FacebookTwitterEmail

markkinat

09.09. 2015

Hiljaa virtaa Venäjällä bisnes

Vaikka suomalaiset yritykset ovat vuosikymmenten saatossa oppineet sopeutumaan itänaapurin vaihtuviin tilanteisiin, tämänhetkinen tilanne Venäjän markkinoilla huolestuttaa niitä.
Teksti: Riitta Ekholm
Kuvitus: Susanna Tuononen

Venäjän talous on paremmassa jamassa kuin yleisesti väitetään, mutta huonommassa kuin mitä maan hallitus kertoo. Nyt on tekohengitetty valuuttavarannon suojissa ja elvytetty aloja, joista pitäisi päästä eroon.

– Rakenneuudistukset ovat välttämättömät, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä niillä tarkoitetaan. Venäjällä ei ole edes strategiaa luonnonvarojen hyödyntämisestä, sanoo East Officen toimitusjohtaja Raimo Valo ja viittaa Dostojevskin toteamukseen: Venäjällä on kaksi ongelmaa, idiootit ja tiet.

Valo tuntee Venäjän markkinat kuin omat taskunsa. Maan talous, politiikka, kulttuuri ja toimintatavat tulivat tutuiksi siellä vietettyjen pankkivuosien jäljiltä, eikä hän vähästä hätkähdä. Siinä on mies oikealla paikalla antamassa yrityksille suuntaviivoja siihen, miten edetä, kun uhkakuvat painavat päälle.

– Aina on jokin konflikti menossa. Tähän suomalaiset yritykset ovat tottuneet.

 

Talous ei ole romahtanut

Talous ei ole ollut presidentti Vladimir Putinin sydämen asia, ja seuraukset ovat nähtävissä. Venäjän vientituloista 80 prosenttia on edelleen öljyn varassa. Hinta on puolittunut, ja rupla heikentynyt. Yhtälö ei toimi, vaan talouden monipuolistaminen on edessä.

– Tähän Venäjä tarvitsee ulkomaista teknologiaa ja pääomaa, Valo toteaa.

Hän haluaa oikaista vääriä olettamuksia, joiden mukaan Venäjän talous olisi romahtanut. Tämä ei hänen mukaansa pidä paikkansa, mutta näköpiirissä ei ole auringonpaistetta.

– Venäjä tarvitsisi reippaalla kädellä yksityistämistä ja yrittäjyyttä. Tällä hetkellä kaksi prosenttia opiskelijoista haluaa yrittäjiksi, Valo kuittaa.

East Office on osakeyhtiö, jossa on 25 suuryritystä osakkaina. EO on perustettu vuonna 2008, kun Venäjän talous kasvoi vielä seitsemän prosentin vuositahtia. East Office, EK:n Venäjä-toiminnot, Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja Suomen Yrittäjät muodostavat osaamiskeskittymän, Business Team for Russian, jota vetää Esko Aho.

East Officella on Ukrainan kriisistä ja talous­pakotteista huolimatta hyvä keskustelu­yhteys venäläisten päättäjien kanssa muun muassa Pietarin talousfoorumin puitteissa. Jäsenyritykset saavat ajantasaista tietoa Venäjän taloudesta myös analyysien perusteella.

– Meillä on vahva taustatuki, ja sen voimin edistämme suomalaisten yritysten vientiä ja tuotantoa Venäjällä, Valo sanoo.

Kun yrityksillä on ongelmia, East Office pystyy puolueettomalta maaperältä ratkomaan niitä. Valo painottaa, että niin sanottu trouble shooting on vain pieni osa EO:n toimintaa ja kriisin aikana ei ole ilmaantunut yhtään uutta tapausta.

Valo ei halua lietsoa paniikkia sen enempää geopoliittisen tilanteen, kuin talouden epä­varmuuksienkaan tiimoilta. Jalat maassa -meininki tuottaa hänestä parempaa tulosta. Suomalaisilla yrityksillä on hyvä maine Venäjällä, ja niillä on vankkaa kokemusta tehdä bisnestä venäläisten kanssa. Sieltä ei haeta nopeita voittoja, vaan kysymys on pitkän linjan puurtamisesta.

