9.6.2025 Markkinat Saksa

Saksa käänsi kurssia

Saksan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 1 000 miljardin euron investointipaketin. Se tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Pekka Numminen Thorsten Harries / Shutterstock

Saksan historiallisen investointipaketin tavoitteena on vauhdittaa maan taloutta, uudistaa infrastruktuuria ja vahvistaa puolustusta.

Tätä varten poistettiin maan perustuslakiin kirjattu velkajarru. Sen mukaan velkaa saisi olla enintään 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta. Raja on ollut huomattavasti tiukempi kuin EU:n vaatimus, joka sallii alle kolmen prosentin vuotuisen alijäämän.

Velkajarru on tarkoittanut, että Saksa on joutunut rajoittamaan julkisia menoja. Nyt rajoitusta ei enää ole.

Lisäpanostuksista 500 miljardia menee puolustusmenoihin. Toinen 500 miljardia käytetään infrastruktuurihankkeisiin, kuten tie- ja rautatieverkon parantamiseen, siltoihin ja kouluihin. Tästä sata miljardia on varattu ilmastonmuutoksen torjuntaan, muun muassa puhtaan energian hankkeisiin.

– Onhan tämä iso juttu, lähdetään päivittä­mään infrastruktuuria isolla kattauksella, kertoo talous- ja kauppapolitiikasta vastaava lähetystöneuvos Jouni Hirvonen Suomen Berliinin-suurlähetystöstä.

Saksalaisten täsmällisyys katosi

Kaksi tuntia myöhässä. Kolme tuntia myöhässä. Täsmällisyydestään tunnetut saksalaiset eivät enää vuosiin ole saaneet juniaan pysymään aikatauluissa. Kolmannes pitkän matkan junista tulee myöhässä perille.

– Tämä on suuri häpeä ja kulttuurillinen kriisi saksalaisille. Rakastamme kehuskella, että olemme parhaita ja tehokkaimpia. Mutta Deutsche Bahnin suoritus osoittaa, että me emme enää pysty tekemään hienoja asioita, kertoi Berliinin sosiaalitieteiden keskuksen liikennepolitiikan professori Andreas Knie Wall Street Journalille.

Jopa naapurimaassa Sveitsissä on hermostuttu myöhästelystä. Jos saksalainen juna tulee rajakaupunkiin Baseliin yli 15 minuuttia aikataulustaan jäljessä, matkustajien on poistuttava ja vaihdettava sveitsiläiseen junaan, jotta saksalaisjunat eivät sotkisi alppimaan junaliikennettä.

Kuuluisat autobahnit ovat monin paikoin huonossa kunnossa. Myös digitaalinen infrastruktuuri, kuten laajakaistaverkot ja 5G-verkot ovat useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna kehittymättömiä.

Talous vauhtiin velkarahalla

Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz astui virkaansa toukokuun alussa. Hän johtaa kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien koalitiohallitusta. Tiukan talouskurin Saksa on nyt tekemässä taloudellista täyskäännöstä velkarahalla.

Hallitusohjelman mukaan infrastruktuurin parantamiseen tarkoitetut lisärahat käytetään seuraavien 10–12 vuoden aikana. Ohjelma perustuu laskelmalle, että jokainen infraan panostettu euro tuottaa kolme euroa bruttokansantuotteeseen.

– Olemme tässä vaiheessa odottavalla kannalla. 1000 miljardia on valtava potti ja vielä ei tiedetä tarkkaan, miten se käytetään. Mutta summaan on nyt sitouduttu. Kunhan näemme, miten raha kanavoituu, tiedämme paremmin, millaisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille avautuu, Jouni Hirvonen sanoo.

– Vaikka suomalainen yritys ei voittaisi vaikkapa sillan tai raideosuuden korjaamista, arvoketjut ja alihankintaketjut ovat mittavia.

Suomalaisten vahvuutena Hirvonen näkee infrahankkeissakin muun muassa digitalisaation ja automaation osaamisen.

– Puolustusalan investoinnit näen erillisinä. Uskon, että niissä päästään nopeammin liikkeelle, koska esimerkiksi hankintajärjestelmät ovat jo olemassa. Suomalaista osaamista ja ratkaisuja arvostetaan ja ne tunnetaan. Suomi on hyvässä maineessa, Hirvonen sanoo.

Voimat yhteen

Hirvonen peräänkuuluttaa sitä, että suomalaiset etenisivät yhdessä. Keskeisten kauppaa edistävien toimijoiden, kuten ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, EK:n ja kauppakamareiden kannattaa yhdistää voimansa.

– Ei ripotellen jokainen erikseen vaan Suomena yhdessä.

Saksassa toimii isojen suomalaisten firmojen lisäksi jo nyt paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja nekin hyötyisivät yhteistyöstä.

– Suomalaiset ovat täällä hyvin läsnä, mutta olisi vielä parempi, jos yritykset toimisivat yhdessä, ei kilpailijoina. Saman alan firmat voisivat järjestää esimerkiksi networking-tapahtumia.

Yrityksen täytyy toki tehdä itse omat kotityönsä ja miettiä, mitä voisivat tarjota Saksan markkinoille. Mutta apuakin on tarjolla useilta tahoilta.

– Toki firmat pyrkivät itsenäisesti Saksan markkinoille ja hyvä niin. Mutta suurlähetystö tai Business Finland voivat myös auttaa pääsemään alkuun. Business Finlandilla on toimipiste Berliinin lisäksi Münchenissä. Saksalais-suomalainen kauppakamari auttaa myös, samoin osavaltiokohtaiset kauppakillat, joiden kautta voi verkottua, Hirvonen kertoo.

Byrokratia edelleen raskasta

Saksan markkinoille pyrittäessä kielitaidosta ei ainakaan ole haittaa.

– Usein pärjää englannilla, mutta joillakin toimialoilla pitää osata saksaa. Suomalaiset myös olettavat, että Saksassa asiat toimivat hyvin, mutta kyllä täällä ollaan esimerkiksi digitalisaatiossa todella jäljessä. Se voi joskus olla haaste yrityksille.

Myös mittava byrokratia voi tulla yllätyksenä. Uusi hallitus on luvannut sitä keventää, koska se koetaan selvästi talouskasvun rajoitteeksi.

Vaikka jättimäinen investointipaketti vauhdittaa Saksan ja koko EU:n taloutta, Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin poukkoileva tullipolitiikka voi aiheuttaa hidasteita.

– Saksan ja USA:n välinen kauppa on ollut aktiivista ja sen suhteen ollaan nyt odottavalla kannalla. Kauppasota vaikuttaa Saksan talouskasvuun ja sitä kautta toki myös suomalaisyritysten vientipotentiaaliin, Hirvonen pohtii.