”Kaiken kaikkiaan ilmastotoimia tarvitaan lisää. Siinä missä osa yrityksistä jo laskee sekä hiilijalan- että hiilikädenjälkensä, toiset eivät ole tällaisia asioita juuri miettineet. Syytä on laittaa töpinäksi. Yrityksen hiilijalanjäljen laskemisesta on hyvä aloittaa. Se auttaa ymmärtämään, mistä oman organisaation tai arvoketjun päästöt syntyvät.
Yleinen keskustelu pyörii ilmastonmuutoksessa, mutta oikeastaan pitäisi puhua sekä ilmasto- että luontovaikutusten huomioinnista. Ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat toisiinsa, ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on jopa ilmastonmuutosta suurempi haaste. Ilmastotoimissa on kirittävää, mutta luontovaikutusten huomioinnissa monilla yrityksillä on sitäkin enemmän tekemistä. Se on monille verrattain vieras aihe.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta on otettu takapakkia, mutta pitkällä tähtäimellä olemme menossa oikeaan suuntaan. Vauhtia pitää silti lisätä.
Monet ulkoiset ajurit vaativat yrityksiltä koko ajan ilmasto- ja luontovastuullisempaa toimintaa, kohta toimenpiteisiin on pakko ryhtyä jo ihan lainsäädännönkin puolesta. Suuret suomalaisyritykset vyöryttävät kunnianhimoisia ilmastotavoitteitaan pk-yrityksille hankintaketjujensa kautta. Myös kuluttaja-asiakkaat kyselevät tietoja. Pankit, muut rahoituslaitokset ja sijoittajat edellyttävät, että yritykset toimivat kestävällä tavalla.
Silmiä ei voi enää ummistaa, mutta kannattaa kuitenkin miettiä laajemmin, millaisia hyötyjä ilmasto- ja luontovaikutusten huomioinnista voi saada. Muun muassa toiminnan, energian ja materiaalien käytön tehokkuus tarkoittaa suoria kustannussäästöjä, ja esimerkiksi kiertotalouden ratkaisuista löytyy paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”