Minne mielit, suomalaisyritys?

Yrityksiä kiinnostavat erityisesti lähialueet. Venäjä on yhä suomalaisyritysten kansainvälistymissuunnitelmien kannalta houkuttelevin kohde. Venäjän markkinoilla kuitenkin koetaan eniten myös kaupan ja investointien esteitä.
Venäjän lisäksi erityistä kiinnostusta on muun muassa Kiinan, Yhdysvaltain ja Intian markkinoihin – ja myös niillä suomalaisyritykset törmäävät keskimääräistä useammin toimintaa hankaloittaviin esteisiin.

Pienille ja keskisuurille yrityksille EU:n sisämarkkinat tarjoavat kansainvälistymisen luontevan ensiaskeleen. Yritykset pitävät tärkeänä julkisten vienninedistämispalvelujen saantia myös sisämarkkinoilla. Perinteisten markkinoiden ulkopuolelle lähteviä yrityksiä tuntuu yhä olevan verrattain vähän.

Maailmanlaajuisia trendejä

Kaupan esteiden osalta yrityksiltä saadut vastaukset tukevat viime aikoina globaalitasolla esiin tulleita viestejä. Esteitä ilmoitettiin noin 1300, mikä on merkittävästi aikaisempaa enemmän. Tämä antaa viitteitä ongelmien lisääntymisestä maailmanlaajuisesti. Huolestuttavaa on, että yritykset ovat aikaisempaa useammin kokeneet ongelmia myös EU:n sisämarkkinoilla.

Suomalaisyritysten ongelmista suurin osa liittyy yhä tavarakaupan ongelmiin kuten syrjiviin tuotemääräyksiin, tullitasoihin tai tullausongelmiin. Palvelukauppaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin viime aikoina lisääntyneet. Tässä näkyy mitä ilmeisimmin se, että palvelut ovat osa yhä useamman suomalaisyrityksen toimintaa.

Huomattavasti aikaisempaa enemmän ilmoituksia on saatu julkisiin hankintoihin sekä teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä ongelmista. Myös valitukset erilaisista kotimaisuusvaatimuksista näyttävät lisääntyneen.

Sopimuksilla esteitä vastaan

Suomalaisyritysten useimmin ilmoittamat kaupan esteet liittyvät teknisiin tuotehyväksyntöihin ja sertifiointeihin. Tältä osin tilannetta helpottaa Maailman kauppajärjestö WTO:n teknisten kaupanesteiden poistamiseen tähtäävä sopimus, johon kuuluu ennakkoilmoitusvelvollisuus. WTO:n jäsenet tekevät – eräin poikkeuksin – ennakkoilmoituksia tuotemääräyksistään, joihin on mahdollisuus antaa myös kommentteja.

Esimerkiksi Venäjä on WTO-jäsenyytensä myötä alkanut ilmoittaa suunnitelmistaan. Suomalaiset yritykset voivat seurata teknisistä määräyksistä tehtyjä ilmoituksia Suomen Standardisoimisliiton WTO-tiedotuskeskuksen verkkosivulta www.sfs.fi/wto-tiedotus.

Myös EU:n kolmansien maiden kanssa neuvottelemat vapaakauppasopimukset ovat hyvin keskeinen mahdollistaja suomalaisyritysten kaupanesteiden poistamisessa. Niiden puitteissa pystytään laskemaan tulleja, jotka ovat edelleen yksi yleisimmistä kaupanestekyselyssä ilmoitetuista ongelmista.

Materiaalia Team Finland -työhön

Konkreettisten kaupanesteiden ratkomisessa ja niiden synnyn ehkäisemisessä tärkeässä asemassa ovat edelleen Suomen ja kohdemaan kahdenväliset kontaktit etenkin laajan edustustoverkkomme kautta.

Yhtä tärkeää on aktiivinen toiminta EU-yhteistyössä. Suomen intresseissä oleville kaupanesteille on taattava tarvittava huomio EU:n priorisoinneissa.

Ulkoministeriö analysoi kaupanesteselvityksen tulokset ja edelleen kehittää palveluja ja toimintatapoja yhdessä muiden vastuuviranomaisen kanssa. Vuoropuhelu yritysten kanssa kaupanesteiden poistamistyössä tulee jatkumaan.

Kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksen tuloksia hyödynnetään myös Team Finland -verkoston työssä. Selvityksestä saadaan osviittaa sille, mihin maihin yritykset haluaisivat suunnata esimerkiksi viennin ja kansainvälistymisen edistämismatkoille.

Case alv-palautukset

Ukrainan markkinoilla pitkäaikainen ongelma on ollut alv-palautusten saaminen. Vuosien mittaan suomalaisyrityksillä on ollut merkittäviä summia saamatta Ukrainan valtiolta.

Yhteistyössä yritysten kanssa asiaa on viety eteenpäin sekä EU-tasolla että kahdenvälisesti ukrainalaisten kanssa. Suomen Kiovan-suurlähetystö on toiminut aktiivisesti paikan päällä.

Suurlähetystön myötävaikutuksella on onnistuttu saamaan suomalaisyritysten alv-palautuksia takaisin tähän mennessä neljän–viiden miljoonan euron edestä. Keväällä 2011 voimaan astunut uusi verolaki on parantanut tilannetta siltä osin, että käytössä on nyt automaattinen alv-palautusjärjestelmä, johon useat suomalaisyritykset ovat päässeet mukaan.

Ongelmana ovat kuitenkin edelleen vanhat, ennen vuotta 2010 kertyneet alv-palautukset, joita suomalaisyrityksillä on edelleen merkittävä määrä saamatta. Vanhojen palautusten saamiseksi tehdään edelleen töitä myös viranomaistasolla.