8.12.2016 Markkinat

Kestävällä opintiellä

YK:n jäsenmaat sopivat vuosi sitten kestävän kehityksen uusista tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG:t) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä seuraavan 15 vuoden aikana.

Kestävän kehityksen lähtökohtana on tukea kehitystä ja kasvua, jossa nykyhetken tarpeet tyydytetään ilman että viedään tulevilta sukupolvilta mahdollisuus samaan. Keskeisenä ajatuksena on, ettei mikään maa jää kehityksestä jälkeen ja äärimmäinen köyhyys kaikkialta ja kaikissa muodoissa poistuu. Kestävän kehityksen on tarkoitus toteutua kaikilla osa-alueilla: niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.

Suurlähettiläs ja ulkoministeriön kauppa- ja kehitysosaston johtava asiantuntija Sinikka Antila korostaa, että yritykset ovat YK:n asettamien 17 tavoitteen saavuttamisessa avainroolissa. Toisaalta tavoitteista on myös yrityksille etua, koska ne tarjoavat hyvät lähtökohdat luoda uusia liiketoiminnallisesti kannattavia tuotteita, palveluita ja käytäntöjä sekä laajentaa markkina-alueitaan myös kotimaan rajojen ulkopuolelle.

Nyt voimassa oleva kestävän kehityksen tavoitekehikko poikkeaa merkittävällä tavalla aiemmin voimassa olleista YK:n vuosituhat­tavoitteista, sillä se velvoittaa kaikkia YK-maita yhtälailla. Toisin sanoen Suomi ja kehitysmaat ovat tavoitteisiin pyrittäessä samalla viivalla.

Toinen merkittävä muutos on sen tunnustaminen, että voimassa olevia tavoitteita ei voida saavuttaa yksin hallitusten keinoin. Sen sijaan tarvitaan yksityistä sektoria resurssien ”vivuttamiseksi” mutta myös innovatiivisten ratkaisujen löytämiseksi kehityshaasteisiin.

– Yrityksille tämä merkitsee uusia bisnesmahdollisuuksia niin Suomessa ja muissa kehittyneissä talouksissa kuin myös kehittyvillä markkinoilla, Antila sanoo.

Kilpailuetua Pohjolaan

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen tuo monille jo pitkään toiminnan vastuullisuutta korostaneille suomalaisyrityksille selvän kilpailuedun. Tätä asemaa yritysten tulisi osata hyödyntää nykyistä paremmin markkinoidessaan tuotteitaan kotimaan rajojen ulkopuolelle.

– Team Finlandin vienninedistämistyössä painotetaan jo vastuullisuusasioiden merkitystä vientiin vaikuttavana tekijänä. Tietoisuutta SDG-asioista ja vastuullisesta yritystoiminnasta olisi tosin lisättävä edelleen yritysten ja vienninedistämistä tekevien keskuudessa, Sinikka Antila korostaa.

Kuluttajat ovat tänä päivänä aiempaa vaativampia ja valveutuneempia muun muassa ympäristöasioissa ja kiinnittävät vastuullisuuteen entistä enemmän huomiota.

– SDG-viitekehys tarjoaa yrityksille erinomaisen käytännön työkalun, jonka avulla ne voivat integroida kestävän kehityksen kiinteäksi osaksi yrityksen omaa liiketoimintastrategiaa. Sen avulla yritys voi viestiä vastuullisuustavoitteistaan ja saavutuksistaan esimerkiksi kierrätyksessä tai materiaalitehokkuudessa asiakkaille, sijoittajille ja sidosryhmille.

Jatkossa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulevat todennäköisesti lisäämään yritysten kohtaamaa painetta entisestään toimia vastuullisesti. Samalla ne tulevat  vaikuttamaan yrityksiä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin ohjeistuksiin ja säädöksiin.

Etulyöntiasemassa ovat vastuullisuus­asioiden edelläkävijäyritykset, jotka jo huomioivat hyvin oman liiketoimintansa negatiiviset vaikutukset ympäröivään maailmaan ja pyrkivät vähentämään niitä ja samalla lisäämään positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

– Jo nyt Suomesta löytyy lukuisa määrä muun muassa terveys-, koulutus-, vesi– ja sanitaatiopalveluita tarjoavia yrityksiä, joiden toiminta tavalla tai toisella edistää asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, Antila toteaa.

Huipputason koulutusta maailmalle

Vaikka viimeaikoina on noussut huoli koululaisten osaamista arvioivien PISA-tulosten heikkenemisestä, suomalaiseen koulutus­vientiin liittyviä hankkeita on käynnissä monia jopa Kiinassa, joka on sijoittunut Suomea paremmin esimerkiksi PISA-tuloksissa.

– Monet maat ovat ymmärtäneet oppimisen ilon, luovuuden ja oppijalähtöisyyden merkityksen yhteiskunnan ja talouden kehittymisessä. Erityisesti suomalaisten opettajien huippuosaaminen, opetussuunnitelmien kehittäminen ja opetuksen yksillöllistäminen kiinnostavat laajasti, toteaa koulutusvientiyhtiö EduCluster Finlandin (ECF) Aasian-päällikkö Anna Korpi.

EduCluster Finland on Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhdessä omistama koulutusvientiyhtiö. Yhtiön 60 työntekijää toimii erityisesti Lähi-idässä, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa erilaisissa koulutuksen kehittämishankkeissa.

ECF:n koulutusvientityössä korostetaan erityisesti suomalaisen koulutuksen arvomaailmaa, joka on hyvin linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Suomalainen yhteiskunta on aina arvostanut koulutusta ja nähnyt sen tienä vaurauteen, edistykseen, innovaatioihin ja kansallisten tai maailman­laajuisten ongelmien ratkaisemiseen. Tätä viestiä ja osaamista Suomi jakaa koulutusviennin kautta eri puolille maailmaa.

