Pieni on kaunista
Suomen kaltaiset pienet kehittyneet taloudet ovat menestyneet viime vuosikymmeninä hyvin verrattuna suuriin talouksiin. Ne ovat hyötyneet vapaakaupan hyötyjä painottavasta globalisaatiosta ja kaupankäynnin avoimuutta tukeneesta poliittisesta liiketoimintaympäristöstä. Pienet taloudet ovat kyenneet hyödyntämään vakauttaan ja joustavuuttaan sopeutuessaan kansainväliseen kilpailuun.
Pelin säännöt ovat kuitenkin muuttumassa. Alueellisuutta korostava, entistä poliittisempi globalisaation malli on nousemassa aikaisemmin vallinneen avoimen, sääntöihin perustuvan mallin tilalle. Geopoliittisen kilpailun spektri on tänään yhä kokonaisvaltaisempi.
Tässä asetelmassa pienemmille valtioille sopeutustarvetta tulee useilla rintamilla. Niiden kilpailukykytekijöinä ovat edelleen nopea reagointikyky ja ketteryys. Aikaa reagoida uusiin nouseviin uhkiin vaikkapa toimitusketjujen osalta on usein rajoitetusti.
Suomi on ollut mukana epävirallisessa pienten kehittyneiden talouksien ryhmässä sen perustamisesta lähtien. Vuonna 2012 perustettu ryhmä koostuu seitsemän maan edustajista, Suomen lisäksi siihen kuuluvat Israel, Irlanti, Singapore, Sveitsi, Tanska ja Uusi-Seelanti. Maat ovat vaihtaneet näkemyksiään maailmantalouden tilasta ja esimerkiksi tutkimuksesta ja innovaatioista epävirallisissa virkamiestason kokouksissa.
Pienet kehittyneet taloudet ovat hyödyllinen vertailuryhmä Suomelle. Huolimatta erilaisista taustoista, moni asia yhdistää niiden talouksia. Nykyisen maailmantalouden luomat riskit ja politiikkavaihtoehdot niiden kohtaamiseksi ovat pääosin lähellä toisiaan. Ulkomaankaupan ja kansainvälisen kanssakäymisen sujuvuudella on tärkeä merkitys kaikille ryhmän maille. Taloudellisessa dynamiikassa on kuitenkin myös eroja. EU-jäsenyys tarkoittaa Suomelle sisämarkkinoiden ja EU:n institutionaalisten järjestelyjen hyötyjä myös kriisitilanteissa.
Mainitussa ryhmässä korostetaan edelleen voimakkaasti kansainvälisyyttä ja vapaakauppaa. Vaikka geopolitiikka ja geotalous muuttuvat nyt nopeasti – ja sitä kautta myös riskit – ryhmässä ollaan yksimielisiä siitä, ettei panostuksia yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisen edistämiseen tule vähentää. Päinvastoin. Kansainväliset markkinat toimivat edelleen talouskasvun moottorina, ja tarve uusien markkinoiden avaamiseen monilla sektoreilla on jopa kasvanut yritysten pyrkiessä hajauttamaan riskejään.
Yhteistä näille talouksille ovat myös mittavat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Suomen tarina ja valinnat tältä osin omine erityispiirteineen kiinnostavat edelleen – esimerkkeinä Suomen innovaatiojärjestelmä ja startup-ekosysteemit. Tämäkin luo uskoa siihen, että meillä on jatkossa hyviä mahdollisuuksia kilpailla pienenä, kehittyneenä markkinataloutena. Ketteryyttä ja sopeutumiskykyä tarvitaan silti lähivuosina enemmän kuin aikoihin.
