Palveluammatissa 

Isoista kriiseistä kertovista uutisista tuntuu nyt olevan runsaudenpulaa, hirveyksiä tapahtuu eri puolilla maailmaa. Suomessa huolet ovat pienempiä, mutta silti isoja. Talous ja työllisyys ovat keskiössä, kun Petteri Orpon enemmistöhallitus yrittää monissa kohdin tehdä suunnanmuutosta aiempaan, ja oppositio roolinsa mukaisesti vastustaa muutoksia.  

Suomen talouskehitys on pitkälti kiinni viennin menestyksestä. Siihen taas vaikuttavat keskeisesti vientimarkkinoiden taloustilanne ja myös koko maailmantaloutta heiluttavat tapahtumat.  

Syksyllä maailmaa järkytti Hamasin isku Israeliin. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion haastattelua tehtäessä ei vielä ole tiedossa, kuinka laajaan paloon kriisi johtaa. Sen kajo voi yltää kauas ja vaikuttaa moneen asiaan meilläkin. 

– Epävakauksilla Lähi-idässä on suurta potentiaalista vaikutusta maailmantalouteen. Aina, jos sodat laajenevat, silloin maailmantalous kyykkää, Ville Tavio pohtii.  

Vaikutukset kansainväliseen talouteen tuntuivat myös, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti nopeaan energiainflaatioon ja sen seurannaisvaikutuksiin.  

– Vientiyrityksille maailmantalouden tilanne ja vientimarkkinoiden vetoisuus on isoin yksittäinen ratkaiseva tekijä, johon meillä ei ole suurta mahdollisuutta vaikuttaa. Suomi pyrkii omalla panoksellaan toimimaan vakauden lisääjänä maailmassa. 

Avara maailmankartta 

Jotta täällä koti-Suomessa riittäisi työtä ja rahoitusta yhteiskunnan ylläpitämille palveluille, vientiä olisi kasvatettava myös tässä konfliktien ja blokkiutumisen sävyttämässä maailmassa. Tuuli on kuitenkin vastainen, tänä syksynä useat koti- ja vientimarkkinoilla toimivat yritykset ovat kertoneet heikentyneistä tuloksistaan ja myös lomautuksista ja irtisanomisista. 

Vuonna 2022 tavaroiden ja palveluiden viennin arvo oli 121 miljardia. Mistä löytyisivät markkinat, jonne Suomesta voisi jatkossa viedä enemmän? 

Ministerinä Ville Tavion vientikartta on avara. Hän sanoo törmänneensä siihen, kuinka toiset sanovat, että kasvua pitää hakea kehittyviltä markkinoilta ja toiset ovat sitä mieltä, että pitää panostaa enemmän olemassa oleviin markkinoihin. 

– Minun mielestäni näistä ei ole pakko valita vain toista vaan panostaa kumpaankin, Tavio linjaa. 

Hän katsoo, että Kiinan merkitys pysyy suurena maailmantaloudessa ja myös Suomen kauppakumppanina. Myös Intia maailman väkirikkaimpana maana on kasvumarkkina, eikä unohtaa tietenkään saa myöskään suurinta vientimarkkinaamme EU:ta. Lisäksi ovat vielä kehittyvien maiden markkinat, joiden kasvu on vasta oraalla. 

Tavio nostaa esiin myös Nato-jäsenyyden tuoman positiivisen näkyvyyden. Se kannustaa panostamaan lisää Pohjois-Amerikkaan sekä myös Aasian Nato-kumppanimaihin Japaniin, Etelä-Koreaan ja Australiaan.  

Jäsenyys voi myös mahdollistaa joidenkin uusien teknologioiden ja kaksikäyttötuotteiden vientiä. Tavio kuitenkin muistuttaa, että tässä epävakaassa maailmantilanteessa puolustusteollisuuden tuotteilla on maailmalla jo muutenkin niin kova kysyntää, ettei sitä pystytä nykyisellä tuotanto­kapasiteetilla edes tyydyttämään. 

– Muun muassa Japani on uusimassa noin 50 miljardilla eurolla kalustoaan. Tällaiset yksittäistenkin maiden hankinnat luovat puolustussektorille paljon kysyntää globaalisti, hän konkretisoi. 

Lisää pk-yrityksiä 

Viennin maailmankartan lisäksi avara on myös Tavion käsitys siitä, mitkä vientialat ja millaiset vientiyritykset ovat erityishuomion kohteina.  

– Lähden siitä, että kaikkia yrityksiä ja kaikkea vientiä edistetään. Ministerin tulee olla tasapuolinen yrityksiä kohtaan, hän painottaa.  

