2.5.2023 Markkinat Kenia

Kenia on portti Itä-Afrikan markkinoille

Kenia on perinteinen markkinatalousmaa, jolla on pitkät suhteet Eurooppaan. Kenian kasvava keskiluokka, kaupungistuminen sekä valtion panostus eri aloille luovat liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Päivi Arvonen Päivi Arvonen

Keniaan mahtuu monia todellisuuksia. Nairobin kaupunkisilhuettiin on kymmenen vuoden aikana noussut lukuisia tornitaloja. Rakentaminen jatkuu; torninostureita on paljon. Kenian talous kasvaa vakaasti noin viisi prosenttia vuodessa.

Köyhyys on 56 miljoonan asukkaan Keniassa kuitenkin edelleen iso ongelma. Viime aikoina osa Keniasta on kärsinyt pahimmasta kuivuudesta vuosikymmeniin.  Kuivuuden vuoksi kuolleiden karjaeläinten arvo on yli miljardi dollaria. Kenian valtio on havahtunut ilmastonmuutoksen konkreettisiin seurauksiin ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on korkealla valtion prioriteettilistalla.

− Rakentaminen, elintarviketuotanto, maatalouden kehittäminen, ruokaturvallisuus, uudet muovia korvaavat pakkausmateriaalit ovat Keniassa juuri nyt vahvasti kasvavia aloja, joilla on tilaa ja kysyntää myös suomalaisyritysten osaamiselle, sanoo Business Finlandin Nairobin toimiston johtaja Esa Rantanen.

Kenian maatiloista valtaosa on pientiloja, mutta suurilla maatiloilla voisi olla markkinoita suomalaisyrityksille.  Rantanen näkee etenkin maatalouden skaalautuvuuden ja ruuantuotannon koneellistamisen kuten myös elintarviketeollisuuden koneiden ja laitteiden, etenkin jäähdytykseen ja kylmäketjuun liittyvien ratkaisumallien sekä myös ruokaturvallisuuden olevan aloja, joiden markkinamahdollisuuksia suomalaisyritysten kannattaisi Keniassa tutkia.

Keskiluokan kasvun myötä Keniassa lisääntyy kysyntä myös terveydenhuollon ja hyvinvointialan tuotteille ja palveluille.

− Myös terveydenhuollon diagnostiikkalaitteisiin liittyvä teknologia on ala, jonka kysyntä kasvaa, Rantanen sanoo.

Paikallinen kumppani ja hyvä pohjatyö tärkeitä

Esa Rantanen on huomannut suomalaisyritysten välillä hiukan kuin heittävän tikkaa tikkatauluun päättäessään mihin Afrikan maahan haluaisivat lähteä tekemään kauppaa.

− Mielipidettä ei kannata lukita etukäteen.  Suomessa ei voi päättää, mitä mikäkin Afrikan maa tarvitsee. Kannattaa tulla paikan päälle ja selvittää, Rantanen sanoo.

Kenia on suomalaisyrityksille hyvä portti itäisen Afrikan markkinoille.

− Yrityksen toimialasta riippuu paljon mihin Afrikan maahan kannattaa suunnata. Jos toimii esimerkiksi kaivosalalla, Tansania on Keniaa oikeampi osoite.

Keski-Afrikassa sijaitseva tiheästi asuttu 13, 5 miljoonan asukkaan Ruanda on yksi maailman voimakkaimmin kasvavista talouksista, jonka talous on kasvanut noin seitsemän prosenttia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ruandaa on kuvailtu Afrikan Singaporeksi tai uudeksi Dubaiksi.

− Ruanda voi olla jossain tapauksissa oikein hyvä maa pilotoida omaa tuotetta tai palvelua, Rantanen sanoo.

Kenian valtteina Rantanen pitää paitsi alueen suurinta ostovoimaa, myös turvallisuutta ja lyhyitä välimatkoja, joita maan sisällä voi myös lentää sekä hyviä lentoyhteyksiä naapurimaihin.

− Paikallinen luotettava kumppani tai paikallinen edustaja on Keniassa ensiarvoisen tärkeää. Asiantuntijoiden käyttämiseen ja kumppanin löytämiseen kannattaa käyttää aikaa, vaivaa ja rahaa, Rantanen sanoo.

Etenkin teollisuuden alan yrityksille Rantanen suosittelee kontaktien löytämiseen perinteisiä messuja. Keniassa toimii myös lukuisia eri alojen konsulttifirmoja, jotka auttavat kauppakumppanin etsinnässä.

Julkishallinnon hankkeita ei kannata arastella

Asiantuntijat muistuttavat myös juridisen asiantuntija-avun käyttämisen tärkeydestä.