 

Arktinen osaaminen murtaa jäätä

Vaikka vienti on pudonnut yli kolmanneksen, myös menestyjiä löytyy. Esimerkiksi vuori­villaa valmistava Paroc on ainoa yritys Venäjällä, joka tuottaa EU standardien mukaista vuorivillaa, ja se haluaisi jatkossa viedä sitä Venäjältä EU-alueelle.

Tikkurila on mukana laatumaaliyhdistyksessä, jonka tarkoitus on poistaa lyijyn käyttö pigmentin valmistuksessa: Venäjällä tätä osaamista ei ole. Nokian Renkaat edistää tekniikoita, joilla mitataan teiden kulumista. Yhtiö on myymässä standardia, joka kertoo, minkälaiset nastarenkaat kuluttavat teitä vähemmän.

– Suomi on vahva arktisessa osaamisessa. Jäänmurtajaosaamisen lisäksi Wärtsilä ja Konecranes ovat tällä alueella huippuja. Kun Suomen olosuhteissa valmistetaan moottoreita ja laskusiltoja, ne sopivat kylmiin olo­suhteisiin, Valo taustoittaa.

Suomalaiset yritykset ovat sopeutuneet Ukrainan jälkeiseen tilanteeseen nopeasti. Kaikilla on strategia, mutta niiden tilanne on hyvin erilainen. Valo ei näe mitään joukkopakoa Venäjältä. Sanoma ja Stockmann ovat ilmoittaneet supistuksista, mutta syyt saattavat olla muualla kuin itänaapurin tilanteessa.

Pahiten pakotteista on kärsinyt valtava, noin 30 miljoonan ihmisen muodostama
keskiluokka. Se kokee tulleensa väärinymmärretyksi. Valo muistuttaa, että ostovoimaa on edelleen, vaikka he ovatkin siirtyneet halvempiin tuotteisiin. Rikkaiden tilanne ei ole muuttunut lainkaan.

 

Romantiikalla ei bisnestä pyöritetä

Venäjän markkinat tunteva yrittäjä, Spectan toimitusjohtaja Erik Helin, uskoo bisneksen jatkuvan Venäjällä.

– Venäläiset työntekijät ja liikkeenjohtajat ovat pragmaattisia. He ovat keränneet valtavan kokemuksen erilaisista tilanteista viimeisen 25 vuoden aikana. Yrittäjien ennakkoluuloton ja luova asenne sekä halu kyseenalaistaa vanhoja käsityksiä auttavat nykytilanteessa.

Erik Helin on toiminut Venäjällä teräs- ja muun teollisuuden parissa vuodesta 1990. Hänen mukaansa Venäjällä on helppo toimia.

– Esimerkiksi lakkoilu tai muu työntekijöiden kollektiivinen toiminta ja sen mukanaan tuoma huono ennustettavuus on harvinaista. Koska osaavasta työvoimasta on pulaa, hyvät yritykset useimmiten tarjoavat kattavan kokonais­paketin ja edut työntekijöilleen. Työntekijä on siksi myös lojaali työnantajalleen.

Vaikka kaikki tunnustavat, että tilanne ei ole normaali, niin Helinin mukaan peräti 40 prosentilla yrityksistä kriisillä ei ole ollut vaikutusta, tai sen vaikutus on ollut positiivinen.Kriisin vaikutukset jakautuvat epätasaisesti.

– Eniten ovat kärsineet tuontiyhtiöt, hyvin velkaiset yhtiöt, investointihyödykkeiden ja big ticket -kuluttajahyödykkeiden valmistajat. Isoimmat ja terveet yhtiöt ovat suhteellisesti parantaneet asemiaan ja kasvattaneet orgaanisesti markkinaosuuksiaan.

Ongelmia on yrityksillä, jotka eivät ole pysyneet kehityksessä mukana.

– Öljyn hinnan lasku ja sanktiot ovat nostaneet rahoituksen kustannuksia. Noin kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia vakaan kassavirran hoidossa tai lainojen maksuissa. Nämä yritykset ovat usein kuitenkin vanhentuneita tuotteiltaan, asenteiltaan tai johto ei ole ajan tasalla. Monesti juuri nämä yritykset ovat vääristäneet kilpailua, koska pääomalle ei ole laskettu järkevää tuottoa, Helin avaa.

Pitkällä tähtäimellä on erittäin positiivista, että taloudessa tapahtuu lähivuosina rakenne­uudistuksia ja kilpailukyvyttömät yritykset poistuvat markkinoilta.

