Jättimäisillä investoinneilla Uruguayn selluteollisuuteen on iso merkitys koko maan kehitykselle.

Helmikuussa Suomen talouden suuri uutinen oli Metsä Boardin päätös Kemin sellutehtaan rakentamisesta. 1,6 miljardin euron jätti-investointi otettiin vastaan innostuneesti lähes ilman sora­ääniä. Paljon hyvää löydettiin: MetsäFibren arvion mukaan investoinnin myötä Suomen vienti kasvaa puoli miljardia euroa vuodessa, tehdas työllistää arvoketjussaan 2 500 työntekijää, ja tehtaan tuottaman uusiutuvan energian määrä on 2,5 prosenttia Suomen kokonaissähköntuotannosta.

Hämmästyttävästi vastaavan kaltaista, suomalaisyhtiön investointia ulkomaille ei ole nähty tai haluttu nähdä samanlaisena positiivisena sykäyksenä. Näin on käynyt UPM:n Paso de los Torosiin rakennettavassa kahden miljardin euron sellutehdashankkeessa Uruguayssa. 

Negatiivista uutisointia Suomessa on ihmetellyt myös Uruguayssa vuodesta 1999 kehitystä seurannut Tarja Laaksonen

– Minkä takia oletetaan, että Suomessa sellu- ja metsäsektori voidaan hoitaa hyvin, mutta täällä suomalaiset tulisivat ja jyräisivät uruguaylaisten yli ja paikalliset eivät muka tietäisi mistä on kyse. Ei täällä kuka tahansa voi tehdä mitä tahansa. Täällä on lait ja niiden mukaan toimitaan. Miksi Uruguay ei voisi hyötyä kehityksestä, kuten on hyötynyt myös Suomi, Uruguayssa Suomen kunniakonsulaatissa työskentelevä Tarja Laaksonen hämmästelee.

– Tutkimusten mukaan valtaosa uruguaylaisista katsoo investoinnin ehdottomasti mahdollisuudeksi maan kehitykselle. Pieni ryhmä, ehkä 20 prosenttia, ei haluaisi muuttaa yhtään mitään, mutta kyllä sekin nauttii mielellään kehityksestä ja paremmista elinolosuhteista, Laaksonen sanoo ja uskoo osan kritiikistä liittyneen maan sisäpolitiikkaan.

Jättipottia isompi vaikutus

Tosiasiassa investoinnit ovat hyvin haluttuja. Siitä kertoo sekin, että Uruguayn edellinen presidentti on käynyt Helsingissä yhdessä maan ammattiliiton johtajan kanssa tapaamassa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosta ja puhunut selluinvestoinnin puolesta. 

Tällä hetkellä maassa toimii UPM:n vuonna 2007 käynnistynyt Fray Bentosin sellutehdas sekä vuonna 2014 käyttöön otettu Stora Enson yhdessä chileläisen Araucon kanssa omistama Montes del Platan sellutehdas.

UPM:n Keski-Uruguayn Paso de los Torosin ensi vuonna käynnistyvän tehtaan toimitusketjuun kuuluu noin 600 pk-yritystä. Kokonaisuuteen syntyy arviolta 10 000 uutta työpaikkaa, joiden vuotuinen tuotto verotuloina ja sosiaaliturvamaksuina on 170 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja 200 miljoonaa dollaria palkkoina.

Lisäksi yhtiö maksaa toimimisesta verovapaalla alueella seitsemän miljoonaa dollaria vuodessa. Sellutehtaan sekä siihen liittyvän metsätaloudesta puunhankintaan ja logistisiin toimintoihin ulottuvan arvoketjun arvioidaan tuottavan noin kaksi prosenttia Uruguayn bruttokansantuotteesta. Yhdessä kahden aiemmin käyttöönotetun sellutehtaan kanssa lisäys bkt:hen tulee olemaan noin viisi prosenttia.

Ei pelkkää taloutta

Suomen Buenos Airesin suurlähetystön kaupallinen erikoisasiantuntija Heta Pyhälahti muistuttaa sellutehdasinvestoinnin kerrannaisvaikutuksista. Uruguayn hallituksen pyynnöstä tehdashankkeen paikaksi valikoitui maan keskiosa, koska sillä haluttiin tukea maaseudun kehitystä. Sen johdosta valtio panostaa rautatieyhteyden rakentamiseen sisämaasta Montevideon satamaan, jota myös kehitetään.

