FacebookTwitterEmail

Uusi WTO-sopimus sujuvoittaa kauppaa

Maailmankauppajärjestö WTO:n kauppamenettelysopimuksen tavoitteena on nopeuttaa tullausta, vähentää tarpeetonta paperityötä sekä lisätä tiedonsaantia ja ennakoitavuutta.
Teksti: Hannele Tavi
Kuvitus: Essi Kuula ja iStockphoto

Maailmanpankki on laskenut, että Kiinassa yrityksellä kuluu vientimuodollisuuksiin keskimäärin 47 tuntia. Muodollisuuksien läpikäyminen maksaa keskimäärin 607 dollaria. Intiassa aikaa kuluu kolme kertaa enemmän, 144 tuntia, ja kustannuksia kertyy 502 dollaria. OECD-maissa aikaa kuluu 15 tuntia, ja kustannukset ovat keskimäärin 186 dollaria.

Byrokraattiset viivästykset ja muut prosessit, kuten tullausmenettelyt, rasittavat kansainvälistä kauppaa ja tavaroiden vientiä yli rajojen. On laskettu, että maailmanlaajuisesti noin seitsemän prosenttia kaupan arvosta hukkuu paperityöhön. Myös suomalaisyritysten kokemista kaupanesteistä yli kymmenen prosenttia koskee hankalia tullausmenettelyjä.

Sekä tuonnin että viennin menettelytapojen yksinkertaistaminen, modernisointi ja harmonisointi ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi maailmankaupan edistämisessä. Maailman kauppajärjestö WTO:n yhdeksännessä ministerikokouksessa Balilla vuonna 2013 päästiin lopputulokseen neuvotteluissa kaupankäynnin menettelyitä koskevassa monenkeskisessä sopimuksessa. Neljä vuotta myöhemmin, 
22. helmikuuta 2017, astui voimaan niin kutsuttu TFA-sopimus (Trade Facilitation Agreement).

Kauppamenettelysopimuksen voimaanastumiseen vaadittiin 2/3:n eli 110 WTO-jäsenmaan kansallinen ratifiointi. Sopimus sitoo kaikkia WTO-jäseniä sitä mukaa, kun ne saattavat sopimuksen kansallisesti voimaan. Ensimmäisinä jäsenmaina sopimuksen ratifioivat Singapore, Hong Kong ja Yhdysvallat. Euroopan unioni ratifioi sopimuksen lokakuussa 2015.

TFA-sopimus on WTO:n ensimmäinen multilateraalinen sopimus sitten järjestön perustamisen 20 vuotta sitten.

– Kyseessä on maailmankaupan kannalta hyvin merkittävä asia, korostaa Heli Siikaluoma ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolta.

Käytännön helpotusta

Miten kauppamenettelysopimus TFA sitten tulee helpottamaan rajamuodollisuuksia ja kaupankäyntiä yli rajojen?

TFA-sopimuksesta hyötyvät yritykset, jotka ovat integroituneet globaaleihin arvoketjuihin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan analyysien mukaan peräti 76 prosenttia Suomen viennistä koostuu välituotteista, mikä on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen suuri osuus. Esimerkiksi EU-maiden keskiarvo on 67 prosenttia. Suomen pääroolina maailmantaloudessa on arvoketjun seuraavan vaiheen – ei siis suoraan loppukäyttäjän – palveleminen.

Välituotteiden tuotannossa tuotteet tai niiden osat liikkuvat edestakaisin Suomeen ja maasta pois. Kun osat ja komponentit liikkuvat arvo­ketjussa useita kertoja tullirajan yli ja tämä prosessi on työläs tai kallis, yritykselle koituu kustannuksia.

Vielä muutama vuosikymmen sitten yritysten jalostusketjut olivat pitkälle kansallisia. Nykyään jalostusketju raaka-aineista lopputuotteiksi on monilla aloilla kansainvälistynyt. Raaka-aineista tehdään komponetteja, jotka usein viedään toiseen maahan jatkojalostettaviksi ja sieltä edelleen muualle.

Esimerkiksi ABB sekä kehittää että valmistaa Suomessa sähkömoottoreita, joista suuri osa päätyy vientiin. Moottorien sisältämät osat tuodaan ympäri maailmaa Intiasta Viroon. Tämä kaikki ovat välituotteiden tuontia Suomeen. Kun tuote on kokoonpantu, se viedään esimerkiksi pumppuvalmistajalle Saksaan, joka myy lopputuotteen vaikkapa Saudi-Arabiaan öljynjalostamolle.

TFA-sopimus käsittelee vientiin ja tuontiin liittyviä maksuja ja muodollisuuksia sekä kauttakulkua. Sopimuksella pyritään nopeuttamaan esimerkiksi juuri erilaisten maasta toiseen kulkevien osien tullausta, vähentämään tarpeetonta paperityötä sekä lisäämään tiedonsaantia ja ennakoitavuutta.

Mikäli TFA-sopimus tulee täysimääräisenä voimaan, OECD on arvioinut, että se vähentäisi yritysten kauppakustannuksia keskimäärin 12–17 prosenttia, mikä olisi enemmän kuin kaikkien voimassa olevien tullien poistaminen. Jo yhden prosentin säästö merkitsee noin 40 miljardin dollarin kustannussäästöjä maailmanlaajuisesti.

WTO:ssa on tällä hetkellä 164 maata. TFA-sopimuksen toimeenpaneminen maailmanlaajuisesti myös WTO:n ulkopuolisiin maihin voisi kasvattaa BKT:ta noin puoli prosenttia ja lisätä vientiä vajaa kolme prosenttia vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Konkreettinen hyöty olisi myös tuontiin kuluvan ajan väheneminen yli puolellatoista päivällä ja vientiin kuluvan ajan väheneminen lähes kahdella päivällä.

Hyötyjä pienemmille

Kauppamenettelyjen yksinkertaistaminen hyödyttää kaikkia yrityksiä, jotka tuovat tai vievät tavaroita. Erityisesti siitä hyötyvät pienet ja keskisuuret yritykset, sillä tullaukseen liittyvät tiedonhaku ja paperityö sekä maksut ja muodollisuudet muodostavat suhteessa suuremman kustannuksen pienelle kuin isolle yritykselle.

TFA-sopimus tukee omalta osaltaan myös kehitysmaiden integroitumista osaksi globaalia taloutta. On arvioitu, että TFA laskee kehittyvien maiden vienti- ja tuontikustannuksia jopa noin 15 prosentilla. Suomi tukee sopimuksen toimeenpanoa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa yhteistyössä Maailman tullijärjestö WCO:n kanssa kolmella miljoonalla eurolla.

– Kehittyvillä markkinoilla kaupankäynnistä aiheutuvat kustannukset, kuten tullausmenettelyihin kuluva aika, ovat usein merkittävästi korkeammat kuin kehittyneissä maissa. Näin ollen kehittyvät maat saavat sopimuksesta myös suhteellisesti suurimmat hyödyt, Siikaluoma sanoo.

Suomessa sopimuksesta hyötyvät eniten yritykset, joiden kauppakumppani sijaitsee kehittyvillä markkinoilla tai kehitysmaissa. Kaikki kehitysmaat eivät kuitenkaan välttämättä vielä ole ottaneet käyttöön kaikkia sopimuksen sisältämiä määräyksiä, sillä niillä on mahdollisuus saada lisäaikaa ja hakea teknistä apua määräysten toteuttamiseksi.

 

Kauppamenettelysopimus tfa