Yhdysvaltojen muuttunut poliittinen kenttä ja Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa ovat luoneet uusia suuntia paikalliseen sisä- ja ulkopolitiikkaan. – Amerikkalainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti. Keskivertoamerik­kalainen on hyvin erilainen nyt kuin 20 vuotta sitten. Tänä vuonna Yhdysvalloissa syntyy ensimmäisen kerran enemmän ei-valkoisia vauvoja. He eivät vielä äänestä, he eivät näy vielä katukuvassa, mutta nopeasti valkoisista tulee alle puolet...

Yhdysvaltojen muuttunut poliittinen kenttä ja Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa ovat luoneet uusia suuntia paikalliseen sisä- ja ulkopolitiikkaan.

– Amerikkalainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti. Keskivertoamerik­kalainen on hyvin erilainen nyt kuin 20 vuotta sitten. Tänä vuonna Yhdysvalloissa syntyy ensimmäisen kerran enemmän ei-valkoisia vauvoja. He eivät vielä äänestä, he eivät näy vielä katukuvassa, mutta nopeasti valkoisista tulee alle puolet väestöstä, Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius luettelee syitä tapahtuneen muutoksen taustalla.

Kun Helenius itse asui kymmenisen vuotta sitten Yhdysvalloissa, oli pankkiautomaateissa jo kielivalintamahdollisuus joko espanjan- tai englanninkielistä palvelua varten.

– Murros on tapahtunut todella nopeasti. Yhdysvallat sopeutuu nyt tähän muutokseen. Lisäksi globalisaatio tuo rakennemuutoksen myös elinkeinoelämään.

On selvää, että suuret virtaukset ja politiikan muutokset aiheuttavat heilahduksia vasta viiveellä. Sen vuoksi Kristiina Helenius korostaa, että toistaiseksi ei mikään ole kaupan reaalimaailmassa muuttunut.

– On nähty jo moneen kertaan, että Euroopan markkinoita eivät enää suojaa vanhat perinteet. Jo Brexit on sekoittanut pakkaa niin, että kauppasopimukset ja maiden keskinäiset välit pitää määritellä uudestaan. Niinpä EU:lla on jonkinlainen uudelleenmäärittely edessä myös Yhdysvaltojen kanssa.

 

TTIP-sopimuksen merkityksen Suomelle Kristiina Helenius näkisi äärettömän tärkeänä. Hän korostaa, että jos sopimuksen merkitys on suuri jopa massiivisen kotimarkkinan omaavalle Yhdysvaltain kaupalle, se olisi erityisen tärkeä Suomelle, jolla on pienet markkinat ja jolla rajat tulevat välittömästi vastaan.

– Me jos ketkä tarvitsemme kaupantekoon mahdollisimman suuren alueen, joka toimii yhtenäisillä säännöillä. Suljetumman talouden oloissa syntyneiden teknisten eritahtisuuksien ja aikansa eläneen byrokratian ei saisi antaa muodostua esteeksi talouskasvulle.

Amcham Finland on vuonna 2005 perustettu kansainvälinen bisnesverkosto. Yhdistyksellä on toimistot Helsingissä ja New Yorkissa, jäsenyritykset tulevat 20 eri maasta. Kristiina Helenius kertoo, että kyseessä on organisaatio, jonka jäsenyritykset liittävät Suomea kansainvälisen talouden virtoihin ja tuovat osaamista.

– Tänäkin aamuna intialainen yritys liittyi jäseneksi. Emme kysy, mistä yritys tulee, vaan mieluummin sitä, miten se haluaa osallistua ja mitä se haluaa saavuttaa.

kauppapolitiikka-washington

 

Amcham Finland tarjoaa jäsenistölleen erilaisia kasvuohjelmia ja keskusteluareenoita. Yhdysvaltoihin tähtäävien yritysten ohjelma, Launchpad USA, auttaa konkreettisin keinoin. Kyseessä on polku, jossa edetään askel kerrallaan ja kohdataan eteen tulevat ongelmat jo valmiiksi mietityin ratkaisuin.

Heleniuksesta on hienoa nähdä, miten pieteetillä suomalaiset tekevät tuotteensa valmiiksi ja näkevät vaivaa sen teknisten ominaisuuksien eteen. Sen sijaan amerikkalaisesta kulttuurista tulisi ottaa se oppi, että jokainen vaihe tuotekehittelyssä testataan asiakkaalla. Vuorovaikutusta pitäisi pitää yllä kaiken aikaa ja muistaa, että ensimmäinen versio on vasta alustava eikä vielä lopullinen tuote.

– Dialogia pitäisi harrastaa paljon enemmän. Guggenheimin museohanke on tavallaan yksi tällainen tapaus. Suomi on siinä pitkälti omaksunut passiivisen vastaanottajan roolin. Me vain joko hyväksymme tai hylkäämme tarjouksen. Vähemmän on näkynyt sellaista asennetta, että kyseessä on vasta pitkän yhteistyön alku, joka tarjoaa Suomelle uuden mahdollisuuden kehittää ja esittää omia strategisia tavoitteitaan.

