Talouskehityksen ennustaminen on nyt tavanomaistakin vaikeampaa. Se riippuu voimakkaasti koronapandemian kehityksestä, jota taas ei osata ennustaa. Toipumisen odotetaan olevan hidasta, koska pysyvä ratkaisu pandemiaan ei ole vielä käsillä, vaikka lupaavia rokoteuutisia on saatu.
Alkuvuodesta loiva kasvukäyrä näyttäisi siten todennäköisimmältä. Edessä on hidas toipuminen taantumasta, jos pandemiatilanne pysyy samankaltaisena. Epävarmuus varjostaa kuitenkin jo aivan lähitulevaisuutta. Jos toimivia rokotteita saadaan nopeasti markkinoille, niin yritysten ja kotitalouksien luottamus vahvistuu ja uskalletaan taas kuluttaa ja investoida. Silloin kasvu voi olla voimakkaampaakin.
Kestävämmin toivutaan vasta, kun saadaan pysyvä ratkaisu tilanteeseen. Riski taloustilanteen nopeasta pahenemisesta on puolestaan ilmeinen, jos tartunnat alkavat lisääntyä voimakkaasti. Erityisesti palveluiden kulutus reagoi voimakkaasti virustilanteiden vaihteluihin. Lisäksi uudet tiukat rajoitustoimet aiheuttaisivat taloudellisia tappioita.
Pandemian aiheuttama talouskriisi on hyvin ainutlaatuinen, se on toistaiseksi ollut leimallisesti palveluvetoinen taantuma. Palveluiden liikevaihto supistui Suomessa keväällä paljon voimakkaammin kuin teollisuus. Meillä talouskehitystä määrittää se, että täällä tuotetaan ja täältä viedään paljon investointihyödykkeitä eikä tuoteta kovin paljon kulutushyödykkeitä.
Toisaalta pandemian globaali luonne näkyy viiveellä teollisuustuotannossamme. Se alkaa vaikuttaa Suomen vientiin kohdistuvaan kysyntään, kun investoinnit vientimarkkinoilla hyytyvät. Siksi ulkomaankaupan kehitys näyttää lähivuosina vaimealta.
Meri Obstbaum
Ennustepäällikkö
Suomen Pankki