Tehtaan lisäksi uusi rata tarjoaa mahdollisuuksia myös muille tavarakuljetuksille sekä henkilöliikenteelle. Infraa kehitetään laajemminkin, ja esimerkiksi tehtaan vedenpuhdistamosta hyötyvät myös lähiseutujen asukkaat. Lisäksi UPM Foundation rahoittaa projekteja paikallisen elinkeinoelämän kehittämiseksi ja panostaa bioekonomiatutkimukseen Uruguayssa. 

– Uruguay on ollut onnekas maa. Moni maa haluaa tällaisen investoinnin, mutta vain harva sellaisen voi saada, Pyhälahti sanoo useissa maissa kertyneiden työvuosien kokemuksella.

Pyhälahti jatkaa positiivisten askelten kertaamista. Hänen mukaansa selluprojektien myötä Uruguayssa on kiinnitetty huomiota aivan uudella tavalla työturvallisuuteen ja ympäristöpolitiikkaa on kehitetty. Tunnustuksen saa myös maan ympäristö­lainsäädäntö, joka on hyvin edistyksellinen ja joiltain osin jopa Suomea tiukempi. Sen ansiosta luonnonmetsien määrä on jopa kasvanut, samanaikaisesti kun plantaaseilla kasvatetun eukalyptuksen käyttö sellun raaka-aineena on kasvanut voimakkaasti. 

– Puuplantaasit on istutettu alueelle, jossa on ollut ruohikkoa ja pensaikkoa. Karjankasvatus on ollut perinteinen elinkeino, ja nykyisin karjaa on opittu laiduntamaan myös plantaaseilla. Maatalouden tuotteet ovat olleet suurin elinkeino, ja nyt kolmas sellutehdas nostaa alan viennin osuuden arviolta 27 prosenttiin. Lisäksi maassa on aloitettu ohjelmia, joilla metsäteollisuutta pyritään monipuolistamaan, Pyhälahti sanoo.

Työ tuo kehitystä

Tarja Laaksonen näkee maan tasapainoisen kehi­tyksen kannalta merkittävänä, että teollisuus­investoinnit ovat tarkoittaneet myös koulutusmahdollisuuksien lisääntymistä. Maan ainoa julkinen yliopisto on ollut pääkaupunki Montevideossa, mutta vuonna 2015 perustettu ammattikorkeakoulu UTEC avasi mahdollisuuden opiskella yliopistotasolla niin Fray Bentosissa kuin myös muissa maakunnissa. 

– Opiskelijoita on lähes 200 pienestä kylästä, se on luonut uskomattomia mahdollisuuksia alueen nuorille. Heille on tullut mahdollisuus opiskella yliopistotasolla. Se on aivan uutta.

Tarja Laaksonen on nähnyt muutoksen omin silmin. Hän kertoo vierailustaan 20 000 asukkaan Fray Bentosissa ennen sellutehdasta. 

– Siellä ei ollut oikein mitään, vain huonosti varustettu julkinen sairaala, mutta ei edes kunnollista lounaspaikkaa. Nyt 14 vuotta myöhemmin paikka on aivan toinen, siellä on muun muassa yliopisto, kaksi elokuvateatteria, lääninteatteri ja hotelli. Näinhän kehitys kulkee, jos ei ole töitä, ei ole kehitystä.

Mutta ei jää Suomikaan osattomaksi Uruguayn sellu­investoinnin hyödyistä, sillä tehtaassa on satojen miljoonien eurojen arvosta suomalaista teknologiaa. Ja merkittävää vaikutusta tulee jatkossa myös yhtiön menestymisestä, sillä suomalaiset eläkeyhtiöt ovat UPM:n merkittäviä omistajia ja omistajajoukkoon kuuluu myös yli 100 000 suomalaista.

Sami Laakso

UPM

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Olli Kärkkäinen</span></span>07.06.2021

Luetuimmat