2.12.2024 Markkinat Kiina

Riitasointuja ja uutta virettä Kiinan markkinoilla

2010-luvun huippuaikoina Kiinassa vieraili toistakymmentä suomalaisministeriä vuosittain. Koronaviruspandemia pysäytti Kiinan-vierailut lähes kokonaan kolmeksi vuodeksi, ja nyt suomalaiset arvovieraat kohtaavat muuttuneen Kiinan.

Timo Sysiö Lehtikuva / Sari Gustafsson

Lentokone kaartaa Etelä-Kiinan meren yllä ja Apulannan ”Koneeseen kadonnut” -kappale soi vastamelukuulokkeissa. Matka Hongkongista Shanghaihin on alkanut.

Kaukana ovat ajat, kun suorin tie Länsi-Euroopasta Aasiaan kulki Suomen kautta. Venäjän hyökkäyssodan myötä asetettu Venäjän ilmatilan ylilentokielto on pidentänyt Suomen ja Aasian välistä lentoaikaa jopa 40 prosentilla. Niinpä nytkin tarvittiin koneenvaihto Hongkongissa matkalla Helsingistä Shanghaihin.

Olen osallistumassa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion johtamalle vienninedistämismatkalle Shanghaihin, Shenzheniin ja Hongkongiin tavoitteenani selvittää kuinka strategisia riippuvuuksia välttelevä Suomi hoitaa kauppasuhteitaan Kiinaan.

Syksyn aikana Kiinassa on nähty myös muita suomalaisia korkeantason vieraita: tasavallan presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen, ympäristöministeri Kai Mykkänen sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vierailivat Kiinassa yritysjohtajista koostuvan delegaation kanssa lokakuussa 2024.

Kiinan talouden riitasoinnuista huolimatta valtiojohdon edustajia vastassa oli myös uutta virettä.

Karman laina

Kiinan talouden menestystarina alkoi 1970-luvun talousuudistuksista, jotka kiihdyttivät kasvua ja houkuttelivat ulkomaisia investointeja.

Kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestö WTO:hon vuonna 2001, sen rooli globaaleissa tuotantoketjuissa korostui. Yhä useampi suomalaisyrityskin alkoi hyödyntää Kiinan mahdollisuuksia. Tällä hetkellä Kiinaan on rekisteröity satoja suomalaisia yrityksiä, joista Team Finland -verkosto toimii aktiivisesti noin 250 yrityksen kanssa.

Viime vuosina Kiinan talouskasvu on kuitenkin hidastunut, kotimainen kysyntä vähentynyt ja kiinteistömarkkinat ajautuneet kriisiin. Väestön ikääntyessä talouden tulevaisuus on yhä vahvemmin poliittisten päätösten varassa.

Investointeihin perustuva kasvumalli on tullut tiensä päähän.

– Vuonna 2024 Kiinan markkinat näyttävät epävarmoilta ja osin negatiivisilta, vierustoverini lennolla, Business Finlandin Kiinan-maajohtaja Marko Tiesmäki, toteaa.

– Nykyinen Kiinan kasvumalli, joka perustuu investointeihin, on tullut tiensä päähän. Covidin aikaiset toimenpiteet, kiinteistömarkkinoiden romahdus ja perinteisen kiinalaisen pragmatismin korvaantuminen politiikalla ovat kaikki tuoneet uudenlaista epäluottamusta kasvuun.

Vaikka talouden rakennemuutosten tarve tunnistetaan, korjaustoimet ovat toistaiseksi jääneet vaisuiksi. Myöskin Kiinan marraskuun alussa julkistama 1 300 miljardin euron elvytyspaketti oli pettymys.

Paketin tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa velkataakkojen kanssa taistelevia paikallishallintoja, eikä sen uskota vauhdittavan maan talouskasvua tarpeeksi.