 

Helenius kannustaa kaikessa toiminnassa ja keskustelussa ottamaan huomioon mukana olevat ihmiset. Kun ensin luodaan toimiva ja luonteva suhde toiseen ihmiseen, alkavat muutkin asiat loksahdella paikoilleen.

– Lisäksi suomalaisten tulisi oppia kehumaan toisiaan. Joskus vallalla on kummallinen luulo, että omien kritisoiminen olisi merkki realismista ja rehellisyydestä. Meidän pitäisi kehua ympärillämme olevat, yhteistyökumppanit ja tiimimme. Voisimme nostaa muita ja samalla itseämme.

Suomen vahvat valtit, toimiva yhteiskunta, korruptoitumaton ja luottamuksellinen ilmapiiri, osaaminen ja puhdas luonto painavat muuttuvassa maailmassa ja globaalissa vaa’assa yhä enemmän.

– Ne ovat valttejamme, mutta edellytyksenä on, että nämä asiat pidetään jatkossakin kunnossa. Elämänlaatumme ja luontomme ovat houkuttelevia ja niiden suhteellinen painoarvo kasvaa koko ajan.

Suomen vahvuuksista luodaan vientiä varten edistyksellisiä tuotteita ja palveluja. Tuotteiden tarinat, jotka pohjaavat sivistystä ja oppimista kunnioittavaan kulttuuriin, vahvistavat myös yritysten asemaa.

Helenius sanoo, että parasta mitä voimme Suomessa tehdä, on laittaa ensin kotimarkkinat kuntoon. Olisi vahinko, jos emme teoriassa notkeana ja teknisesti edistyneenä kansa­kuntana pääsisi eteenpäin ja onnistuisi sitä kautta vapauttamaan uusia mahdollisuuksia ja energiaa maahamme.

kauppapolitiikka-kristiina-helenius-2

Kun katselee omaa työuraansa, siinä näkyy usein jälkikäteen punainen lanka. Kristiina Heleniukselle yksi niistä on  ollut markkinaraon ja hyvän ajoituksen hyödyntäminen.

Helenius kiersi aikoinaan miehensä Mika Hentusen kanssa maailmaa neljän vuoden ajan toimittajana. Työ vei pariskuntaa eri puolille, hankaliinkin paikkoihin, mutta töitä riitti.

Suomeen palattuaan Helenius työskenteli A-studiossa ja tv-uutisissa juuri, kun Yleisradio aloitti talousuutiset. Kirjeenvaihtajan työ Brysselissä oli nopeaa ammatillisen kehittymisen aikaa. Kansainvälinen työ sai jälleen uuden käänteen, kun hänet valittiin lehdistöneuvokseksi Washingtoniin vuonna 2001.

– Se oli tehtävä, josta ei voinut kieltäytyä. Olin aina tiennyt, että viihtyisin Yhdysvalloissa ja että sopisin sinne. Tarkkailijan tehtävä vallankäyttäjien, lobbareiden ja taustatekijöiden keskellä avasi kokonaan uuden maailman. Washington on politiikan suurkaupunki.

Nykyinen työ Amchamin johtajana tuntuu Heleniuksesta luontevalta jatkolta. Kun Washingtonissa sai jonkun innostumaan Suomeen investoimisesta, oli vaikea tietää, mihin osoitteeseen kiinnostuneet voisi Suomessa lähettää. Työn missio onkin ollut luoda paikka, johon Suomen ulkopuolelta on helppo tulla.

– Ei ihmisten ja yritysten tarvitse Amchamistä kaikkea saada, vaan voimme ohjata heidät eteenpäin. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää, että tulokohdassa on joku, joka ottaa vastaan ja tekee saapumisen miellyttäväksi ja helpoksi. Tässä me haluamme olla hyviä. ›‹

 

If I can make it there, I’ll make it anywhere

Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius kertoo, että hän on aina halunnut haastaa itsensä.

– Olen yrittänyt asettaa oman rimani korkealle, etsinyt parasta mahdollista liigaa, jossa pelata. Yhdysvallat on se paikka, missä itseäni kiinnostavissa asioissa on vaativin toimintaympäristö.

Helenius kannustaa suomalaisia luomaan rohkeasti suhteita Yhdysvaltoihin ja pyrkimään reippaasti sisäpiireihin ja paikallisille referenssimarkkinoille.

– Mikäli siellä kovimmin kilpailluilla areenoilla onnistuu, ovia avautuu sen jälkeen helpommin muuallakin.

 

Kristiina Helenius

  • Amcham Finland -bisnesverkoston toimitusjohtaja vuodesta 2007 lähtien
  • Kauppatieteiden maisteri
  • Työskennellyt lehdistöneuvoksena Suomen Washingtonin-suurlähetystössä 2001–2007, Ylen kirjeenvaihtajana Brysselissä 1999–2001 sekä toimittajana
  • Kirjoittanut kirjan sairastumisestaan syöpään ja siitä parantumisesta: Mikä maa, mikä syöpä (2008)
  • Perhe: Aviomies ja aikuinen tytär
  • Asuu Helsingissä
  • Harrastaa kuntosalia, joogaa, lukemista ja matkustamista

 

Nina Björklund

Ari Heinonen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Vänttinen</span></span>25.03.2024

Luetuimmat