Sota ja kiristynyt maailmantilanne kasvattavat puolustusmenoja.  

Panostaminen sotavoimiin voi näkyä talouskasvuna, vaikkei se välttämättä lisää ihmisten hyvinvointia. Suomen Pankin ennusteen mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna pakotteista huolimatta noin kaksi prosenttia.  

Vuonna 2022 Nato-maiden puolustusmenot ovat noin 1051 miljardia dollaria, josta Yhdysvaltojen osuus oli 723 miljardia dollaria. Luvut kasvavat jatkossa Suomen ja ehkä piakkoin Ruotsinkin osuuksilla, ja kasvua kertyy muutenkin. 

– Nyt on nousuvirettä, kiitos Venäjän toiminnan, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula sanoo. Hän lisää, että USA:n osalta myös kilpailu Kiinan kanssa näyttää nostavan puolustusmenoja. 

Suomen ensi vuoden budjetissa puolustusministeriölle on ehdotettu 6,2 miljardia euroa, josta materiaalihankintoihin kohdennetaan 1,5 miljardia euroa.  

Nato toisti viime kesän Vilnan huippukokouksessa tavoitteen, että jäsenmaat panostaisivat puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Kylmän sodan aikaan osuus oli tyypillisesti 4–5 prosenttia. 

Viime vuonna Naton eurooppalaiset jäsenet ja Kanada panostivat puolustukseen keskimäärin noin 1,6 prosenttia bkt:stä, USA oli omassa sarjassaan 3,5 prosentilla. Suomessa osuuden ennakoidaan olevan ensi vuonna 2,3 prosenttia. 

Käytetyt eurot tai dollarit eivät ole täysin verrannollisia, sillä esimerkiksi Suomessa asevelvollisuus langettaa puolustusmenoja oikeastaan myös asevelvollisten kannettavaksi toisin kuin palkka-armeijoissa tapahtuu. 

Tommi Koivulan mukaan puolustusmenojen käyttö on tasapainoista, jos kokonaispotti ohjataan karkeasti ottaen tasakolmanneksin uusien sotamateriaalien hankintoihin, henkilöstön palkkamenoihin ja eläkkeisiin sekä harjoitteluun. Naton ohjeistus materiaalihankintojen osuudesta on 20 prosenttia, mutta monessa maassa on jääty tästä. 

Aseapu Ukrainalle on tyhjentänyt maiden asevarastoja. Niiden täydentäminen ja lisäpanostukset armeijoihin kasvattavat vahvasti puolustustarvikkeiden kysyntää. Tällä hetkellä pelkästään Ukrainassa käytetään enemmän sotamateriaalia, kuin länsimaissa pystytään tuottamaan. 

Nato tuo mahdollisuuksia, mutta ei pikavoittoja 

Sami Laakso

Markku Jokinen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>04.12.2023

Luetuimmat