Business Finlandin osana toimivan Invest in Finlandin tehtävänä on houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen. Yrityksiltä pitää potentiaalisten sijoittajien edessä sujua ytimekäs, oman tuotteen parhaita puolia korostava myyntipuhe, eli miksi juuri siihen kannattaa sijoittaa. Kysytään samanlaista Invest in Finlandin johtaja Antti Aumolta. Onnistuuko Suomen pitchaus?
Antti Aumo naurahtaa.
– Jos se ei onnistuisi, silloin olisin väärässä tehtävässä.
Vastauksestaan huolimatta Suomea sijoituskohteena ylistävää puhetta ei tule. Sen sijaan Aumo antaa perustelut, miksi sellaisen antaminen olisi menemistä sieltä, missä rima on kaikkein matalimmalla. Monet maat kuitenkin valitsevat sen reitin.
– Se miten eri maiden ulkomaisia investointeja edistävät agentuurit markkinoivat maitaan on usein heikkotasoista tavaraa, Aumo kritisoi.
– Sanotaan, että tule tänne, tämä on hieno maa ja sitä perustellaan muutamilla yleisillä lauseilla. Eihän se kerro yrityksille mitään! Kaiken lisäksi nämä toimistot kopioivat markkinointiaan toisiltaan. Se on huvittavaa.
Vahvoja osaamisaloja
Aumon mielestä on henkistä laiskuutta, kun ei osata tai jakseta miettiä, miksi omaan maahan kannattaa tulla tai mitä yrityksiä maahan haluttaisiin.
– Yrityksiä houkutellaan myös rahan avulla tarjoamalla verovapauksia tai alennuksia. Myös EU-sääntöjen tulkinta voi olla joustavampaa joissakin maissa. Suomi ei halua kilpailla tällä tavalla.
Aumon mukaan Suomessa työ halutaan tehdä älykkäästi ja kohdennetusti. Investointeja haetaan vahvoilta yrityksiltä tietyiltä fokusmarkkinoilta ja tarkasti valituilta toimialoilta kuten esimerkiksi ict, cleantech, terveysteknologia sekä bio- ja kiertotalous. Viestit on räätälöity ja kohdennettu juuri näillä toimialoilla toimiville yrityksille.
Mitä ne valtit sitten ovat? Keskeinen viesti niille on Aumon mukaan, että Suomi on technology superpower.
– Siis kokoonsa nähden, hän tarkentaa.
– Osaamisen laatu ja intensiteetti ovat ainutlaatuisen korkeita niillä sektoreilla, joihin täällä todella satsataan.
Onttouttaan kumisevien mainoslauseiden sijaan yrityksiä pyritään vakuuttamaan datalla siitä, kuinka Suomi on hyvä maa erityisesti teknologia-, osaamis- ja innovointipainotteisille toimialoille.
Aumolla riittää esimerkkejä. Global Innovation Indexin mukaan Suomessa on maailman paras liiketoimintaympäristö. EU:n tekemä tutkimus puolestaan toteaa, että Suomella on digitaalisuudessa unionin paras kilpailukyky. World Economic Forumin mukaan Suomi on maailman toiseksi kilpailukykyisin toimintaympäristö.
Myyntityössä käytetään myös referenssejä, kuten Googlen 1,2 miljardin euron data center -investointia sekä GE Healthcaren ja Bayerin Suomen yksiköiden tuotekehitystä ja tuotantoa.
– Näillä vakuutamme ulkomaisia yrityksiä, että Suomeen kannattaa investoida, Aumo kertoo.
Fokuksessa laadukkaat yritykset
Invest in Finland haluaa Suomeen laadukkaita yrityksiä, jotka vahvistavat maan taloutta ja osaamispohjaa. Aumon mukaan jo näiden yritysten ovien aukaiseminen on vaikeaa ja vaatii työtä.
– Se on kova homma. Yritykset eivät ole välttämättä ajatelleetkaan Suomea, emmekä me tiedä, onko niillä investointiaikeita.
Ovien aukaisemisessa apuna käytetään myös ulkoministeriön arvovaltapalveluja. Aumo kertoo esimerkin viime vuoden lopulta Iso-Britanniasta.