– Ne yritykset, jotka pärjäävät, tulevat luomaan uuden talouden perustan 2020-luvulle siirryttäessä.

kauppapolitiikka_3_15_hiljavirtaabisnes_2

Rahoitusta metsästämässä

Minkälainen on Helinin mukaan yritysten rahoituksen saatavuus?

– Isommat ja terveet yritykset saavat rahoitusta noin inflaation suuruisella korolla. Investointien rahoitus on hankalampaa ja kalliimpaa. Tämä on kriisin ehkä pitkä-aikaisin, negatiivisin ja valitettavin vaikutus.

– Venäläisillä osakkeenomistajilla on usein myös lyhyehkö horisontti. Uutta pääomaa ei olla valmiita laittamaan yrityksiin, vaikka niillä olisi terve ja elinkelpoinen business.

Venäjä on yksi maailman kymmenestä suurimmista ja yksi harvoista velattomista talouksista. Se on myös energia- ja luonnonvaraomavarainen. Kuluttajia on 140 miljoonaa, ja tuottavuudessa on hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Tähän mennessä yritykset ovat toteuttaneet kustannussäästöjä, mutta monella on vielä edessä itse toimintamallien ja prosessien uudelleenkonfigurointi vastaamaan talouden realiteetteja, Helin valaisee.

Yli tuhatta teollisuusasiakasta Venäjällä palveleva Specta toteutti vastikään ison investoinnin. Yhtiön menestys perustuu Helinin mukaan pitkäjänteiseen työhön.

– Spectan liiketoimintahorisontti on aina ollut kymmenisen vuotta. Venäjällä on olemassa tietyt kiistattomat fundamentit, ja niiden vuoksi se on aina kiinnostava markkina pitkäaikaiselle investoijalle.

– Maassa on kriittinen massa yrityksiä, jotka ovat globaalisti maailman suurimpia. Monet venäläiset keskisuuret yrityksetkin ovat eurooppalaisittain suuria yrityksiä. Jos Specta ei näitä yrityksiä palvelisi, sen tekisi joku muu.

 

Luvassa tukku haasteita

Suomalaisyritykset ovat tottuneet ja sopeutuneet Venäjän markkinoiden arvaamattomuuteen. Naapurimaa on iso haaste ja mahdollisuus, eikä siitä olla Elinkeinoelämän Keskusliiton Venäjä-asiantuntija Timo Laukkasen mukaan kovin helpolla luopumassa.

– Huonompiakin aikoja on nähty.  Kun Neuvostoliitto hajosi, viennin osuus Suomen kaupasta sinne oli alle viisi prosenttia, muistelee Laukkanen aikaa, jolloin hän oli kaupallisena neuvoksena Moskovan suurlähetystössä.

Vaikka tilanne näyttää nyt huonolta, Laukkanen valaa uskoa siitä, että kyllä tämä tästä. Hän ei näe suurta dramatiikkaa tämänhetkisessä tilanteessa, mutta turhia riskejä hän ei kannusta ottamaan, sillä geopoliittisia riskejä on vaikea ennustaa. Sijoittajille ja yrityksille kohdemaan poliittisten ja taloudellisten riskien kartoittaminen on arvokasta tietoa.

Tällä hetkellä suurimpana huolena on ostovoiman heikkous Venäjän vientitulojen laskettua sekä talouspakotteet, jotka vaikeuttavat rahoituksen saatavuutta Venäjällä.

Lisähuolta yrityksille aiheuttaa myös syyskuun alussa voimaan astuva laki Venäjän kansalaisten henkilötietojen säilyttämisestä venäläisillä palvelemilla. Laissa asetetaan uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle ja säädetään seuraamuksista yrityksille, jotka eivät noudata lakia. Lain mukaan yritykselle langetettaisiin sakkomaksuja, tai pääsy yrityksen internetsivuille Venäjältä voitaisiin estää.

– Tulevaisuuden arvaamattomuus Venäjällä on ikävää, mutta sen kanssa on opittu elämään varsin hyvin, Laukkanen kommentoi.

 

Suomalaisyritykset Venäjällä

Terveiset Moskovan elokuusta – täällä kaupunki elää arkeaan talouskriisistä ja geopolitiikasta huolimatta.

