Kiina ja EU – toisilleen tärkeät
Kävin keväällä Kiinassa. Kolmen kaupungin kierros – Shanghai, Peking ja Hongkong – oli vaikuttava. Edellisestä Kiinan-matkastani oli jo ehtinyt vierähtää useampi vuosi, joten tulin aivan ”uuteen maahan”.
Huhtikuussa Kiina oli avautunut ja talous pyörii, mutta koronapandemia eristyksineen ja karanteineen ei kuitenkaan ollut vielä lähtenyt mielistä. Kokemus oli ollut rankka. Vaikka tilanne on nyt toinen, epävarmuus on jäänyt kytemään: toistuuko toimintatapa?
Liiketoiminta vaatii ennustettavuutta, toimintaympäristön pelisääntöjen tulee olla yhdenvertaiset, selvät ja kaikille samat. Viranomaisten rooli on taata, että näin tapahtuu. Tämä oli keskeinen viestini kaikissa käymissäni keskusteluissa.
Suomen ja Kiinan välinen kauppasopimus allekirjoitettiin kesällä 1953. Kymmenien vuosien jaksoon mahtuu paljon. Kiina, jonka kanssa tehtiin kauppaa menneinä vuosikymmeninä, on tänä päivänä aivan toisenlainen Kiina, joka kattaa maailman bkt:sta lähes 20 prosenttia. Kiina on Suomen viiden tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Vienti oli viime vuonna yli neljä miljardia euroa – ja tuonti lähes kaksinkertainen. Tänä vuonna voimme viettää Suomen ja Kiinan kauppasopimuksen 70-vuotista taivalta. Juhlaviestissäkin haluan korostaa avoimuutta, ennustettavuutta ja luotettavuutta.
European Business Association on Kiinassa arvostettu toimija. Yhdistys teettää säännöllisin väliajoin kyselyjä maan liiketoimintaympäristöstä ja yritysten näkymistä. Uusimman selvityksen mukaan 35 prosenttia maassa toimivista eurooppalaisista yrityksistä aikoo jatkaa läsnäoloaan ”nykypremissein” ja parikymmentä prosenttia suunnittelee liiketoiminnan hienoista laajentamista. Kymmenen prosenttia vastanneista yrityksistä suunnittelee liiketoiminnan monipuolistamista, mikä käytännössä tarkoittaa diversifiointia maan ulkopuolelle, useimmiten johonkin Kaakkois-Aasian maahan. Viisi prosenttia yrityksistä ilmoitti aikovansa lopettaa liiketoiminnan Kiinassa tyystin.
Kyselyn tulokset eivät ole yllättäviä, vaan kertovat trendin. Kiina antaa lukuisia mahdollisuuksia, mutta globaalin talouden ja politiikan virrat vaikuttavat vahvasti. Kiina on kilpakumppani, systeeminen haastaja mutta myös maa, jota tarvitaan koko maapalloa koskevien yhteisten haasteiden ratkaisemiseen. Kukaan tai mikään ei ole kuplassa ilmastomuutoksen tai biodiversiteetin köyhtymisen vaikutuksilta. Euroopan komission presidentti Ursula von der Leyen viitoitti hyvin eurooppalaisen ajattelun kulkua hiljattain Merics-ajatushautomossa pitämässään puheessa. Talouksien irtikytkentä ei ole tavoiteltavaa, mutta yritysten riskien minimointi ja hallinta sen sijaan on. Resilienssiä on järkevä vahvistaa.
EU-maiden ja Kiinan välinen päivittäinen kauppavirta on 2,3 miljardia euroa. Euroopan unioni on kiinalaisviennille kaikkein tärkein markkina. Tämä usein unohtuu.