– Järjestimme neljä asiakastilaisuutta Lontoossa suurlähettilään residenssissä, ja suurlähettiläs Markku Keinänen avasi ne. Tällaisella on suuri merkitys, kun haluamme saada yrityksiä paikalle. Samanlaisia tilaisuuksia järjestetään eri puolilla maailmaa.
Se on vasta ensimmäinen askel. Kun yrityksen pakeille on päästy, pitää lyhyessä ajassa saada yritys sen verran kiinnostumaan Suomesta, jotta se avaisi edes vähän mahdollisia investointikaavailujaan.
– Vasta sen jälkeen me pystymme miettimään, kuinka yritys voisi hyötyä Suomeen tulosta.
Tyypillisesti Suomesta ei tiedetä kovinkaan paljoa, usein vain suomalainen teknologiaosaaminen. Toisaalta ennakkokäsityksissä ei ole mitään negatiivistakaan.
– Kun sivu on tyhjä, Suomen tarina on helpompi kirjoittaa, Aumo kääntää tilanteen positiiviseksi.
Asiakkaan näkökulma ratkaisee
Ennen nykyistä tehtäväänsä Antti Aumo on työskennellyt neljännesvuosisadan kansainvälisissä teknologialiiketoiminnan yhtiöissä ja vuosikymmen häneltä on kulunut ulkomailla. Kokemus tuo ymmärrystä siihen, mikä nykyisten asiakkaiden kannalta on oleellista.
Esimerkiksi syrjäisenä pidetyn Suomen maantieteellinen sijainti voikin olla etu. Kyse on siitä, mistäpäin asiaa tarkastelee.
– Aasialaisille yrityksille Suomi on täydellinen sijainti perustaa tänne Euroopan pääkonttori. Täältä lentoyhteydet ovat maanosan lyhyimmät, ja aikavyöhyke antaa meille kaksi tuntia enemmän yhteistä työaikaa Itä-Aasiaan kuin monessa muussa Euroopan maassa, Aumo muistuttaa.
Suomen toimintaympäristön hyvinä puolina ulkomaiset yritykset näkevät myös yhteiskunnan vakauden ja toimivuuden, työntekijöiden osaamisen ja heidän oma-aloitteisuuden. Suurimpina heikkouksina on listattu työmarkkinoiden ja palkkojen joustamattomuus sekä korkea henkilöverotus.
Nyt viiden vuoden ajan Antti Aumon myyntikohteena on ollut Suomi.
– Tämä on erittäin haastavaa ja palkitsevaa, kun tietää kuinka suuri merkitys ulkomaisilla investoinneilla on Suomen talouden ja osaamisen vahvistamiseen ja sitä kautta meidän hyvinvointiin, Aumo pohtii.
Kaikki voivat hyötyä
Suomalaisyhtiöiden siirtyminen ulkomaalaisomistukseen herättää kuitenkin myös kritiikkiä. Aika ajoin se voi nousta äänekkääksi, kuten kävi kesällä ruotsalaisten ostoaikeissa suomalaisesta pörssiyrityksestä Neleksestä. Ruotsalainen talouslehti Dagens Industri antoi lisälöylyä julistamalla kannen pääotsikossaan vanhaa slogania mukaillen: Suomen teollisuus on meidän.
Aumo muistuttaa, että ulkomaisilla yrityksillä on kaksi polkua tulla Suomeen: uusinvestointi tai olemassa olevan yrityksen ostaminen. Molemmat tavat ovat Aumon mukaan Suomelle ja myös ostetuille yrityksille hyödyllisiä.
Ulkomaisen omistajan myötä yritykseen tulee ulkomaista osaamista, joka usein leviää maahan laajemminkin. Ostettu yritys voi myös kasvua tavoitellessaan hyödyntää emoyhtiön rahoitusta. Sen käytettäväksi tulevat emoyhtiön myyntikanavat ja asiakaskunta, lisäksi suomalaista tuotantoa voidaan myydä emoyhtiön brändillä.
Aumo korostaa, kuinka ulkomaisista investoinneista hyötyy koko Suomi. Samalla hän tulee perustelleeksi oman organisaationsa toiminnan, sillä sen tehtäväksi on määritelty taloudellisen hyvinvoinnin rakentaminen Suomeen.