Reilu vuosi sitten sanktioiden ja tuontikieltojen astuessa voimaan ajattelimme, että tämä on väliaikaista ja että kyseessä on taas yksi Venäjän kriiseistä. Tänään tiedämme, että öljyn hinnan lasku yhdessä geopoliittisten jännitteiden kanssa on aiheuttanut heikon talouskehityksen, eivätkä talouden rakenteelliset ongelmat tee tilannetta helpommaksi. Päästäkseen takaisin kasvu-uralle Venäjän pitää erityisesti monipuolistaa ja kehittää teollisuuttaan, parantaa tuottavuuttaan sekä kasvattaa pk-sektorin osuutta talouselämässä.

Venäjälle etabloituneet ja tuotantoaan jo lokalisoineet suomalaiset yritykset ovat tässä kriisissä paremmassa asemassa, sillä niiden liiketoiminta on pääosin ruplissa. Viennin varassa toimivat yritykset kohtaavat suurimmat ongelmat. Venäjän kokonaistuonti on alkuvuonna supistunut noin 40 prosenttia (dollareissa). Ruplan heikkenemisen johdosta suomalaistenkin yritysten tuotteet ovat kallistuneet Venäjän markkinoilla huomattavasti, lisäksi investointien ja ostojen rahoitusongelmat ovat tätä päivää. Tiedämmekin, että jotkut jo pitkään Venäjän-vientiä harjoittaneet yritykset – kuten Uponor ja Harvia – suunnittelevat paikallisen tuotannon aloittamista. Uusia tuotantolaitoksia ovat tänä vuonna avanneet muun muassa Teknos, Skaala, Huhtamäki ja viimeisimpänä Myllyn Paras elokuussa.

Meillä on paljon yrityksiä, jotka tekevät kauppaa Venäjällä, mutta eivät ”pidä itsestään melua”. Venäläiset yrityksetkään eivät välttämättä halua liikaa julkisuutta – he haluavat hyviä tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Niitä tarvitaan entistä enemmän, jotta Venäjän suunnittelemat tuotannon modernisaatio ja tuonnin korvaamispolitiikka pystytään toteuttamaan. Ne suomalaiset yritykset, jotka keskittyvät venäläisen asiakkaan tarpeisiin ja joilla on kilpailukykyinen tarjoama, ovat edelleen vahvoilla. Monen yrityksen mielestä juuri nyt, taas, on se aika, kun täällä pitää tehdä jalkatyötä, olla läsnä ja kuunnella asiakkaita. Yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteen lisäksi palvelun, vara-osat ja huollon paikallisesti ovat aina paremmassa asemassa.

Tuotteesta ja asiakaskunnasta riippuen yritykset etsivät ja laativat erilaisia toiminta- ja sopeutussuunnitelmia Venäjän liiketoiminnoissaan. Sellaisia ovat tuotannon lokalisointi, kotimaisuusasteen Venäjällä nostaminen ja liiketoimintojen ”paikallistaminen” esimerkiksi franchisingillä, kuten Hesburger on tehnyt. Jotkut yritykset ratkaisevat ongelmia yhdessä venäläisen partnerin kanssa, toiset etsivät kumppanikseen ja jakelijoikseen kansainvälisiä, vahvoja Venäjällä toimivia, tänne etabloituneita yrityksiä. Suomalaiset yritykset osaavat myös alihankinnan ja ulkoistuksen, mitkä nekin alkavat yleistyä Venäjän toiminnoissa – liikkeellepanevana voimana on halpa rupla.

Usein me suomalaiset mystifioimme liiketoimintaa Venäjällä turhaan – perusasiat kansainvälisessä kaupassa ovat yleispäteviä. Nyt Venäjällä on useasta syystä pula investoinneista. Yksi syistä on heikko liiketoiminta­ympäristö, eikä viimeisen vuoden aikana sisäänpäin kääntynyt talouspolitiikka ja lisääntynyt valtion sääntely uusine lakeineen paranna tilannetta. Monet ulkomaalaiset investoijat odottavat edelleen sitä päivää, että venäläiset alkavat itse investoida Venäjällä – se olisi merkki vakauden lisääntymisestä.

Sitä odotellessa.

Helena Lähteenmäki
Commercial Counselor
Finpro