Ruotsalaisiksi emme tahdo tulla
Nokipannukahvi kiehui yli kesäretkellä, kun kuulin, että talouspoliittinen ministerivaliokunta oli päättänyt keskittää ministeriöiden viestinnän valtioneuvoston kansliaan kiireisellä aikataululla.
Viestintäalan ammattiliitto Viesti ry totesi heti, että ratkaisu uhkaa median ja demokratian toimintaedellytyksiä.
Keskittäminen on myös ristiriidassa Suomen tuoreen vienninedistämisstrategian kanssa. Syyskuussa julkaistun Team Finland -strategian mukaan kasvutoimien tueksi tarvitaan tavoitteellista tiedolla johtamista ja aktiivista viestintää.
Suomen kasvu syntyy yritysten kasvusta. Se edellyttää tietoon perustuvaa valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa kaikilla tasoilla pk-yrityksistä valtionhallintoon.
Valtion tehtävä ei ole innovoida yritysten puolesta, mutta se voi tukea vientiä proaktiivisella viestinnällä muun muassa ulkoministeriön yrityspalveluista, kohdemarkkinoiden mahdollisuuksista ja riskeistä sekä Suomen vahvuuksista maailmalla.
Ulkoministeriön kansainvälisen kaupan viestintä nojaa ministeriön ja edustustoverkon asiantuntemukseen. Kaavailtu uudistus vaarantaa hyväksi havaitun mallin, jossa viestijät osana asiantuntijaorganisaatiota pystyvät poimimaan olennaisen informaatiotulvasta, reagoimaan nopeasti, vaikuttamaan strategisesti ja palvelemaan yrityksiä asiantuntevasti.
Jos uudistajat haluavat johtaa muutosta tietojohtamisen periaatteiden mukaisesti hyödyntäen tietoa järjestelmällisesti valmistelussa ja päätöksenteossa, dataa ei tarvitse hakea kaukaa. Ruotsissa viestinnän keskittämistä kokeiltiin ja tulokset olivat ruotsalaistutkijan mukaan hälyttäviä: ministeriöiden viestintä muuttui kankeaksi ja läpinäkyvyys väheni.
Ruotsin ulkoministeriön fikapöydissä saadaan ihmetellä, miksi suomalaiskollegat eivät taaskaan ota opiksi: Vad i helvete sysslar ni med?
