6.12.2022 Team Finland Australia

Mantereen mitalla mahdollisuuksia

Australiassa kiinnostavat satamat, mineraalit ja vetytalous. Suomella on kaikkiin paljon annettavaa.

Lotta Nuotio iStock

Yksi Suomen edustuston vähän kieli poskessa määrittelemästä why:sta lähteä tekemään kauppaa Australiaan on sää. Se ei tosin loppusyksystä tehdyllä Team Finland -vierailulla oikein suosinut, vaikka Australiassa oli kaunein kevätaika. Yritysdelegaatio vieraili eri puolilla maata, Canberrassa, Sydneyssä, Melbournessa ja New Castlessa ja jokaisessa niistä satoi, naurahtaa lähetystöneuvos Heini Korhonen Suomen edustustosta.

– Onneksi niitä syitä on erittäin hyviä muitakin, onhan Australia yksi maailman rikkaimpia maita ja jo eläkerahastotkin ja niistä kanavoituvat investoinnit mille tahansa sektorille ovat aikamoinen houkutin, Korhonen toteaa.

Kokoonsa nähden Australia ei ole kovin väkirikas maa, asukkaita on vähän yli 25 miljoonaa. Toisaalta he ovat hyvin koulutettuja ja varakkaita ja väestö kasvaa. Tämä tarkoittaa myös lisää infrastruktuuria monella sektorilla.

– Yleiset näkymät ovat hyvät, rakenteet kunnossa ja täällä ollaan sopivasti hieman takamatkalla digitalisaatiossa ja automaatiossa. Juuri meidän tuotteillemme ja ratkaisuillemme on siis kysyntää, Korhonen tiivistää.

Vaikka Australia sijaitsee meistä kaukana ovat yhteistyön mahdollisuudet jo melko hyvin Suomessa tiedossa. Lokakuun lopulla järjestetylle vienninedistämisvierailulle osallistui 14 yrityksen delegaatio.

Digitalisaatio ja vakaat näkymät siis houkuttelevat, mutta mille aloille suomalaisyritysten tulisi erityisesti tähyillä?

Satamat ovat elinehto

Australia on täysin riippuvainen merireiteistä ulkomaankaupassaan, joten satamat ovat elinehto. Niihin investoidaan isosti ja niitä muutetaan parhaillaan modernimmiksi. Tämä nähtiin myös vierailulla New South Walesin osavaltion pääkaupunki Sydneyssä, jossa on lanseerattu kunnianhimoinen satamastrategia.

– Ennen ei tällaista yhtenäistä suunnitelmaa ollut. Satamissa on valtava määrä toimijoita, järjestelmät eivät ole keskustelleet keskenään. Nyt kysyntää on uusille digitaalisille järjestelmille. Ne esimerkiksi järjestelevät ja nostavat tehokkaasti ja mahdollistavat koko sataman toimimisen yhteen laivat mukaan lukien, Korhonen kertoo.

Koska Suomikin on riippuvainen meriliikenteestä ja satamistaan, on meillä niihin osaamista. Myös satamia ja meriliikennettä koskevat lisääntyvät ympäristövaatimukset, joten tarve on kova saada logistiikkaketjua vihreämmäksi.

Nimenomaan tähän suomalaisyrityksillä on merkittävä määrä teknologiaa, korostaa vierailulle osallistunut Helena Sarén Business Finlandista.

– Käynnissä on kokonaisvaltainen meriliikenteen hiilineutraaliuskehitys, ja Suomessa meriliikenne­klusteri on vahva, aina laivanrakennuksesta operoin­tiin, polttoaineisiin ja satamatoimintoihin. Osa satamista, joissa vierailulla kävimme, olivat hyvin edistyksellisiä, mutta osa oli kyllä digitalisaation ja teknologian osalta meitä jäljessä. Osaamisellemme on todellakin kysyntää, Sarén sanoo.

Hiiliriippuvuudesta vedyn viejäksi

Australian tänä vuonna aloittanut hallitus painottaa ilmastotoimia ohjelmassaan ja investoi tuntuvasti energia-alan uudistamiseen. Australia tuottaa yhä yli puolet sähköstään hiilivoimalla, mutta tähän halutaan muutos. Australia tahtoo maailman johtavaksi vedyn viejäksi.

Tarkoituksena on joko tuottaa tai jatkojalostaa vetyä esimerkiksi synteettiseksi polttoaineeksi. Tähän tarvitaan paljon teknologiaa, uutta ja modernia infrastruktuuria sekä digitaalista osaamista.

– Ajatukset vedyn osalta kuulostavat mielestäni hyvin samanlaisilta kuin Suomessa. Molemmilla on mahdollisuus tuottaa runsaasti vetyä uusiutuvalla energialla, molemmat kehittävät uusia liiketoiminta­mahdollisuuksia vedyn pohjalle ja pohtivat laajasti vetytalouden roolia tulevaisuudessa. Siksi myös tutkimusyhteistyön mahdollisuudet ovat tuntuvat, sanoo Sarén.