− Sinisilmäinen ei pidä olla missään. Selkeät sopimukset ja lakimiesten käyttäminen sopimusten muotoilussa on Keniassakin erittäin tärkeää, Rantanen sanoo.

Kenian oikeusjärjestelmä perustuu brittiläiseen tapaoikeudelliseen juridiseen järjestelmään.

− Liike- ja sijoitustoiminta on Keniassa turvattua. Oikeuslaitos toimii hyvin ja säätely-ympäristö ei ole erityisen monimutkaien. Yhä useampia asioita voi hoitaa sähköisesti, kertoo monia suomalaisyrityksiäkin Kenian markkinoilla auttanut asianajaja Salah Amin.

Amin on opiskellut lakia sekä Englannissa että Keniassa ja toiminut Kenian korkeimman oikeuden asianajajana vuodesta 1995 lähtien. Hän on myös Amin & Co -toimiston toinen perustaja ja omistaja.

− Isoimmat hankkeet ovat julkisella sektorilla. Niitä kannattaa etsiä eikä julkista sektoria kannata arastella. Hallitukset etenkin Itä-Afrikan alueella ovat tulleet viime vuosina paljon aiempaa avoimemmiksi ja läpinäkyvimmiksi, Amin sanoo.

Afrikassa tarvitaan kärsivällisyyttä sekä läsnäoloa

Monilla suomalaisyrityksillä kuten Koneella, Wärtsilällä ja Nokialla on pitkä kokemus Kenian markkinoista. Yksi pitkään, noin 30 vuotta, Keniassa toiminut suomalaisyritys on sään, ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin keskittyvä Vaisala. Vaisalalla on tytäryhtiö Nairobissa.

− Keniassa ja muuallakin Afrikassa tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Pitää varautua siihen, että suunnittelutyö kestää pitkään ja asiat etenevät hitaasti, sanoo Vaisalan sää- ja ympäristöliitetoiminta-alueesta Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa vastaava johtaja Kimmo Ristolainen.

Ristolainen näkee Kenian hyötynä paitsi vahvan talousalueen myös sijainnin.

− Nairobi on Itä-Afrikan keskus, josta on hyvät yhteydet muualle alueelle.

Myös Ristolainen kannustaa Kenian ja Afrikan markkinoille tuloa miettiviä suomalaisyrityksiä matkustamaan paikan päälle.

− Suomella on hyvä maine, mutta suomalaisen yrityksen pitää itse luoda luottamus asiakasorganisaatioon ja sen henkilöstöön. Tähän pitää varata aikaa. On tärkeää, että yrityksen suomalaisuus näkyy, vaikka käytännön asioiden hoitamiseen on hyvä olla paikallinen kumppani, Ristolainen sanoo.

Ristolainen osallistui tuolloisen elinkeinoministeri Mika Lintilän vienninedistämismatkalle Keniaan ja Tansaniaan tammi-helmikuun vaihteessa. Ministerivetoiseen vierailuun osallistuminen ei Ristolaisen mukaan ole yritykselle taikasauva.

− Yrityksen pitää valmistautua matkaan hyvin ja miettiä matkalle selkeä tavoite sekä organisaatiot. jotka haluaa tavata. Ministerin delegaatio voi olla hyvä keino päästä keskustelemaan sellaisten tahojen kanssa, joihin ei olisi keskusteluyhteyttä ilman delegaatiota.

Keniassa on Ristolaisen mukaan tällä hetkellä kysyntää etenkin niille yrityksille, jotka voivat edistää Kenian varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin esimerkiksi maataloudelle ja ruuantuotannolle.

Kenia on poliittisesti vakaa demokratia

Suomen Kenian-suurlähettiläs Pirkka Tapiola näkee Keniassa monia positiivisia signaaleja.

− Kenian poliittinen vakaus näyttää hyvältä. Demokratia toimii. Kenia on perinteinen markkinatalous, jossa työvoima on edullista.

Hän muistuttaa Afrikan ja Euroopan olevan naapureita, joilla on pitkät ja läheiset suhteet.

− Aikaeroa ei ole, eikä siis jet lagia, tämä helpottaa paljon. Nairobiin on Helsingistä hyvät lentoyhteydet. Täällä on monia mahdollisuuksia. Yrityksen on tärkeää valmistautua hyvin; tuntea paikalliskulttuuria ja hankkia hyvä lakimies, Tapiola sanoo.

Suomen tavoite on kaksinkertaistaa Suomen ja Afrikan maiden välinen kauppa vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä.

− Ilman Keniaa ei tähän kaupan kaksinkertaistamisen tavoitteeseen voi päästä, Tapiola sanoo.