FacebookTwitterEmail

markkinat

28.09. 2017

Venäjä vetää taas

Suomen Venäjän-viennin voimakas kasvu voi jatkua vain, jos Venäjä tekee kauan kaivattuja talousuudistuksia. Uutta kasvua haetaan ympäristöyhteistyöstä.
Teksti: Erkka Mikkonen
Kuvitus: Susanna Tuononen

Suomessa on alkuvuonna iloittu piristyneestä Venäjän-kaupasta. Jyrkän laskun jälkeen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vienti on kasvanut noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Voimakasta kasvua selittää heikko vertailutaso: Venäjän-vienti ehti puolittua vuodesta 2013 vuoteen 2016 lähes kuudesta miljardista alle kolmeen miljardiin euroon.

Suomella on siis paljon kurottavaa takavuosien huippulukuihin, mutta EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio näkee tilanteessa myös hyvää. Suomen painoarvo Venäjän kokonaistuonnissa ei enää heikkene.

– Päinvastoin kuin aiemmin, emme enää menetä kiinalaisille, tai muille, markkinaosuuksiamme, vaan vientimme kasvaa samaa vauhtia kuin Venäjän oma tuonti, Vuorio selventää.

Talousuudistuksia tarvitaan

Viennin elpymisen taustalla on Venäjän talouden kääntyminen vaimeaan kasvuun sekä ruplan kurssin vahvistuminen alkuvuonna. Venäjän bruttokansantuotteelle odotetaan tälle vuodelle noin 1,5 prosentin kasvua.

Vuorion mukaan Venäjän kasvupotentiaali ilman merkittäviä talousuudistuksia on vuositasolla yhdestä kahteen prosenttia. Öljyn maailmanmarkkinahinnan pysyessä alhaisena vain rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen takaisi Venäjälle sellaisen talouskasvun, joka voimistaisi merkittävästi kauppaa myös Suomen kanssa.

Vuorio muistuttaa, ettei Venäjän haasteena ole koskaan ollut talousreformien luominen vaan niiden toimeenpano. Tälläkin hetkellä maassa vertaillaan kahta rajusti toisistaan poikkeavaa talousohjelmaa: Stolypinin klubin vahvaan valtioon ja protektionismiin perustuvaa ehdotusta sekä entisen finanssiministeri Aleksei Kudrinin markkinatalouden vahvistamiseen ja ulkomaisiin investointeihin tukeutuvaa ohjelmaa.

– Suomen etuja palvelisi parhaiten Venäjän kääntyminen investointivetoisempaan talousmalliin. Venäjän todellinen kyky uudistaa talouttaan on kuitenkin suuri kysymysmerkki, Vuorio huomauttaa.

Suuria uudistuksia, kuten eläkeiän nostamista ja tuloveron muuttamista, on turha odottaa ennen vuoden 2018 maaliskuussa käytäviä presidentinvaaleja. Moni epäilee niiden läpivientiä myös vaalien jälkeen. Vaikka uudistuksista on puhuttu Venäjällä koko 2000-luvun ajan, niiden toteutus on rajoittunut presidentti Vladimir Putinin ensimmäiseen presidenttikauteen.

Protektionismi voimistuu

Petri Vuoriolla on vankka kokemus rahoitusalalla työskentelystä Venäjällä. Hän on muun muassa ollut kuusi vuotta ruotsalaisen Swedbankin johtajana Pietarissa. Kiinnostus Venäjään alkoi 90-luvulla, kun Vuorio pohti tulevana lukiolaisena kielivalintoja Turun kupeessa sijaitsevassa Aurassa.

Nykyisessä tehtävässään Vuorio seuraa itänaapuria näköalapaikalta. Hän pitää leimallisena Venäjän nykyiselle kehityskululle maan pyrkimystä aiempaa suurempaan omavaraisuuteen ja protektionismin kasvua.

