäjällä WTO:n sääntöjä ja toimintaa tunnetaan heikosti ja jäsenyyden seurauksia pelätään. Toinen toistaan pahempia uhkakuvia on tuotu esille. Erityisen huolissaan ovat olleet maatalouden ja elintarviketuotannon etujärjestöt. Lisääntyvästä kilpailusta hyötyvät venäläiset kuluttajat, mutta kuluttajien puolestapuhujia on Venäjällä vähän, teollisuuden lobbaajia paljon.

Suomi ja EU aikovat tarkasti seurata, miten Venäjä soveltaa sopimuksen sääntöjä.  WTO-jäsenyys on kuitenkin jo itsessään merkittävä osoitus siitä, että Venäjä on selkeämmin sitoutunut kansainväliseen kauppajärjestelmään. WTO-jäsenyys raottaa ovea myös Venäjän OECD-jäsenyydelle, jonka Venäjän johto toivoo voivan toteutua jo vuonna 2013, kun Venäjästä tulee G-20:n puheenjohtajamaa.

Lue laajempi versio Lena Sjöblomin WTO-artikkelista täältä.