– Näemme, että Suomen koulutuksen vahvuudet ovat monelta osin kestävän kehityksen ja niiden tavoitteiden rakennuspalikoita. ECF ei erityisesti korosta koulutusviennissä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, mutta esimerkiksi laadukkaan koulutuksen, sukupuolten välisen tasa-arvon, yhtäläisten mahdollisuuksien ja lasten kokonais­valtaisen hyvinvoinnin korostaminen on läsnä kaikessa yhtiön toiminnassa.

Korven mukaan laadukas koulutus on mitä parhain tapa saada aikaan ruohonjuuritason edistystä. Maailmalla koulutuksen laatu määritellään usein pelkästään akateemisten oppimistulosten kautta.

– Esimerkiksi Kiinassa vanhemmat ovat valmiita tekemään melkein mitä vain lastensa koulumenestyksen eteen. Suomalainen koulutusvienti nojaa toki hyviin oppimis­tuloksiimme, mutta samalla painotamme pelkän akateemisiin tuloksiin tähtäämisen sijaan  ilon, leikin ja yhdessä tekemisen tärkeyttä lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta.

Mallia Pohjoismaista

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tulevat mitä todennäköisemmin lisäämään myös investointeja ja rahoitusta sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään energiatehokkaita, resurssiviisaita ja puhtaita teknologioita sekä erilaisten tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämistä.

– Suomalaisten yritysten tarjoama huipputeknologia on ympäristöystävällistä ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Lisäksi suomalaisyritykset tunnetaan maailmalla luotettavina yhteistyökumppaneina, jotka tekevät yhteistyöstä myös kehitysmaiden yritysten kanssa, ulkoministeriön Antila korostaa.

Ruotsin ulkoministeriön vienti- ja yhteiskuntavastuuasioista vastaavan apulaisosastopäällikön Torsten Ericssonin mukaan monet ruotsalaisyritykset ovat jo pitkään ymmärtäneet sen, millainen riski on olla huolehtimatta kestävään kehitykseen liittyvistä asioista isoja investointipäätöksiä tehdessä. Ruotsin vahvuudet kestävän kehityksen edelläkävijämaana näkyvät jo esimerkiksi puhtaan veden, sanitaation, energian sekä kuljetusaloilla.

– Pohjoismaiden vahva ote puhtaiden teknologioiden osaamisessa ja kehittämisessä tulee kestävän kehityksen tavoitteiden kiristymisen seurauksena luomaan uusia vienti­mahdollisuuksia. Monet muut Euroopan maat vasta etsivät keinoja, joilla voivat paremmin vastata uusien SDG-tavoitteiden vaatimuksiin.

Norjassa Innovasjon Norge ja hallitus puolestaan kannustavat maan yrityksiä kansain­välistymään ja panostamaan T&K-resurssejaan muun muassa kasvussa olevaan biotalouteen, merestä saatavien resurssien hyödyntämistä tukevien teknologioiden kehittämiseen sekä puhtaisiin energiamuotoihin.

Innovasjon Norgen toimitusjohtajan Anita Krohn Traasethin mukaan Norjan viennin edistämiseksi maassa käynnistettiin viime vuonna niin sanottu DreamCommitment-ohjelma, jonka puitteessa on lähdetty kuuntelemaan startup-yrityksiä, yritysklustereita sekä T&K-kenttää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on uusien ideoiden löytäminen maan viennin edistämiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi.

– Ohjelman puitteessa saimme kokoon yli 3 500 liike-elämän ja eri yhteisöjen päättäjää keskustelemaan maan tulevaisuudesta yli 80 erilaisessa tapahtumassa. Keskustelujen kautta etsimme keinoja – eli niin sanottuja unelmia, joita seuraamalla Norjan aloittelevat yrittäjät ja vakiintuneet yritykset voivat toteuttaa maan hallituksen asettamia tavoitteita kestävän kehityksen osalta.

Keskusteluissa kävi selvästi ilmi muun muassa yritysten halu satsata jatkossa aiempaa enemmän kestävää kehitystä edistäviin tuotteisiin ja palveluihin, sillä näissä piilevät suurimmat kasvumahdollisuudet.

Biotalouden osalta Traaseth kuuluttaa kansainvälisen yhteistyön lisäämisen tarvetta Pohjolassa, sillä tällä tavoin voidaan saattaa globaalissa mittakaavassa varsin pienten Pohjoismaiden resurssit nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

– Esimerkiksi Norjalla on osaamista, teollisuutta ja pääomia, mutta haasteenamme on voimavarojen kohdentaminen biotalouden tarpeisiin. Yritykset tarvitsevat myös lisää tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia biotalous tarjoaa ja miten näitä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää muokkaamalla ne kasvustrategioiksi ja tuotteiksi, jollaisia markkinoilla nyt ja tulevaisuudessa kysytään.

Norjan olisi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista saatavan hyödyn maksimoimiseksi keskityttävä sellaisiin aloihin, joissa sillä on jo vahvaa näyttöä ja kilpailullinen etulyöntiasema.

– Norjan kaltainen pieni maa ei voi panostaa täysillä kaikkiin aloihin, vaan sen pitää keskittyä erityisesti niihin alueisiin, joissa on jo näyttöä menestyksestä. Suurimmat mahdollisuudet piilevät siellä, missä globaalit ja kansalliset kestävän kehityksen haasteet kohtaavat Norjan osaamisen, kompetenssin sekä luonnonvarat, Traaseth sanoo.