Pian rakennetaan jälleen
Suomen Nato-jäsenyyshakemus jätettiin toukokuun kolmannella viikolla. Turvallisuuspoliittinen ympäristö Euroopassa koki Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan takia niin perustavanlaatuisen muutoksen, että muunlainen ratkaisu ei tullut kysymykseen. Suomi asemoi itsensä ripeästi, avoimesti ja perustellusti.
Yhä jatkuvalla sodalla on kauaskantoisia vaikutuksia – niin poliittisia, taloudellisia kuin kaupallisia – ei vain Euroopassa vaan myös globaalisti. Maailman bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut, eräiden raaka-aineiden ja mineraalien hinnat ovat kohonneet, perusviljojen kuten vehnän hinta on moninkertaistunut, komponenteista on pulaa.
Listaa voisi jatkaa. Kustannusten nousun syy eivät ole pakotteet, vaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Talouspakotteet on asetettu hyökkääjää, eli Venäjää, vastaan. Yksimielisyys sanktioiden asettamisesta Euroopan unionin ja sen keskeisten kumppanien, kuten Yhdysvaltojen ja Ison Britannian, kesken on ollut saumatonta. Tämä yllätti Venäjän pari kuukautta sitten – ja edelleen.
Sota ja väkivaltaisuudet Ukrainassa jatkuvat. Tällä hetkellä keskitytään maan tukemiseen ja humanitääriseen apuun. Jälleenrakennuksen aika kuitenkin koittaa. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) vuosikokouksessa toukokuun alussa Ukrainan jälleenrakentamisen tämänhetkiset hinta-arviot liikkuivat 500–600 miljardissa eurossa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan koko kansainvälinen yhteisö. Jälleenrakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaiselle osaamiselle.
Jälleenrakentaminen mahdollistaa myös uudenlaisten, kestävien ja vihreiden ratkaisujen viennin. Vastauksen antavat kiertotalousajatteluun perustuvat liiketoimintamallit ja mahdollisuudet. Suomi on ollut edelläkävijä kiertotaloudessa jo useamman vuoden ajan. Esimerkiksi Sitran ylläpitämälle yritysten kiertotalousosaajalistalle pääsystä kilpaillaan. Huikeita ratkaisuja sieltä löytyykin, kuten esimerkiksi käytetyn muovin ja levän käyttäminen tekstiilien pohjaksi, sivutuotteena saatavan sahanpurun käyttäminen paperin valmistuksessa tai työkoneiden käytettyjen vaihteistojen osista rakennetut uudet vaihteistot.
World Resources Institute’n julkaiseman selvityksen mukaan 100 miljardia tonnia raaka-aineita otetaan käyttöön vuosittain – ja tästä määrästä vain reilut 8 prosenttia otetaan uusiokäyttöön. Maailman tuottamasta 300 miljoonan tonnin muovimäärästä alle 20 prosenttia kierrätetään.
Lyhyesti: mahdollisuudet ovat olemassa. Kiertotalous tuottaa laskelmien mukaan lähes kolmen miljardin euron lisäarvon Suomen bruttokansatuotteeseen vuosittain jo nyt. Globaalisti mahdollisuudet ovat satakertaiset.
Kirjoittaja on ulkoministeriön alivaltiosihteeri