Hiilineutraaliustavoitteet näkyvät muussakin kuin energiantuotannossa. Koko yhteiskunta käy läpi nopeaa ja laajaa sähköistämistä niin liikenteessä kuin muussakin infrastruktuurissa.

– Meidän maakuvatyötä tekevien haasteena on, että yritysten tuotteet ja ratkaisut ovat paljolti suurelle yleisölle näkymättömiä. Silti ne ovat oleellinen osa toimivaa yhteiskuntaa ja teollisuutta, sitä perusosaamista, joka mahdollistaa vaikkapa juuri tulevaisuuden kaupungit ja satamat. Markkinoinnissa pitäisi tavallaan keksiä, miten tehdä suomalaisesta insinöörityöstä vetävämpää, Heini Korhonen pohtii.

Mineraalit ovat kriittisiä

Vetävää tai ei, myös mineraaleihin ja kaivosteollisuuteen liittyvälle perusosaamiselle löytyi vierailulla kiinnostusta. Australiassakin on kiinnostusta akkuarvoketjujen rakentamiseen, jota Suomi on jo useamman vuoden tehnyt.

Kriittiset mineraalit ovat välttämättömiä myös käynnissä olevalle yhteiskunnan sähköistämiselle, joka puolestaan on edellytys hiilineutraaliudelle.

– Isommin ajatellen tästä voisi avautua jopa aivan uudenlainen pelikenttä, jolla voimme miettiä mitä tehdä yhdessä. Myös digitalisaatio kytkeytyy oikeastaan vähän kaikkeen, hiilineutraalius vaatii älykkäitä laitteita, esimerkiksi jo energiansäästössä. Vierailulla kävi ilmi, että Australiassa katsotaan Suomeen päin myös investointimielessä, Sarén kertoo.

Vierailulla avautui myös konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia, isojenkin paikallisten yritysten kanssa ja liittyen käynnissä olevien hankkeiden kilpailutuksiin. Niihin osallistumiseksi paikallinen kumppani on ehdoton edellytys.

Strateginen kumppani?

Viime vuosina Australian suhteet tärkeään kauppakumppani Kiinaan ovat olleet vaikeat. Kiinan asettamat tuontikiellot ovat nostaneet kouriintuntuvasti esiin sen, että Kiina-riippuvuuden vähentämiseksi Australia tarvitsee strategisia kumppaneita arvopohjansa jakavista maista. Suomi, myös osana Euroopan unionia, on Australialle ehdottomasti tällainen.

– Myös EU pyrkii vähentämään Kiina-riippuvuuttaan, joten Australia on potentiaalinen myös kumppanina Aasian ja Tyynenmeren alueelle tehtävässä liiketoiminnassa. Pitäisi tavoitella yhdessä kehitettyjä ja tuotettuja hiilineutraaleja ratkaisuja Euroopan ja Aasian markkinoille. Strateginen kumppanuus tarkoittaa myös tutkimustyötä, joka on vähähiilisyyden osalta jo käynnistynyt maan yhdessä tärkeimmistä yliopistoista, Sydneyn UNSW:ssä, Sarén kertoo.

Maailmantilanteen kehitys on viimeistään saanut Australian pohtimaan myös omaa valmistavaa teolli­suuttaan. Se on valtaosin siirtynyt muihin maihin, oman valmistavan teollisuuden osuus on vain viitisen prosenttia bkt:sta.

– Jo edellinen hallitus aloitti isot investoinnit valmistavan teollisuuden tuomiseksi Australiaan ja uusi hallitus jatkaa panostuksia. Tässäkin Suomella on loistava tilaisuus, meillä on parhaat raskaan teollisuuden koneet ja laitteet. Suunnitelmat vedyn suhteen auttavat uuden teollisuuden synnyttämistä ja mahdollisesti myös teollisuuden uudelleensijoit­tumista alueelle, jolla on tarjottavana edullista energiaa ja vetyä, Korhonen sanoo.

Vapaakauppasopimuksia Australialla on jo kattava verkosto, mutta merkittävistä kauppakumppaneista sellaista ei vielä ole EU:n kanssa. Sopimusneuvottelut ovat kuitenkin pitkällä ja tavoitteena on saada ne päätökseen ensi vuoden alkupuolella ja sopimus voimaan keväällä 2024. Sopimus olisi tärkeä paitsi yritysten kannalta myös geopoliittisesti.

Yhteistyön mahdollisuuksia siis riittää mantereen mitalla mutta on hyvä muistaa, että emme ole ainoita, muistuttaa Business Finlandin Sarén.

– Apajilla on muitakin, on liikuttava ja hakeuduttava verkostoihin rivakasti. Meillä ei tietenkään ole yksinoikeutta tällaisiin ratkaisuihin tai osaamiseen, niitä kehitetään eri puolilla maailmaa. Mahdollisuus on valtava, mutta se ei tule itsestään.

Ilmassa on suuria mahdollisuuksia