Tämä toteutuu, kun ulkomaiset investoinnit luovat työpaikkoja ja tuovat kansantalouteen rahaa lisäämällä taloudellista toimeliaisuutta. Suorien vaikutusten lisäksi kansantalouteen tulee epäsuoria vaikutuksia esimerkiksi alihankintaketjun kautta. Copenhagen Economicsin tutkimuksen mukaan yksi ulkomaisen investoinnin aikaansaama suora työpaikka aikaansai verkostossa kaksi muuta työpaikkaa ja yksi investoitu euro synnytti kolme lisäeuroa.
Yritys- ja palkkaverot tuovat tuloja julkistalouteen, ja yritykset kasvattavat Suomen vientiä. Samalla täällä valmistettujen tuotteiden jalostusarvo kasvaa ja työn tuottavuus paranee. Yritysten ulkomaiset panostukset nostavat tki-panostuksia Suomessa. Lisäksi työskentely kansainvälisessä yrityksessä nostaa Suomen yksikössä työskentelevien osaamista.
– Pienenä ja avoimena, viennistä riippuvaisena taloutena Suomi hyötyy näistä osaavista ihmisistä, Aumo summaa.
Noin yksi prosentti Suomessa toimivista yrityksistä on ulkomaalaisomistuksessa, mutta niiden työllistävä vaikutus on 18 prosenttia eli 266 000 henkilöä. Vuonna 2018 ulkomaalaisomisteisten yritysten liikevaihto oli 96 miljardia euroa.
Invest in Finlandin kansainväliset yritysasiakkaat loivat Suomeen viime vuonna lähes tuhat uutta työpaikkaa, mikä välillisesti vaikutti lähes 3 000 työpaikan syntymiseen. Investointien arvo oli yli 1,5 miljardia euroa.
Suomi on seitsemän vuotta ollut investointien houkuttelemisessa kappalemäärissä Pohjoismaiden ykkönen. Vuonna 2018 Suomi keräsi kappalemääräisesti enemmän investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä. Vuonna 2019 pääomasijoittajat panostivat pelkästään suomalaisiin kasvuyrityksiin 293 miljoonaa euroa, mikä on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten koko Euroopassa.
Kuka?
Antti Aumo
Tehtävä:
Invest In Finlandin johtaja
Koti:
Töölössä, Helsingissä
Perhe:
Vaimo Sari sekä kolme aikuista lasta
Vapaalla:
Perhekeskeistä olemista, lenkkeily, tennis, hiihto, laskettelu, kitaransoitto
Kulttuurit kohtaavat
”Olin ennen Invest in Finland -uraa töissä Suomessa pk-sektorin yrityksessä, jossa toimin yhden liiketoiminnan vetäjänä. Yritys teki erittäin kehittynyttä teknologiajärjestelmää tarkasti rajatun teollisen toimialan käyttöön.
Yritys ostettiin ulkomaalaiselle omistajalle, jolloin siitä tuli osa isoa globaalia toimijaa. Kaupan jälkeen menimme yhdessä tutkimus- ja kehitysjohtajan kanssa pääkonttorille esittelemään sitä meidän upeaa järjestelmää. Paikalla oli arvovaltainen porukka aina pääjohtajasta alkaen. Kumppanini kuvasi asiallisesti järjestelmän hienoja ominaisuuksia ja puheensa lopuksi hän summasi ominaisuudet: and it work’s works like a train toilet.
Neuvotteluhuoneeseen laskeutui hiljaisuus ja ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun kuulijat ihmettelivät kuulemaansa.
Päättääkseni kiusallisen hiljaisuuden kerroin, että kyseessä on siis suomalainen sanonta, joka kuvastaa äärimmäistä luotettavuutta.
Kaiken kaikkiaan tuote ja yritysostos ovat olleet aivan mahtava menestystarina. Sen seurauksena järjestelmää alettiin myydä kaikkialle Eurooppaan, ja Suomessa kehitettyä teknologiaa käytetään nykyisin Etelä-Afrikasta Yhdysvaltoihin asti.”