Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö loppui Perussa maan taloudellisen kehityksen myötä. Kaivosteollisuus on kaupallisen yhteistyön perusta, mutta Suomen osaamiselle olisi kysyntää esimerkiksi Amazonin sademetsän tuhon torjunnassa.

Suomen ja Perun välinen kehitysyhteistyö käynnistyi 1960-luvulla muun muassa puuntyöstölaitteiden toimituksilla Suomesta Peruun. Seuraavien vuosikymmenien aikana yhteistyö laajeni varsinkin laitetoimituksia varten myönnettyihin kehitysluottoihin, maaseudun sähköistyshankkeisiin sekä ympäristöyhteistyöhön.

Vuonna 2004 Suomi päätti siirtyä kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä porrastaen muuhun yhteistyöhön. Perun talous kasvoi hyvin.

Myös köyhyys alkoi vähentyä Perussa merkittävästi. Maailmanpankin mukaan vuonna 2004 kansallisen köyhyysrajan alapuolella eli 58,7 prosenttia väestöstä. Vuonna 2019 määrä oli laskenut 20,2 prosenttiin.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön päätyttyä Perusta koordinoitiin vielä 2010-luvulla useampaa Andien alueellista hanketta, joita Suomi tuki. Vuoden 2015 kehitysyhteistyöbudjettileikkausten takia uusien hankkeiden suunnittelusta luovuttiin eikä jo käynnissä olleita jatkettu enää seuraaviin vaiheisiin.

Viimeisinä vuosina Perusta koordinoitiin alueellista kehitysyhteistyötä erityisesti metsä- ja energia-alalla sekä meteorologian kehittämiseen liittyen. Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö ympäristön sekä alkuperäiskansojen oikeuksien ja koulutuksen edistämiseksi loppui Perussa ja Andien alueella vuonna 2017.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen valtionavusteisista hankkeista toistaiseksi viimeisin oli vuosina 2018–2020 rahoitettu Naisasialiitto Unionin yhteistyöhanke perulaisten kotiapulaisten olosuhteiden ja oikeuksien edistämiseksi.

Peru nousi ylemmän keskitulon maaksi, joten kehitysyhteistyötä ei jatkettu

”Perusta oli 2010-luvulle tultaessa tullut jo ylemmän keskitulotason maa. Suomi katsoi, että se ei enää kuulunut kehitysyhteistyömme kohteisiin. Samoihin aikoihin varsinainen kehitysyhteistyö ajettiin alas muuallakin Latinalaisessa Amerikassa”, muistelee New Yorkin konsulaatin pääkonsuli ja suurlähettiläs Mika Koskinen. Koskinen toimi Suomen Perun-suurlähettiläänä vuosina 2015–2019.

Kehitysyhteistyö lopetettiin vaiheittain, mutta mitään suurempaa siirtymästrategiaa ei ollut.

Kehitysyhteistyöpohjalta Perussa toimii enää suomalaisille yrityksille kehittyviin maihin liikekumppanuustukea myöntävä Finnpartnership. Sillä on maassa käynnissä yksi hanke.

Andien alueella kehitettiin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta Suomen tuella. Santa Cruzissa, Perussa asennettiin biojärjestelmä, joka tuottaa lannoitetta ja biokaasua orgaanisesta jätteestä, erityisesti eläinten ja ihmisten eritteistä.

Koskinen kertoo vienninedistämisen olleen periaatteessa koko ajan kehitysyhteistyön rinnalla, mutta ennen kehitysyhteistyön loppumista kaupallinen yhteistyö oli vähäistä. 2010-luvun alkupuolella Peruun avattiin Business Finlandin edeltäjän Finpron toimisto, mutta suuria läpimurtoja ei heti tapahtunut. Koskinen muistelee, että ensimmäisten vuosien jälkeen kaupankäynti Suomen ja Perun välillä alkoi hiljalleen kasvaa.

Vuodesta 2019 alkaen Suomen Perun-suurlähettiläänä toiminut Jukka Pietikäinen sanoo Perun, Kolumbian ja Argentiinan kilpailevan nykyään melko tasaväkisinä sijoituksesta Suomen kolmanneksi suurimpana vientikohteena Etelä-Amerikassa. Ylivoimaisesti suurin vientikohde alueella on Brasilia, toisena Chile.

EU-maiden epäjohdonmukaisuus vaikeutti siirtymää

Mika Koskinen kuvailee kehitysyhteistyön olleen Perussa onnistunutta. Hän uskoo kehitysyhteistyön kautta syntyneiden maineen ja kontaktien auttaneen myös suomalaisyrityksiä saamaan kaupallista jalansijaa. Hän mainitsee esimerkkinä suomalaiselle ympäristönsuojelualan perheyritykselle Lamorille vuonna 2015 myönnetyn kattavan ympäristötoimiluvan Perussa.

Siirtymä kaupalliseen yhteistyöhön olisi kuitenkin voinut tapahtua tehokkaammin.

Suuret EU-maat, kuten Saksa, jatkoivat kehitysyhteistyötä Suomen kehitysyhteistyön lopettamisen jälkeen. EU-maiden kehitysyhteistyö näyttäytyi Perulle houkuttelevampana vaihtoehtona kuin osaamisen ja tiedon ostaminen Suomelta.