Tästä kertoo vuoden alussa voimaan tullut tuonninkorvausohjelma. Se takaa kotimaiselle tuotteelle 15 prosentin kilpailuedun ulkomaiseen tuotteeseen verrattuna venäläisen valtionyhtiön tarjouskilpailussa.

Tuonninkorvausohjelman vaikutuksista suomalaisyritysten toimintaan on vielä vähän tietoa. EK arvio karkeasti, että se koskettaisi jollain tapaa Suomen viennistä noin satojen miljoonien eurojen arvoista osaa.

– Tämä ei tarkoita, että tuonninkorvausohjelma tyrehdyttäisi tämän osan viennistä, mutta merkittävän osan suomalaisista on otettava asia huomioon Venäjällä toimiessa, Vuorio muotoilee.

Pakotteiden vaikutus rajallinen

Toinen Venäjän-kaupan rautainen ammattilainen, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen muistuttaa, että Venäjän halu suojella kotimarkkinoitaan näkyy myös sen länsimaille julistamissa vastapakotteissa. Syksyllä 2014 voimaan tulleet pakotteet kieltävät monien elintarvikkeiden tuonnin Venäjälle.

Pakotteet ovat iskeneet raskaasti joihinkin suomalaisyrityksiin, kuten Valioon. Se on pyrkinyt sopeutumaan tilanteeseen siirtämällä tuotantoaan Venäjälle.

Kokonaisuudessaan vastapakotteiden vaikutus Suomen vientiin ei ole ollut valtava. Rekolainen täsmentää, että pakotteiden alaisten tuoteryhmien osuus Venäjän-viennissä oli ennen niiden julistamista noin viisi prosenttia.

Vaikka vastapakotteista päästäisiinkin, Venäjä on asettanut monille elintarvikkeille muita tuontirajoitteita. Esimerkiksi sianlihantuonti Venäjälle oli kielletty jo ennen kuin se päätyi pakotelistalle.

Yhdysvaltain hiljattain hyväksymä lakipaketti näyttää juurruttaneen pakotteiden käytön pitkälle tulevaisuuteen. Lyhyellä aikavälillä Vuorio ei näe Venäjään kohdistuvien sanktioiden juuri vaikuttavan maan talouskehitykseen, vaikka ne ruokkivatkin epävarmuutta, mikä vaikuttaa kielteisesti Venäjän investointi-ilmapiiriin.

Vuorio painottaa, että Suomen viennin kannalta pakotteita oleellisempi kysymys on Venäjän yleinen talouskehitys.

Ympäristöratkaisuilla suuri potentiaali

Suomi vie perinteisesti Venäjälle investointihyödykkeitä. Venäjän talouden elpyminen sekä maan halu uudistaa ja monipuolistaa teollisuuttaan ja maatalouttaan näkyvät nyt suomalaisten koneiden ja laitteiden kysynnässä itänaapurissa.

Uutta kasvua odotetaan ympäristöteknologian alalta. Putinin vieraillessa heinäkuussa 2017 Suomessa presidentti Sauli Niinistö nosti esiin kaksi konkreettista arktisen alueen ympäristösuojeluun keskittyvää ehdotusta, jotka voisivat poikia suomalaiselle osaamiselle suuria kauppoja.

Niinistö ehdotti yhteistyötä mustan hiilen eli noen vähentämiseksi. Lisäksi hän toivoi soihduttamisesta eli öljyn poraamisen yhteydessä vapautuvan kaasun polttamisesta luopumista.

– Suomella on teknologiaa kummankin ongelman ratkaisemiseksi. Kaupallisesta näkökulmasta Pohjois-Venäjän sadat kunnostusta vaativat lämpövoimalat antaisivat pitkällä aikavälillä valtavan kaupallisen potentiaalin, Vuorio arvioi.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus ohjaa Suomea toimimaan pohjoisilla alueilla, mutta ympäristöosaamiselle on kysyntää Venäjällä laajemminkin. Rekolainen nostaa esille jätehuollon ratkaisut.