Usein Suomen talouden heikkoutena on nähty se, että vienti on suurelta osin harvalukuisten suuryritysten varassa, kun taas pk-yritysten vientiosuus on pieni. Jatkossa potentiaalisten vientiyritysten määrä on suurempi, jos hallituksen tavoite tuplata keskisuurten yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä toteutuu. 

– Suomessa on hyviä pk-yrityksiä, jotka ovat jo selvällä ulkomaankaupan kasvu-uralla, Tavio sanoo ja lisää, että viennin tukemiseksi erilaisia neuvontapalveluja tulee muokata pk-yritysten tarpeisiin. 

Suomen vientiä tukevina vahvuuksina Tavio pitää teknologiaosaamista ja tuotekehitystä. Jotta niin olisi jatkossakin, hallitus tekee panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Yksittäisenä kohteena hän nostaa esiin, kuinka hallitus kohdentaa 70 miljoonaa euroa Valtion teknologian tutkimuskeskuksen kvanttitietokoneen kehittämiseen. 

– Siinä on esimerkki osa-alueesta, jossa Suomi voi pienestä koostaan huolimatta olla maailman kärkimaa uusimmassa teknologiassa. 

Ovien avaamista 

Vienninedistämismatkoja johtaessaan ulkomaankauppaministerin työ liittyy konkreettisesti ulkomaihin ja kauppaan.  

– Ulkomaankaupasta vastaavan ministerin tulee tuoda oma arvovaltansa yritysten tueksi erityisesti niissä maissa, missä arvovaltapalveluille on kysyntää. Silläkin on oma funktionsa, että ylipäätään liikutaan maailmalla ja ollaan siellä verkostoitumassa ja avaamassa ovia muiden maiden viranomaisiin. 

Kuulostaa siltä, että ministerin työ on palveluammatti. 

– Ekö poliitikko ole aina palveluammatissa? Tämän voi jossain määrin nähdä myös äänestäjien palvelemisena, Tavio vastaa. 

Muutenkin hän sanoo hahmottavansa ulkomaankauppaministerin tehtävän pitkälti yritysten tukemisena. 

– Tähän työhön liittyy kaikenlainen eri verkostoissa toimiminen, mikä minulle on hyvin mieluisaa. Niissä meillä on sama päämäärä, me kaikki haluamme suomalaisten yritysten kasvua ja lisää työtä Suomeen. 

Myöskään tehtävätontille kuuluvaan kauppapolitiikkaan liittyvät säännöt eivät ole juristin koulutuksen saaneelle Taviolle vieraita, hänen opintojensa erikoistumisalue oli Euroopan unionin markkinaoikeus.  

– Ajattelin, että sen kanssa en työurallani varmaankaan ole missään tekemisissä, Tavio naurahtaa. Ajatus piti kutinsa, kun hän aiemmin teki asianajajana yleisjuridiikkaa, mutta nykytoimea opintosuuntaus liippaa läheltä. 

Matkalaukun pakkaamiseen kehittynee vahva rutiini, sillä ministerin kalenterista löytyy merkinnät matkoista ainakin Yhdysvaltoihin, Saudi-Arabiaan, Dubaihin ja Intiaan. Epäilemättä näistä Saudi-Arabia vientikohteena särähtää joidenkin korvaan maan heikon ihmisoikeustilanteen johdosta.  

Tavio puolustaa vierailukohdetta. Hänen mukaansa valtion rooli ei ole tehdä markkinoiden poissulkemisia, vaan yritykset joutuvat itse tekemään riskiarvion kullekin markkinalle. Hän myös muistuttaa, etteivät kaikkien muidenkaan vientimaiden olosuhteet vastaa länsimaisia käsityksiä toivottavasta tilanteesta. 

– Ihmisoikeuskysymykset huomioidaan kauppapolitiikan ja ulkopolitiikan strategioissa, mutta ei meidän kannata kaupan esteitä itse pyrkiä luomaan. Suomi on avoimesta kaupasta hyötyvä vientivetoinen pieni teknologiatalous. Jos me itse lähdemme rajoittamaan meidän vientimarkkinaa tilanteessa, jossa Venäjän markkina on jo kokonaan sulkeutunut, se ei tunnu hyvältä ajatukselta kasvua ajatellen. 

