Koronakriisin pitkät jäljet
Ei ole montaa tilastoa, jossa koronakriisi ei näkyisi kuoppana tai piikkinä. Tämä koskee myös maailmankauppaa, jonka Maailman kauppajärjestö arvioi tuoreimmassa ennusteessaan laskeneen viime vuonna noin 5 prosenttia.
Lyhyen aikavälin vaikutuksia vaikeampi ja tärkeämpi kysymys on, jättääkö koronakriisi pysyvät jäljet globalisaatioon ja kansainväliseen kauppaan.
Koronakriisin pitkiä jälkiä pohti keväällä 2020 kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä koostunut niin kutsuttu exit- ja jälleenrakennustyöryhmä, jonka pääsihteerinä sain itse toimia. Viime vuoden kevät on jäänyt mieleeni aikana, jolloin nopealla aikataululla kaivettiin esiin mahdollisimman paljon tutkimustietoa pandemioiden ja kriisien yhteiskunnallisista vaikutuksista. Vertailukohtia haettiin niin 1990-luvun lamasta kuin 1900-luvun alun espanjantaudin vaikutuksista.
Kansainvälisen kaupan osalta keskeistä on kriisin vaikutus globaalien arvoketjujen toimintaan. Globalisaatioon sisältyvä erikoistuminen ja optimoidut tuotantoprosessit pienillä välivarastoilla ovat tuoneet tehokkuusetuja. Koronapandemia on kuitenkin tuonut esiin erikoistumisen riskit, kun pandemiassa tarvittaviin lääkintätarvikkeisiin erikoistuneet tuottajat eivät kyenneet vastaamaan kysyntään. Jos pandemia muuttaa suhtautumista riskiin, voivat globaalit arvoketjut muuttua alueellisempaan ja välivarastoja kasvattavaan suuntaan.
Pandemian esiin nostamat riskit vaikuttavat myös valtioiden kotimaiseen tuotantoon ja huoltovarmuuteen liittyviin ratkaisuihin. Koronakriisin aikana on jo nähty protektionismin piirteitä, kun valtiot ovat ottaneet käyttöön kaupan esteitä. Toisaalta taas rokotteiden kehitys on tuonut esiin kansainvälisen yhteistyön merkityksen globaalien ongelmien ratkaisemisessa, vaikka jotkin maat ovat ottaneet käyttöön vientirajoitteita rokotteiden jakelussa.
Yhteiskunnan resilienssistä, eli sopeutumiskyvystä, puhuttiin exit- ja jälleenrakennustyöryhmän työssä paljon. Resilienssin vahvistaminen on yksi keskeinen tekijä tuleviin kriiseihin valmistautuessa. Yhteiskuntien lisäksi pohdintaa tekevät myös yritykset, jotka joutuvat tasapainottelemaan tehokkuuden ja resilienssin välillä esimerkiksi logistiikkaketjuja koskevissa päätöksissä. Viimeksi maailmankaupan optimoidun logistiikan riskit olivat otsikoissa alkukeväällä, kun konttialus Ever Given jumitti Suezin kanavan laivaliikenteen.
On vielä epäselvää, kuinka pysyvästi koronakriisi tulee muuttamaan globaaleja arvoketjuja. Muutos tuo riskin lisäksi myös mahdollisuuden, jos yritykset ovat valmiita vastaamaan arvoketjujen muutoksiin. Sopeutumiskykyisille ja resilienssiä tukeville yrityksille on kysyntää kriisien jälkeenkin.
Kirjoittaja on johtava erityisasiantuntija valtiovarainministeriössä.