Lisäksi Suomella oli tarjolla vähän rahoitusinstrumentteja siirtymää varten toisin kuin monilla muilla EU-mailla. Useat EU-maat myös yhdistivät rahoitusta kehitysyhteistyö- ja kaupallisilta sektoreiltaan.

Jukka Pietikäinen kertoo, että Suomen kaupallisen yhteistyön kulmakivi Perussa on kaivossektori. Lisäksi vienti keskittyy paperiin, pahviin, kemikaaleihin sekä tietoliikenne- ja telekommunikaatiolaitteisiin. Perusta tuodaan Suomeen paljon mineraaleja ja yhä lisääntyvissä määrin maataloustuotteita.

Suomen kokonaisviennissä ja -tuonnissa Perun osuus on melko pieni: vienti Peruun vastasi 0,1 prosenttia ja tuonti Perusta 0,3 prosenttia ulkomaankaupasta vuonna 2020.

Amazonin sademetsän tuhon ehkäiseminen kaipaisi lisäresursseja

Kehitysyhteistyön ja kaupallisen yhteistyön liitoskohdista Jukka Pietikäinen nostaa esiin Suomen aiemmat kehitysyhteistyöhankkeet Amazonilla. Amazonin sademetsä peittää noin 60 prosenttia Perun pinta-alasta.

”Toivoisin Suomen kasvattavan rooliaan ja osoittavan enemmän resursseja Amazonin tuhon vastaiseen työhön. Minusta Suomella olisi täällä hyvät mahdollisuudet lisätä uskottavuuttaan ympäristötoimijana myös kaupallisen yhteistyön kautta. Amazonin kehityksestä puhuttaessa mukana on lähes poikkeuksetta perulaisia, jotka kertovat ammentaneen oppinsa Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa”, Pietikäinen huomauttaa.

Cuscon maaseudulla kodit lämpenevät bioenergialla.

Myös monet Perun ympäristöministeriön ja metsähallituksen toimijat ovat olleet aiemmin Suomen kehitysyhteistyöhankkeissa mukana.

Suomen teknologisella ja taloudellisella metsäalan osaamisella onkin hyvä maine, mutta Perun luonnonolosuhteista johtuen mahdollisuudet kaupankäyntiin ovat heikot. Tuotanto pitäisi kuljettaa rekka-autoilla Andien vuoriston läpi rannikolle, mikä on äärimmäisen kallista.

Suurimpia Perussa toimivia suomalaisyrityksiä ovat kaivosalalla Metso-Outotec, Robit, Normet ja Larox sekä muilla toimialoilla Nokia, Wärtsilä, Cargotec ja Lamor.

Koronapandemia romahdutti Perun talouden

Perun kehitys on pitkällä aikavälillä ollut hyvää, mutta viimeaikaiset koronapandemiasta seuranneet inhimilliset ja taloudelliset kriisit ovat olleet rajuja. Koronatartunnan on saanut yli kolme miljoonaa perulaista ja kuolleita on yli 200 000.

Vuonna 2020 maan bruttokansantuote laski 11,1 prosenttia, köyhyys lisääntyi 12 prosenttia ja huhti-joulukuussa 2020 työttömyys kasvoi noin 20 prosenttia.

Sittemmin talous on palautunut takaisin pandemiaa edeltävälle tasolle varsinkin mineraalien korkean kysynnän ansiosta. Perun vuoden 2021 talouskasvu oli Guyanan jälkeen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen toiseksi korkeinta, noin 13 prosenttia. Tulevina vuosina kasvun ennustetaan vakiintuvan 3–4 prosentin tasolle.

Useiden lyhytaikaisten presidenttien jälkeen Perun johtoon nousi kesällä 2021 opettajataustainen Pedro Castillo, jonka myötä maahan syntyi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vasemmistolainen hallitus. Yhteiskunnallisen epätasa-arvon vähentämiseksi asetettiin paljon odotuksia.  

Latinalaisessa Amerikassa eriarvoisuus vääristää monia keskilukuja maiden kehityksessä. Perussakin pääkaupunki Liman ulkopuolella esimerkiksi koulutus- ja terveyspalvelut ovat edelleen hyvin huonossa jamassa. Maassa ei ole koko maan kattavaa tietoverkkoa, jolla saataisiin ihmiset koulutuksen piiriin.

”Jatkuvan poliittisen kiehunnan takia odotuksille yhteiskunnallisesta kehityksestä on ainakin toistaiseksi ollut hyvin vähän katetta. Toivon kuitenkin, että kaupallinen kysyntä suomalaiselle osaamiselle erityisesti koulutuksen kehittämiseksi ja digitalisaation synnyttämän kuilun kaventamiseksi kasvaa jatkossa”, Pietikäinen sanoo.

Alkuvuodesta 2022 uutisoitiin yhdestä kaikkien aikojen suurimmasta suomalaisen koulutusviennin projektista. Neljä suomalaisyritystä yhdessä neljän britannialaisen yrityksen kanssa rakentavat 75 koulua Peruun.

Juttuun on haastateltu suurlähettiläiden lisäksi myös muita asiantuntijoita.

Kehitysyhteistyöstä kauppaan -sarja pureutuu Suomen entisissä pitkäaikaisissa kehitysyhteistyökumppanimaissa tapahtuneeseen siirtymään kohti kaupallista yhteistyötä.

Sanna Lindgren

Suomen suurlähetystö, Peru

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>06.06.2022

Luetuimmat