Mitä jäi mieleen?
Kauppapolitiikka-lehteä on vetänyt monta päätoimittajaa. Esitimme muutamalle pari kysymystä.
René Söderman
Lähetystöneuvos Suomen EU-edustustossa Brysselissä (Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, EFTA), Kauppapolitiikan päätoimittaja 1998–2000
Jäikö mieleesi erityistä kansainväliseen kauppaan liittyvää kehitystä ajalta, jolloin toimit päätoimittajana?
Suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa totesi Kauppapolitiikka-lehden haastattelussa (20.3.2023), että 1990-luvun loppu oli kansainvälisen kaupan huippujakso. Kauppapolitiikkaa leimasi globalisaation eteneminen, maailmankauppajärjestö WTO:n vakiintuminen ja tietotekniikkakaupan vapautuminen. Suomi keskittyi EU:n pohjoisen ulottuvuuden edistämiseen, ja Kiinan osuus Suomen viennistä kasvoi merkittävästi. Näitä kysymyksiä pyrimme pitämään esillä myös Kauppapolitiikka-lehden palstoilla.
Miltä kansainvälisen kaupan kehitys näyttää?
Mielestäni kansainvälinen kauppa on liikkumassa kohti suurempien blokkien kauppasopimuksia, joista EU-Mercosur ja EU-Intia ovat hyviä esimerkkejä. Globaali sääntöpohjainen järjestelmä näyttää menettäneen hohtonsa. Suomen on kuitenkin panostettava kansainvälisen kaupan edistämiseen, sekä tuontiin että vientiin.
Juha Markkanen
Suomen Singaporen-suurlähettiläs, Kauppapolitiikan päätoimittaja 2004-2007
Mitä erityistä jäi mieleesi päätoimittaja-ajaltasi?
Teimme ison ulkoasu-uudistuksen, jossa kasvatimme kuvien osuutta suhteessa tekstin määrään. Aloimme myös tehdä teemanumeroita. Yhtenä teemana oli esimerkiksi kulttuurivienti, jossa oli esillä elokuvat, musiikki ja jopa sirkus. Kannessa oli Nightwishin Tarja Turunen. Myös työperäisestä maahanmuutosta teimme teemanumeron. Nämä ovat edelleen ajankohtaisia aiheita.
Lisäksi perustimme uutiskirjeen ajankohtaisista asioista viestimiseen, koska halusimme lähentyä lukijakuntaa suorainfolla. Sen jakelu oli toista tuhatta.
Miltä kansainvälinen kehitys näyttää Singaporesta katsottuna?
Olen varma, että Kaakkois-Aasia tulee pärjäämään. Singapore on maantieteellisesti pieni, mutta sen talous on suuri. Maa on keskusvaltio yhdentoista maan ASEAN-ryhmittymälle, jossa asuu 700 miljoonaa ihmistä.
Täällä katsotaan yhtä aikaa sekä itään että länteen. Kiina on lähes kaikille maille suurin kauppakumppani, mutta Singaporelle USA on suurin investoija. Tämä on lännen etuvartio, jolla on läheiset suhteen USA:han.
Täällä hallitus korostaa, että turbulentissa maailmassa kuusimiljoonainen kansa pärjää vain yhdessä tekemällä. Meidän pitäisi ottaa Singaporesta mallia. Täällä on työn eetos, ja meidänkin pitäisi löytää uudelleen työn arvostus. Singaporen ja Suomen bruttokansantuote henkeä kohden olivat kymmenen vuotta sitten samat, nyt se on täällä yli 92 000 USD, kun Suomessa se on 60 000 USD.
Anna-Kaisa Heikkinen
Afrikan, Lähi-idän ja Latinalaisen Amerikan osaston osastopäällikkö, Kauppapolitiikan päätoimittaja 2012–2013
Jäikö mieleesi erityistä tapausta, kun toimit päätoimittajana?
Totisesti jäi – nimittäin koko Team Finland -konseptin synty, kun silloinen hallitus päätti laittaa Suomen vienninedistämisen mannerlaatat liikkeelle ja käynnistää prosessin, jolla kaikki vienninedistämistoimijamme tuotiin yhteisen sateenvarjon alle. Joten niin me löysimme itsemme Finlandiatalon penkeistä eräänä syyskuisena päivänä vuonna 2012 kuuntelemassa, kun tasavallan presidentti, pääministeri, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri sekä elinkeinoministeri lupasivat tuhatpäiselle kuulijakunnalle, että tästä alkaa uusi aika. Tuona päivänä olemassa kuitenkin olivat vasta logo ”Team Finland” sekä palvelulupaus paremmasta. Sen jälkeen alkoikin sitten todellinen hihojen kääriminen ja konkreettisen sisällön rakentaminen koko konseptille. Team Finland -viestinnän, mukaan lukien nopealla aikataululla rakennettavaksi luvatun verkkosivuston, käynnistäminen annettiin – oman toimen ohella – Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajan tehtäväksi. Muistan yhä ne tunnit, kun hioimme itse Team Finlandin tarinaa (kansainvälisen kaupan nykyisen osastopäällikkö) Tuomas Tapion kanssa ja etenkin ne aamuöiset hetket, kun ulkoministeriön viestintäosaston taikasormi Risto Joen kanssa puskimme verkkosivustoa linjoille tunteja ennen deadline-aamun sarastusta.
Miltä näyttää kansainvälisen kaupan kehitys?
Maailma muuttuu vääjäämättä yhä vähemmän Eurooppa-keskeiseksi; huomisen maailman suuntaa luodaan pitkälti Euroopan ulkopuolella. Muun maailman väestö, osaamispohja ja yleinen muutosvoima kasvavat huimaa vauhtia, ja maailman megatrendit syntyvät muualla. Meidän on tärkeää ymmärtää tämä, jotta voimme pitää parasta mahdollista huolta yhteisen Eurooppamme kilpailukyvystä ja pärjäämisestä. Meidän täytyy EU:na ja Suomena osata luoda kauppakumppanuuksia kaikilla suunnilla – olla läsnä, olla kiinnostuneita, tarjota vastauksia kumppaneidemme kysymyksiin ja tarpeisiin.