Ensihetkistä alkaen oli selvää, että sota Euroopassa tuntuu Suomen taloudessa. Vähemmän selvää oli, mitä kautta ja kuinka suurena vaikutus tulee.

Mitään vastaavaa ennakkotapausta ei ole. Tämä on mittaluokaltaan ja vakavuudeltaan sekä myös EU:n pakotteiden osalta poikkeuksellisen iso asia, Mikko Spolander luonnehtii Venäjän hyökkäyksen aiheuttamia seurannaisvaikutuksia talouteen.

Spolander toimii osastopäällikkönä valtiovarain­ministeriön (VM) kansantalousosastolla, jonka tehtävänä on näissäkin olosuhteissa yrittää hahmottaa tulevaa talouskehitystä. Hän kertoo, että ministeriössä on tutkittu, minkälaisia kehityskulkuja aikaisemmissa kriiseissä on ollut, mutta niistä saatavat opit ovat hyvin rajattuja.

– Kriisit ovat aina vähän erilaisia. Siksi kokemuksia aikaisemmista ei pystytä kovin hyvin hyödyntämään.

Isoimmat vaikutukset Euroopasta

Spolander kuvailee, kuinka valtiovarainministeriössä tunnistettiin neljä kanavaa, joita pitkin sodan vaikutukset valuvat Suomen, Euroopan ja koko maailman talouteen.

Keskeinen tekijä on raaka-aineiden ja energian tuonti, saatavuus ja hinta. Vaikutusketju on selvä: kun energiansaanti Venäjältä häiriintyy, inflaatio kiihtyy, minkä johdosta kotitalouksien ostovoima pienenee.

Toinen vaikutus tulee ulkomaankaupan päättymisestä Venäjän kanssa, johtuen sekä EU:n ja Venäjän asettamista pakotteista että yritysten omaehtoisista ratkaisuista.

Venäjän toiminta on ollut isku myös kuluttajien ja yritysten luottamukseen. Kun epävarmuus kasvaa, usko tulevaisuuteen heikkenee, se hillitsee ihmisten kulutushaluja ja yritysten investointihaluja. Näiden heijastusvaikutukset tuntuvat taloudessa laajasti.

Neljäs vaikutus tulee rahoitusmarkkinoilta, jotka kohtaavat sanktiot, rahoituksen saatavuuden vaikeutumisen sekä pankkien altistumisen Venäjä-riskeille ja korkojen nousun.

Kovimmat iskut Suomen talouteen eivät tule suoraan vaan koukkaavat Euroopan kautta.

– Isoimmat vaikutukset Suomen talouteen tulevat siitä, miten käy Euroopassa, koska Suomen viennistä menee Eurooppaan 70 prosenttia. Jos vienti Eurooppaan vaikeutuu, sillä on meille suuri vaikutus.

Paras on huono

Talousvaikutusten kanavien määrittelyn jälkeen VM hahmotteli skenaariot mahdollisista kehityskuluista.

Spolander pitää skenaarioiden rakentamista arvokkaana siksikin, että päätöksentekijöillä on tärkeää olla yhtenäinen tilannekuva tulevaisuudesta.

– On hyvä, että informaatiotulvasta seulotaan loogisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja.

Perusskenaariossa lähdetään Spolanderin mukaan siitä, että nykyinen pakotepaletti pysyy suurin piirtein muuttumattomana vuosikausia, mutta energian ja raaka-aineiden tuonti Venäjältä ei täysin pysähdy. Huonoimmassa skenaariossa energian tuonti Venäjältä loppuu nopeasti.

Paraskaan näkymä tulevaisuuteen ei ole hyvä. 

– Ei nähty sellaista tilannetta, että pakotteet poistuivat ja Venäjän markkinat avautuisivat kaupankäynnille. Positiivisimmassakin vaihtoehdossa tilanteeksi nähtiin sellainen, että konflikti varmistuisi pysyvän Ukrainan rajojen sisäpuolella, mikä sulkisi ihmisten mielistä pois vielä kauheammat tulevaisuudenkuvat.

Pysyviä muutoksia markkinoihin

Näiden lähtöoletusten pohjalta VM päätyi arvioimaan Suomen talouskasvun olevan tänä vuonna perusskenaarion toteutuessa 1,5 prosenttia. Samansuuruisiin arvioihin ovat päätyneet myös monet muut ennustelaitokset. Linjassa ovat olleet myös näkemykset euroalueen taloudesta, jonka uskotaan olevan noin 2,5–3 prosentin kasvuvauhdissa.

1,5 prosentin kasvuvauhti olisi kelvollinen historiallisessa vertailussa, mutta alkuvuoden talouden huiman vauhdin tuomiin näkymiin verrattuna pudotus on selvä.

– Jos sotaa ei olisi tullut, varmasti kaikki ennustelaitokset olisivat korottaneet kasvunäkymiä aiemmin esitetystä noin kolmesta prosentista, Spolander antaa vertailukohdan.

– Tämä ei ole kuitenkaan mikään taantuma­skenaario. Sota syö talouden kasvua, mutta silti se kasvaa Suomessa pitkän ajan keskiarvon vauhtia ja Euroopassa sitä nopeammin.

Toisessa skenaariossa, eli jos tapahtuukin äkillinen energiantuonnin lakkaaminen, kasvu putoaisi VM:n arvion mukaan puolen prosentin tasolle. Euroalueen kasvu jäisi 1–1,5 prosenttiin.

– Se veisi Suomen taantumaan. Talous todennäköisesti supistuisi useamman vuosineljänneksen ajan ja tuotanto olisi loppuvuonna alkuvuotta pienempi.

Sodan vaikutukset talouteen ovat lähivuosia pidemmät.

– Muuttaa näkymää, kun Venäjä häviää kokonaan markkinoilta. Tästä aiheutuu rakenteellinen muutos suomalaiseen ulkomaankaupan kenttään.

Spolander muistuttaa, että talous on aina ennenkin sopeutunut uusiin tilanteisiin. Niin käy ennen pitkää tälläkin kertaa, vaikka esimerkiksi jotkut yritykset voivat ajautua pahoihin ongelmiin.

Hän korostaa kilpailukyvyn merkitystä, kun korvaavia markkinoita etsitään Venäjän-kaupan loputtua. Tärkeää on myös se, millaisena investointi­ympäristönä Suomi näyttäytyy. Eikä sota kaikkea ole muuttanut. Spolander muistuttaa, etteivät jo ennen sotaa käsillä olleet Suomen talouden haasteet kuten väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen ole kadonneet minnekään.

Historian taitekohdassa

Sami Laakso

Kuvaruutukaappaus Ylen verkkosivulta

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>26.09.2022

Luetuimmat