– Parhaillaan Venäjällä vietettävä ympäristövuosi on tuonut ympäristöön liittyvät asiat myös maan ylimmän johdon huomion kohteeksi, hän huomauttaa.

Vanhojen kaatopaikkojen puhdistaminen, jätteiden keräämiseen ja lajitteluun tarvittava infrastruktuuri ja uusien jätteenpolttolaitosten rakentaminen voisivat tarjota paljon mahdollisuuksia niin suomalaisille suuryrityksille kuin pienille ja keskisuurille toimijoille.

Yritykset aktivoituneet

Niin EK:sta kuin SVVK:sta kerrotaan yritysten katsovan taas aiempaa luottavaisemmin Venäjälle.

– Viime vuoden mollivoittoiset äänensävyt ovat laantuneet. Etenkin energia- ja kaivosteollisuuden investointien aktivoituminen Venäjällä antaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, Vuorio sanoo.

Rekolaisen mukaan kiinnostus näkyy SVKK:n maksuttomien neuvontapalveluiden suosion kasvussa. Kysyjiä kiinnostaa muun muassa uusien lakien ja säädösten vaikutukset, kuten Venäjän henkilötietolain soveltaminen, sekä asiakkaiden ja liiketoimintakumppanien löytäminen.

Kiinnostuksesta kertoo myös keväällä Jekaterinburgiin tehty vienninedistämismatka, joka keräsi ennätysmäärän suomalaisosallistujia. Samoin Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin loppuvuonna järjestettävä matka näyttää kiinnostavan. Kaupungit ovat Moskovan ja Pietarin ohella suomalaisyritysten tärkeimmät toimialueet Venäjällä.

Vaikea maailmanpoliittinen tilanne korostaa entisestään suurlähettilään johdolla tehtävien vienninedistämismatkojen ja muiden arvovaltapalveluiden merkitystä.

– Kun alueen ylin johto ottaa suomalaisdelegaation asianmukaisesti vastaan, se on samalla viesti paikallisille yrityksille siitä, että meidän kanssa voi ja kannattaa tehdä yhteistyötä, Rekolainen painottaa.

Suomi kiinnostaa taas Venäjällä

Venäläisyritysten kiinnostus Suomea kohtaan on taas kasvussa muutaman hiljaisen vuoden jälkeen. Asiasta kertoo Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämisestä vastaavan Invest in Finlandin Venäjä-johtaja Karen Grigoryan.

Suomalaisten investoinnit Venäjälle ovat silti selvästi venäläisten investointeja yleisempiä. Ottaen huomioon Venäjän talouden koon Suomeen suuntautuvilla investoinneilla on siis valtavasti kasvunvaraa.

Venäläisyritys siirtää usein toimintaansa Suomeen helpottaakseen pääsyään Euroopan markkinoille. Tänä vuonna on uutisoitu esimerkiksi venäläisen bioteknologia-alan yrityksen BIOCADin perustavan lääketehtaan Turkuun.

Lääketeollisuuden lisäksi etenkin it-alalla ja metsäteollisuudessa työskentelevillä venäläisyrityksillä on ollut kiinnostusta Suomea kohtaan. Vienninedistämisorganisaatio Finpron alla toimivalla Invest in Finlandilla riittää kuitenkin työnsarkaa investointien houkuttelemisessa.

Grigoryanin mukaan Baltian maat vievät usein voiton venäläisyritysten miettiessä mahdollista laajentumissuuntaansa, muun muassa niiden tarjoamien veroetujen vuoksi. Myös monet yksinkertaisilta tuntuvat asiat, kuten vaikeudet pankkitilin avaamisessa, voivat karkottaa potentiaaliset tulijat Suomenlahden toiselle puolelle.