Tuet ovat tosiasia 

Aikakautta synkistävien sotien ja pandemian kaltaiset kriisit ovat toimineet myös massiivisten valtiontukien perusteluina, kun monet maat ovat niiden avulla pyrkineet reagoimaan muuttuviin tilanteeseen. Kiinalla ja Yhdysvalloilla on omat keinonsa, ja aiemmista periaatteista on lipsuttu myös EU:ssa, kun erityisesti isot jäsenmaat ovat tukeneet omia yrityksiään.  

– On valtava markkinahäiriö, kun sisämarkkinoilla valtiot kilpailevat keskenään tukipolitiikalla, Tavio sanoo.  

Ihannemaailmassa tukia ei olisi, vaan yritykset kävisivät kansainvälisillä markkinoilla reilua kilpailua. Tosiasian tunnustaminen on kuitenkin tunnetusti viisauden alku, ja Taviokin on realisti. 

– Myös EU-maat ovat aina kilpailleet tukipolitiikalla ja kilpailevat sillä jatkossakin. Vaikutamme omalta osaltamme siihen, että kilpailua vääristävät tuet olisivat mahdollisimman vähäiset. 

Toiminnan tehostamiseksi pääministeri Petteri Orpo lähetti kirjeen valtioneuvoston jäsenille Suomen EU-politiikan tärkeimmistä tavoitteista. Siinä hän korosti oikea-aikaisen EU-vaikuttamisen merkitystä.  

– Suomen pitää pyrkiä vaikuttamaan ajoissa ennakkoon, jos komissiolla on heikkoja suunnitelmia, jotka rajoittavat suomalaisyritysten toimintaa enemmän suhteessa kilpailijamaiden yrityksiin, Tavio selventää.  

Toisaalta kaikki maat toivovat omien yritystensä menestystä – niin Suomikin. Keinot vain ovat erilaisia ja eriasteisia. 

– Jos katsotaan, että protektionismi alkaa laajasti estää markkinoillepääsyä, se on negatiivista. Yksi protektionismin muoto on omille yrityksille tarjottavat rahoitusmekanismit. Kaikki valtiot niitä tarjoa­vat ja toisinaan niillä vain suojellaan työpaikkoja, Tavio sanoo ja nostaa esiin Suomen valtion toimet Turun telakan ja siihen kytkeytyvän laajan klusterin ja sen tuhansien työpaikkojen säilyttämiseksi.  

Tavio myös muistuttaa, että yritystuet ovat yksi vapaata kauppaa vääristävä muoto, mutta myös lainsäädäntö voi vinouttaa kilpailuasetelmia. Lainsäädännöllisistä kaupan esteistä voi olla vielä vaikeampi päästä eroon kuin yksittäisistä tuista. 

– Vapaakaupan puolustaminen ei ole katoamassa minnekään, Tavio summaa. 

Myötätuulessa vaalimenestykseen 

”Vaalityössä on välillä iso kontrasti kansanedustajan tai ministerin siistiin sisätyöhön.  

Viime eduskuntavaalien alla pohdin yhtenä päivänä töiden jälkeen, mitä voisin tehdä oman kampanjani eteen. Päätin lähteä kiinnittämään vaalimainoksia tolppiin, vaikka jo urakkaan lähtiessä oli pimeää ja hirveä lumimyräkkä. Kun sitten sovittelin isoa mainosta tolppaan, tuli valtava puhuri ja mainos lähti leijan tavoin lentämään Halikon pellolle. Juoksin lumihangessa varmaan sata metriä tuulen viemän vaalimainoksen perässä ja lopulta vain heittäytymällä sen päälle sain ison vaalimainoksen pysähtymään. 

Siinä keskiyöllä lumimyräkässä mainoksen päällä pellolla maatessani havahduin ajattelemaan, että on tämä hullun hommaa. Kaiken lisäksi kamppailussa vaalimainosta ja luonnonvoimia vastaan sakset olivat tippuneet taskusta. Löytääkseni ne aloin seuraavaksi tyhjentää sitä peltoa lumihangesta, mutta eiväthän ne koskaan löytyneet. Eli jos joku Halikon maanviljelijä löytää pelloltaan sakset, ne ovat minun.” 

Ankara vaalityö toi tulosta. Ville Tavio sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 15 071 ääntä Varsinais-Suomen vaalipiiristä ja valittiin perussuomalaisten kansanedustajaksi. 

Kuka?
Ville Tavio, Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Perhe?
Puoliso, 1- ja 2-vuotiaat lapset

Miten irti työasioista?
Touhuan kotona kahden pienen lapsen kanssa, silloin ei työhön liittyviä asioita kerkeä miettimään.

Kotipaikka?
Naantali