Poistuisitko mun elämästäni

Kiinan kovat toimet koronaviruspandemian aikana sekä läheiset suhteet Ukrainassa laitonta hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa ovat lisänneet länsimaiden varovaisuutta Kiinan suhteen.

Suomalaisetkin suhtautuvat Kiinaan varauksella: Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) analyysin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa Suomen vähentävän taloudellisia siteitään Kiinaan.

Täydellinen irtautuminen Kiinasta ei kuitenkaan ole realistista. Maan markkinat ovat valtavat, ja monilla aloilla läsnäolo siellä on lähes välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Jos Kiina irrotettaisiin globaalisti verkottuneista toimitusketjuista, maailmantalous taitaisi pysähtyä. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on reagoinut tilanteeseen asettamalla tavoitteeksi strategisten riippuvuuksien vähentämisen Kiinasta.

Presidentti Stubbin vierailun yhteydessä päivitetty Suomen ja Kiinan kahdenvälisen kumppanuuden toimeenpanosuunnitelma heijastaa tätä muutosta. Suunnitelma keskittyy nyt pääasiassa vähäriskisiin sektoreihin, kuten kiertotalouteen, kestävän kehityksen teknologioihin ja matkailuun.

Tiesmäki kuitenkin muistuttaa, että Stubbin ja Tavion vierailut ovat tärkeitä suomalaisyritysten aseman vahvistamiseksi Kiinan markkinoilla.

– Vierailut toimivat molempiin suuntiin. Ne osoittavat suomalaisyrityksille, että Kiina on yhä merkittävä markkina, mutta myös kiinalaisille, että Suomi on avoin kauppakumppani.

Vastaus kaikkeen

Saavuttuamme Shanghaihin vierailemme ministeridelegaation kanssa Koneen tehtaalla ja osallistumme China International Import Expo (CIIE) -messuille, joissa Suomella on neljättä kertaa oma maapaviljonki.

CIIE on Kiinan ja koko Aasian suurin kaupallinen messutapahtuma. Se järjestetään vuosittain Shanghain Hongqiaon alueella, jonne on rakennettu kokonainen messukaupunki näyttelyjä varten. Viime vuonna CIIE houkutteli paikalle yli 400 000 vierasta.

Vuoden 2024 messuilla Suomen maapaviljongille osallistuu 18 suomalaisyritystä. Osa yritysedustajista on lentänyt Shanghaihin Suomesta asti esitelläkseen messuilla innovaatioitaan, joilla pyritään vastaamaan muun muassa kestävän kehityksen haasteisiin Kiinassa.

Pandemia-aika lisäsi digitaalisten kanavien merkitystä messutoiminnassa ja Kiinan Team Finland -verkostokin avasi suomalaistuotteiden digitaalisen kauppapaikan kiinalaisella JD.com-alustalla. Tiesmäki näkee kuitenkin myös perinteisen messutoiminnan arvon.

– CIIE on Kiinassa yrityksille tärkeä kvalifiointivirstanpylväs, joka tuo osallistuville yrityksille näkyvyyttä ja uskottavuutta Kiinan markkinoilla. On arvokasta, että Suomi on mukana tukemassa suomalaisia yrityksiä.

Sekä ministeritason vieras että yhteiskuva Muumipeikon kanssa houkuttelevat ihmisiä jonoksi asti Suomen paviljongille.

– Meille on tärkeää olla täällä. Suomi tarjoaa useita korkean teknologian ratkaisuja, joilla on paljon potentiaalia myös Kiinan markkinoilla, Ville Tavio kertoo hänet ympäröineille kiinalaistoimittajille.

Kiinan markkinoiden vaikeuksista huolimatta suomalaisyritykset voivat tarjota vastauksia moniin Kiinan haasteisiin. Tiesmäki tietää, että kysyntää riittää etenkin Suomen osaamisalueilla.