Uusimmat tiedot mahdollisuuksista Venäjällä:
marketopportunities.fi

KOMMENTTI: Pietari kutsuu

Pietari lähialueineen on suomalaisyrityksille edelleen luonteva suunta kansainvälistyä. Onnistuminen kilpailluilla markkinoilla edellyttää, että oma konsepti on kunnossa ja yrityksellä on tarvittavat resurssit uusien markkinoiden haltuunottamiseksi.

Venäjälle, varsinkaan Pietariin, ei tarvitse tulla yksin – Team Finland -verkostolta saa apua markkinoiden ja sen erityispiirteiden tutkimiseen. Suomen pääkonsulaatti Pietarissa toimii tiiviissä yhteistyössä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Finpron ja EK:n kanssa. Myös Venäjällä toimivien suomalaisyritysten kokemuksista saa arvokkaita vinkkejä oman työn tueksi.

Tämän vuoden aikana suomalaisyritykset ovat julkistaneet myönteisiä investointiuutisia. Peikko Group ja Meka Pro investoivat yhdessä tuotantoon Pohjois-Pietarissa, Tikkurila rakentaa maalitehtaan YIT:n Gorelovon teollisuuspuistoon ja Joutsen avasi suurimman myymälänsä Piterlandin kauppakeskukseen, joka on jalkapallostadionille johtavan tien varressa ja aivan Gazpromin tornin tuntumassa.

Luoteis-Venäjällä Suomi-kuva on edelleen hyvä. Suomeen suhtaudutaan myönteisesti ja meistä ollaan kiinnostuneita. Monilla on omakohtaisia kokemuksia Suomesta. Yrityksen tai tuotteen suomalaisuutta pidetään laadun takeena. Esimerkiksi Valion tai Atrian tuotteista ollaan valmiita maksamaan hieman korkeampaa hintaa, koska laatuun voi luottaa.

Suomen pääkonsulaatti Pietarissa järjestää toimittajavierailuja Suomeen. Pietarilaisia toimittajia kiinnostaa erityisesti Suomen urbaaniosaaminen: miten rakennetaan toimivia uusia asuinalueita Helsingin keskustaan, miten jätteitä kierrätetään, miten arkkitehtuurilla luodaan entistä parempia tiloja koululaisille, miten maailman kiinnostavimmat startupit saadaan houkuteltua marraskuussa Slushiin, mikä tekee Helsinki- Vantaan lentokentästä niin kiinnostavan, miten Suomessa rakennetaan pyöräteitä? Kulttuuritarjonnalla on kasvava merkitys, kun valtiot ja kaupungit kilpailevat toistensa kanssa kiinnostavuudessa.

Tämän vuoksi järjestämme toimittajamatkoja myös Kansallisoopperan ja festivaalijärjestäjien, kuten Lahden Sibelius-festivaalin, Savonlinnan Oopperajuhlien ja Flow Festivalin kanssa. Toimittajamatkojen tuloksena kiinnostus Suomea ja suomalaisten yritysten osaamista kohtaan on vahvistunut ja syventynyt.

Venäjän talouden ennustetaan tänä vuonna hieman kasvavan. Ruplan kurssin vahvistuminen alkuvuonna on piristänyt myös venäläisten matkailua, mikä on näkynyt pääkonsulaatissa kasvavina viisumihakemusmäärinä.

Keväällä kasvu oli niin nopeaa, että jonoja pääsi syntymään. Nyt on palattu normaaleihin toimitusaikoihin – viisumin saa kahdessa viikossa. Päivittäin keskimäärin 2 000 pietarilaista hakee viisumia Suomeen. Arvioimme, että vuoden loppuun mennessä koko Venäjän viisumihakijoiden määrä nousee noin 700 000:een. Näistä valtaosa eli 600 000 on pietarilaismatkailijoita.

Anne Lammila
pääkonsuli, Pietari
anne.lammila@formin.fi
@AnneLammila