– Sektorikohtaisesti erot ovat valtavia. On aloja, joihin panostetaan, kuten terveydenhuolto, puhdas energiasiirtymä ja meriteollisuus. Ja vaikka uudisrakentaminen onkin laskusuhdanteessa, tämä ei tarkoita, että koko rakennusteollisuus olisi lamassa. Teollisuusrakentamiseen ja modernisointiin kohdistuu edelleen paljon kysyntää ja tarvetta.

Ihmemaa

Matkamme jatkuu Etelä-Kiinan Shenzheniin ja Hongkongiin, joissa ministeri Tavio pyrkii edistämään yhteistyötä erityisesti terveys- ja bioteknologiasektoreilla.

Etelä-Kiinan meren rannikolla sijaitseva Greater Bay Area (GBA) on yksi Kiinan dynaamisimmista talousalueista. Noin 60 miljoonan asukkaan alue käsittää osia Guangdongin maakunnasta sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueet.

Kiinan keskushallitus pyrkii edistämään alueen taloudellista integraatiota sekä kansainvälisen liiketoimintaympäristön kehitystä. Ulkomaisia investointeja ja yrittäjiä pyritään houkuttelemaan etenkin Hongkongin kautta.

Vuoden 2019 mielenosoitukset ja vuonna 2020 säädetty kansallisen turvallisuuden laki ajoivat monia ulkomaisia yrityksiä pois Hongkongista. Talous ei ole täysin toipunut, mutta kaupungin vahvuudet liiketoimintaympäristönä säilyvät.

Hongkong tarjoaa suomalaisyrityksille hyvät lähtökohdat Kiinan markkinoille pääsyyn: riippumattoman oikeusjärjestelmän, englanninkieliset palvelut ja länsimaisen elinympäristön.

Hongkongin pidemmän aikavälin haasteet ovat tuttuja myös Suomessa. Väestön ikääntyminen aiheuttaa painetta julkisen talouden ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyydelle. Terveysalan innovaatioille erityishallintoalueella onkin kysyntää.

Terveyssektorilla Hongkong toimii myös erityisen tärkeänä sillanpääasemana, minkä takia Tiesmäki tiimeineen on kutsunut Hongkongiin 20 suomalaista terveysalan yrittäjää tutkimaan markkinamahdollisuuksia.

– Hongkongin kautta tuotteet voivat päästä Etelä-Kiinaan ilman, että täyttävät kaikkia Manner-Kiinan terveysalan regulaatiovaatimuksia.

Tähän mennessä noin 40 ulkomaiselle lääkkeelle ja lääkinnälliselle tuotteelle on myönnetty erityislupa Hongkongin kautta Manner-Kiinaan.

Valoa pimeyksien reunoilla

Ministeri Tavion vienninedistämismatka ja sitä edeltänyt valtiovierailu kertovat Suomen pyrkimyksestä säilyttää tasapainoinen suhde maailman toiseksi suurimpaan talouteen.

Kiinan talouden riitasoinnusta huolimatta etenkin kestävän kehityksen, energiateknologian ja digitaalisen terveydenhuollon sektorit tarjoa­vat suomalaisyrityksille kasvumahdollisuuksia 2020-luvun Kiinassa.

Kiinan valtiojohdon ajatusten seuraaminen on vähän kuin teelehtien lukemista.

Kiinan valtiojohdon ajatusten seuraaminen on vähän kuin teelehtien lukemista, mutta suomalaisten arvovieraiden lämmin vastaanotto kielii, että Suomi on Kiinalle kokoaan suurempi kauppa- ja yhteistyökumppani.

Viesti välittyi myös presidentti Xi Jinpingin suomalaiselle virkaveljelleen järjestämällä illallisella, jonka musiikillisena yllätyksenä paikallinen orkesteri esitti Apulannan kappaleen ”Valot pimeyksien reunoilla”:

Valot pimeyksien reunoilla
Ovat toisinaan himmeitä ja harvassa
Sulla on sisälläs valtameren kokoinen voima
Jonka sä voit oppaaksesi valjastaa